3 Sámi gelbbolašvuođa ja buori rekrutterema sihkkarastin buot dásiide

Sámegielgelbbolašvuođa váilun mánáidgárddis, skuvllas ja alit oahpus lea stuorra hástalus. Dálá dilis lea menddo uhccán rekrutteren ja viehka ollu oahppit oahppovuogádaga dásiin heitet gaskan. Dakkár dilli ii leat guoddevaš ja mielddisbuktá dakkár gilvalandili mas ollugat gilvvohallet daid seamma bargiid alde. Go muhtun doaibma dahje dássi nanne gelbbolašvuođas, de dat dávjá goarida gelbbolašvuođa eará sajiin.

Alit oahpus lea váttis rekrutteret doarvái studeanttaid buot daid oahppofálaldagaide mat gáibidit sámegielmáhtu, go ain leat menddo uhccán oahppit geat ollašuhttet joatkkaoahpahusa sámegiela vuosttaš- ja nubbigielain. Orru maid leamen hástalussan dahkat sámegieloahpuid geasuheaddjin vejolaš ohcciide. Dasto leat máŋga studeantta geat botkejit oahpu, go sii ožžot virgefálaldagaid vaikke vel sii eai leat ge ollašuhttán oahpu. Dasa lassin ii leat oahppofálaldat máttasámegielas ja julevsámegielas ollásit válmmastuvvon. Maiddái leat hui uhccán oahpaheaddjit geain lea gelbbolašvuohta oahpahit sámi giela, girjjálašvuođa, duoji ja eará kulturfágaid alit oahpus.

Duođalaš lea go ollu mánát eai oaččo sámi mánáidgárdefálaldaga ja go ollu oahppit ožžot juohke beaivvi oahpahusa dakkár bargiin geain ii leat dohkkehuvvon oahppu dahje gelbbolašvuohta sámegielas. Dehálaš lea háhkat eanet sámi oahpaheddjiid ja bisuhit sin geat leat jo válljen mánáidgárddiid ja skuvllaid iežaset bargosadjin.

Doaibmabijuid rekrutterema, gealbudeami ja gelbbolašvuođa viidásat ovddideami várás ferte heivehit regionála ja báikkálaš dárbbuide. Sámi oahpaheaddjigelbbolašvuohta ii juohkás dássidit riikkas, ja regionála dárbbut rekrutteret eanet oahpaheddjiid sámegielgealbbuin, molsašuddet. Danne lea dehálaš ahte mánáidgárdi ja skuvlaeaiggát ovttasdoibmet universitehtaiguin ja allaskuvllaiguin sihkkarastin dihtii oahppofálaldagaid, ja dárbbu gelbbolašvuhtii ja bargofápmui.

Dassážiigo sámegielgelbbolašvuođa dilli buorrána, de fertejit buot guoskevaš doaimmaheaddjit árvvoštallat sámi giellagelbbolašvuođa ja eará formálalaš gelbbolašvuođa geavaheami, ja dahkat buriid, ollislaš vuoruhemiid. Gulaskuddanárvalusain dieđáhussii boahtá ovdan ahte bargoaddit virgádit oahpaheaddjistudeanttaid ollesáigái, nu ahte sii fertejit boktet oahpu eai ge olat formálalaš gelbbolašvuođa oahpaheaddjin. Sámegielgealbbu vuoruhuvvon geavaheapmi gáibida guhkesáigásašvuođa. Dehálaš lea ahte servodat addá studeanttaide áiggi, ja movttiidahttá sin čađahit iežaset oahppomannolaga.

Dát kapihtal válddaha dálá proseassaid ja vuoruhuvvon áŋgiruššansurggiid mat galget álkidahttit ja dagahit eanet geasuheaddjin válljet sámegiela oahpu buot dásiin. Mihttun lea ahte boahttevaš doaibmabijut ovddiduvvojit dáid áŋgiruššansurggiid vuođul ja ahte buot doaimmaheaddjit main lea ovddasvástádus ja váldi, geavahit daid doaibmanvejolašvuođaid mat sis leat.

Ráđđehus áigu vuoruhit dakkár gealbudeami mas lea buoret vuođđu sámi giellaoahpahussii ja oahpahussii sámegillii boahttevuođas. Dat lea guhkesáigásaš bargu mii eaktuda iešguđet doaibmabijuid áiggi vuollái, ja ráđđehusa áigumuš lea dan čuovvulit stáhtabušeahta 2024.

3.1 Buorre diehtojuohkin vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra

Ráđđehus háliida ahte buot mánáide, ohppiide ja váhnemiidda galgá leat buorre diehtojuohkin vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra.

3.1.1 Mánáidgárdeeiseválddi ovddasvástádus sámi mánáidgárdefálaldagas

Mánáidgárdeláhka lea čielggas das ahte gielddas, mánáidgárdeeiseváldin, lea ovddasvástádus das ahte sámi mánát sámegiela hálddašanguovlluid siskkabealde ja olggobealde, ožžot sámi mánáidgárdefálaldaga.1 Dárbu lea čielgasat dieđuide mánáidgárdeeiseválddis sámi mánáidgárdefálaldaga birra, ja buriid dieđuid dálá fálaldagaid birra. Mánáidgárdeeiseválddis lea erenoamáš ovddasvástádus sámi mánáidgárdefálaldaga nannemis dannego mánáidgárddis lea stuorra mearkkašupmi giellaarenan ja arenan eanet sámi ohppiid rekrutteremii vuođđooahpahussii.

Gielda berre vuogádatlaččat kártet dárbbu sámi mánáidgárdesajiide ja dárbbu sámegielat pedagogalaš gelbbolašvuhtii mánáidgárddis.

Ráđđehus áigu árvvoštallat berre go rievdadit mánáidgárdelága njuolggadusaid sámi mánáidgárdefálaldagaid várás ja dan árvvoštallat oktanaga eará váikkuhangaskaomiid čoavdin dihtii sámi mánáidgárdesuorggi hástalusaid.

Gokčan dihtii sámi mánáidgárdefálaldagaid dađistaga stuorát jearu, berre gielda vuogádatlaččat viiddidit fálaldaga. Doppe gos lea váttis ásahit sámegielat ollesáiggefálaldaga, sáhtte oasseáiggefálaldat leat molssaeaktun. Gielda berre maiddái árjjalaččat háhkat bargiid geain lea sámegielmáhttu. Sámegielat ohcciid vuoruheapmi go leat eará gealbogáibádusat, eanet bálká, virgelohpi bálkkáin váldit kurssaid ja oahpu sámegielas, leat ovdamearkan dakkár ulbmillaš doaibmabijuide main lea lea leamaš positiiva váikkuhus. Eará doaibmabidju mii lea doaibman bures, lea dakkár giellabargiid virgádeapmi geain ii leat formálalaš oahppu, ja geat eai gula pedagogalaš bargovehkii. Dat lea mielde nannemin sámegiela geavaheami mánáidgárddis.2

3.1.2 Čielggasmahttit skuvlaeaiggáda geatnegasvuođa juohkit dieđuid sámi ohppiid vuoigatvuođaid birra

Váilevaš, vátna dahje menddo uhccán ulbmillaš dieđut sáhtte dagahit ahte ollu sámi váhnemat ja oahppit eai dovdda iežaset vuoigatvuođaid oahpahussii sámegielas ja sámegillii, gč. kapihtal 2. Dat fas sáhttá dagahit ahte ollugat eai vállje oahpahusa sámegielas dahje sámegillii. Diehtojuohkingeatnegasvuohta ohppiid vuoigatvuođaid birra gullá skuvlaeaiggádiidda. Vai sáhtášii ávkašuvvat dainna vejolašvuođain ahte eanebut válljejit oahpahusa sámegielas, lea dehálaš ahte skuvlaeaiggádiin lea čielga strategiija ulbmillaš diehtojuohkima várás buot guoskevaš ohppiide ja váhnemiidda.

Ođđa oahpahuslága gulaskuddamis evttohii departemeanta váldit mielde láhkii oppalaš diehtojuohkingeatnegasvuođa, čuovvovaš sátnádemiin:

Kommunar og fylkeksommunar skal gi elevar og foreldre den informasjonen dei har bruk for, mellom anna om opplæringa, skolemiljøet og skolereglane og om dei rettane og pliktene elevane elles har.

Diehtojuohkingeatnegasvuohta lea oppalaččat hábmejuvvon ja fátmmasta earret eará geatnegasvuođa muitalit ohppiid vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii.

Konsultašuvnnain Sámedikkiin ođđa oahpahuslága birra lea Sámediggi evttohan ahte skuvllaid diehtojuohkingeatnegasvuohta vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii, ferte deattuhuvvot evttohusas ođđa láhkamearrádussii skuvllaid oppala diehtojuohkingeatnegasvuođa birra. Sámediggi lea čujuhan dasa ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii ii leat doarvái bures oahpis, ja ahte skuvlaeaiggádis lea ovddasvástádus dieđihit dan birra. Sámediggi lea viidáseappot čujuhan dasa ahte sámi álbmogis lea sierra sajádat go sii adnojuvvojit álgoálbmogin, ja ahte danne berrejit sámi oahpahusvuoigatvuođat namuhuvvot erenoamážit.

Dokumeanttas Prop. 57 L (2022–2023) evttoha departemeanta mearridit oppalaš diehtojuohkingeatnegasvuođa lága bokte ja áiddostahttit paragráfas ahte dasa gullá geatnegasvuohta dieđihit vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii.

3.1.3 Lasihit oahpu álgoálbmogiid ja minoritehtaid birra

Rámmaplánaid ja oahppoplánaid bokte lea mánáidgárddis, skuvllas ja oahpaheaddjioahpuin geatnegasvuohta siskkildit sámi perspektiivvaid ja álgoálbmotperspektiivvaid pedagogalaš bargui ja oahpahussii.

Dembra (Demokráhtalaš gearggusvuohta rasismma, antisemittismma ja eahpedemokráhtalaš miellaguottuid vuostá) lea gealbudanfálaldat skuvllaide mat háliidit bargat vuogádatlaččat kritihkalaš jurddašemiin, demokráhtalaš ávdnemiin ja searvadahtimiin, dahje mat vásihit ahte skuvllas leat hástalusat mat čatnasit joavkovašálašvuhtii ja ovdagáttuide. Ulbmil Dembrain lea eastadit vaši ja olggušteami demokráhtalaš gealbbu huksemiin – searvadahttimiin ja oassálastimiin, kritihkalaš jurddašemiin ja máŋggabealatvuođa gealbbuin guoddi prinsihppan.

Dembra addá fenomenamáhtu ja didáktalaš árvalusaid dasa mo sáhttá oahpahit sámi fáttáin mas sámi álbmoga máŋggabealatvuohta boahtá ovdan oahpahusas. Historjjá vuođul mas sámit ja sápmelašvuohta adnojuvvui dakkár áššin mii lei unnitárvosaš ja eahpesiviliserejuvvon, ja mas stáhta álggahii vuogádatlaš dáruiduhttinpolitihka sámiid vuostá, dát fáttádat čatnasa lahka Dembra guovdilis fáttáide: ovdagáttuide, olggušteapmái ja eaidadeapmái. Dembra oahpaheaddjioahpu várás (Dembra LU) čalmmustahttá profešuvdnagealbbu maid boahtteáiggi oahpaheaddjit dárbbašit ásahan dihtii dásseárvosaš, vuoigatvuođalunddot ja searvadahtti geavadiid skuvllas. Geassemánu gaskamuttus 2023 galget Dembra digitála resurssat leat olámuttus davvisámegillii, julevsámegillii ja máttasámegillii.

Jagi 2021 almmuhuvvui e-oahppanprográmma sámiid ja nationála minoritehtaid birra oahppanvuogádagas laeringsplattformen.difi.no. Kursa oahpásmahttá oanehaččat dakkár álbmot joavkkuide go sámiide, kvenaide/norgalašsuopmilaččaide, juvddálaččaide, romálaččaide, vuovdesuopmilaččaide ja romániálbmoálbmogiidda/táteriidda. Dat válddaha sin historjjá, kultuvrra ja dili ja čilge daid lágaid ja vuoigatvuođaid mat gusket jovkui. Kurssas leat maid bargobihtát oktan ovdamearkkaiguin dakkár áššiin main lea erenoamáš dehálaš váldit vuhtii sámiid ja nationála minoritehtaid.

3.1.4 Doarjjaresursa oahpaheddjiide ja skuvllaide bargui fágaid sámi sisdoaluin

Doarjjan skuvllaid ja oahpaheddjiid bargui inkluderemiin ja integreremiin sámi sisdoalu oahpahussii, fágaid bajimus oasi ja oahppoplánaid vuođul, leat Oahpahusdirektoráhta ja Sámediggi ovddidan ođđa doarjjakurssa. Dat almmuhuvvui guovvamánus 2023. Ulbmiljoavkun leat skuvllat ja vuođđooahpahusa oahpaheaddjit, ja doarjjaresurssa sáhttá geavahit go sii plánejit oahpahusa ohppiide. Resursa addá dieđuid ja máhtu guovddáš sámi diliid birra, muhto sisttisdoallá maiddái smiehttangažaldagaid, ovdamearkka dihtii gealbomihtuin main sáhttet leat sámi sisdoallu liŋkat viidásat lohkamii. Dasa lassin das leat smiehttangažaldagat, ovdamearkkat gealbomihtuide main sáhttá leat sámi sisdoallu ja leaŋkkat viidásat lohkamii. Váldodeaddju lea biddjojuvvon ROEE ja biepmo ja dearvvašvuođa fágaide ja luonddufágaide ja servodatfágaide.

3.1.5 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi lea ovttaoaivilis das ahte dárbu lea čielggasmahttit mánáidgárdeeiseválddi ovddasvástádusa das ahte sámi mánát hálddašanguovlluid siskkabealde ja olggobealde ožžot sámi mánáidgárdefálaldaga, ja ahte dárbu lea maid čielgasat diehtojuohkimii sámi mánáidgárdefálaldagaid birra. Sámediggi oaivvilda ahte gielddat fertejit bargat eanet vuogádatlaččat kártemiin dárbbu sámi mánáidgárdesajiide, vai dat lea sajis go mánáidgárdejahki álgá, eastadan dihtii ahte sámi mánáin ii leat sámi mánáidgárdefálaldat go galget álgit mánáidgárdái. Nu mo dilli lea dál, de lea dađibahábut menddo dávjá nu ahte sámi váhnemat fertejit geavahit iežaset resurssaid dasa ahte oažžut gieldda mielde láhčimin sámi mánáidgárdefálaldaga sin mánáide.

Sámedikki mielas stuorámus hástalus lea ahte mánáidgárdeláhka lea eahpečielggas nu mo dat lea dál. Mánáidgárdeláhka ii atte sámi mánáide vuoigatvuođa sámegielalaš mánáidgárdesadjái ja vuoigatvuođa sámegielalaš mánáidgárdefálaldahkii gievrras giellanoahppanmodeallaid vuođul beroškeahttá das gos riikkas sii ásašedje. Lágaid ferte čielggasmahttit nu ahte giellagáibádus lea okta gáibádusain daid bargiide geat galget bargat sámi mánáidgárddiin, seamma láhkai go dárogielgáibádus dáža mánáidgárddiin. Danne evttoha Sámediggi ahte departemeanta nammada lávdegotti mii galgá árvvoštallat rievdadusaid mánáidgárdelágas nu ahte mánáidgárdeláhka čalmmustahttá ja čielggasmahttá sámi mánáidgárddiid sámi sisdoalu ja gáibádusa ahte sámi mánáidgárddiid bargiin galgá leat sámi giellamáhttu.

Mánáidgárddi rámmaplána lea čielggas das ahte sámi mánáidgárddiin galgá sámegiella leat váldogiellan, mii eaktuda ahte sámi mánáidgárddiid bargit hálddašit sámegiela. Dattetge ii leat rámmaplána seamma čielggas das mo sámi mánáidgárddiid sisdoallu galgá lágiduvvot. Danne lea Sámedikki mielas dehálaš, seammás go ráđđehus árvvoštallá rievdadit mánáidgárdelága, ahte dat maiddái árvvoštallá guđe rámmat ja gáibádusat galget leat vuolggasadjin sámi mánáidgárddiid sisdollui.

Sámedikki mánáidgárdeprošeakta SáMOS lea earret eará hábmen prinsihpaid sámi pedagogihkkii ja defineren gievrras giellaoahpahanmodeallaid sámi mánáidgárddiide ja skuvllaide. Dát leat bohtosat mat ásahit bajimus rámmaid sámi mánáidgárddiid sisdollui ja eará mánáidgárddiid sisdollui main lea sámegielfálaldat, ja galget leat láidesteaddjin dasa mo sáhttá sihkkarasti ahte mánáidgárddi sisdoallu lea vuođđuduvvon sámi árvvuide, gillii, kultuvrii ja árbevieruide. Sámi mánáidgárdesuorgi fátmmasta olles riikka, ja lea máŋggabealat. Danne lea Sámediggi ovddidanbarggus deattuhan ahte heiveheapmi sámi gielaid ja báikkálaš árbevieruid ektui galgá leat vejolaš go gievrras implementere giellaoahpahanmodeallaid ja sámi pedagogihka prinsihpaid.

Sámediggi oaivvilda ahte ferte gáibidit beaktilis vugiid geavaheami, nu go gievrras giellaoahpahanmodeallaid, mánáidgárddi giellabarggus, juksan dihtii dan mihttomeari ahte galget leat eanet sámegielat giellaguoddit boahtteáiggis. Dainna áŋgiruššan mánáidgárddi sáhtášii buoridit mánáid vuolggasaji giellaovdáneapmái skuvllas, mas gievrras giellaoahpahanmodeallaid geavaheapmi lea jo gáibádussan.

Vai sámi mánáidgárddit galget sáhttit ollašuhttit iežaset servodatbargamuša, ja sihkkarastit ahte sámi mánát šaddet duohta sámegielagat, de lea Sámedikki mielas dárbu buoridit lágaid ja láhkaásahusaid. Sámediggi lea vásihan ahte lágat ii doarvái bures fuolat ahte sámegiella galgá leat sámi mánáidgárddiid váldogiella ja ahte bargit galget leat sámegielagat. Danne oaivvilda Sámediggi ahte lágaid ferte čielggasmahttit nu ahte sámi giellagelbbolašvuohta galgá leat okta gáibádusain daid bargiide geat áigot bargat sámi mánáidgárddiin, seamma láhkai go dárogielgáibádus dáža mánáidgárddiin.

Rámmaplána lea mánáidgárddiid stivrenreaidu, maiddái sámi mánáidgárddiid ja eará mánáidgárddiid main leat sámi mánát. Dálá rámmaplána mánáidgárddi váráš (2017) lea čielgasat go ovddit, muhto dattetge dieđihit sámi mánáidgárddit ahte rámmaplána ii leat heivehuvvon sin mánáidgárdeárgabeaivái sámi árvvuid, filosofiija ja árbevirolaš oahppan- ja bargovugiid ektui. Danne dárbbašit sámi mánáidgárddit oktasaš sámi rámmaplána mánáidgárddiid várás Sámis.

Buorre mánáidgárdekvalitehta sámi mánáidgárddiin lea vuođđuduvvon sámi árvvuide, sámi árbedihtui, sámi gielaide, eallinvuohkái, jurddašanvuohkái ja bargo- ja oahpahanvugiid áddejupmái. Fuolahan dihtii sámi sisdoalu ferte mánáidgárddiin leat dárbbašlaš gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras. Pedagogalaš bargu ferte hábmet doarjjaávdnasiid.

Sámediggi oažžu maid dieđuid das ahte go mánáidgárddit nannejuvvojit eanet sámegielat rávesolbmuiguin, de das leat buorit bohtosat mánáid giellaválljemii mánáidgárddis. Ollu mánáidgárddit geavahit Sámedikki doarjjaortnegiid dasa ahte virgádit lassi giellaresurssaid doarjjan mánáidgárddiid giellabargui. Danne berrešii hábmet bargoveahkanorpma sámi mánáidgárddiid várás.

Sámediggi oaivvilda viidáseappot ahte mánáidgárdeeiseválddi geatnegasvuohta mánáidgárdelága § 10 vuođul lea eahpečielgga. Mánáidgárdeláhka dadjá ahte «sámi mánát vuođđuduvvojit sámi gillii ja kultuvrii», ja ahte «eará gielddain galget dilálašvuođat láhččojuvvot nu ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset». Sámedikki oaivvilda ahte sátnádeapmi mielddisbuktá iešguđet nationála fálaldaga sámi mánáide gielddas gildii.

Ollu iešguđet doaimmaheddjiin lea iešguđetlágan ovddasvástádus sámegielain báikkálaččat, guvllolaččat ja nationála viidosaččat. Dattetge váilu bajimus orgána mii goziha ahte sámi giellageavaheddjiid giella- ja oahpahusvuoigatvuođat ollašuhttojuvvojit. Sámediggi vásiha ahte sihke ovttaskasat, ásahusat ja doaimmaheaddjit váldet oktavuođa Sámediggái gávdnan dihtii dieđuid giella- ja oahpahusvuoigatvuođaid birra, váidinvejolašvuođaid birra, bagadusa birra giella- ja oahpahusvuoigatvuođain, váidaga birra giella- ja oahpahusvuoigatvuođaid rihkkumiin ja maiddái bagadusa birra mo galgá oažžut sámi giellafálaldaga ja oahpahusa sámegielas mánáidgárddis ja skuvllas.

Sámediggi lea konsultašuvnnain sámelága kapihttala 3 ođasmahttima oktavuođa lokten dárbbu ásahit sámi giellaáittardeaddji mii galgá gozihit ja sihkkarasti ahte sámi álbmot oažžu iežas giella- ja oahpahusvuoigatvuođaid ollašuhttojuvvot. Livččii lunddolaš ahte dakkár giellaáittardeaddjis lea árjjalaš rolla diehtojuohkimis ja bagadeamis vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra. Dakkár diehtojuohkin ferte addojuvvot ovttaskas giellageavaheaddjái ja gielddaide ja almmolaš bálvalusaddiide. Bagadus ja rávvagat sámi giella- ja oahpahusvuoigatvuođaid rihkkuma váidagiid birra livččii maid dehálaš oassi giellaáittardeaddji ovddasvástádussuorggis. Sámi giellaáittardeaddji doaibma berre leat riikaviidosaš ja mearriduvvot lága bokte

3.2 Álkibun oažžut mánáidgárdefálaldaga ja ohppiide sámegielas

Ráđđehus háliida dahkat álkibun oažžut mánáidgárdefálaldaga sámi mánáide sihke sámegiela hálddašanguovllu siskkabealde ja olggobealde vai sámi mánát besset sihkkarastit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset. Viidáseappot háliida ráđđehus dahkat álkibun ohppiide válljet oahpahusa sámegielas ja sámegillii.

Kapihtal 2 čájeha ahte lea hástalus fuolahit sámi giellamáŋggabealatvuođa mánáidgárddiin. Vuođđooahpahusas leat máŋga eastaga mat dagahit erohusaid rámmaeavttuin, vuoigatvuođain ja vejolašvuođain go oahppit geat dan háliidit, válljejit oahpahusa sámegielas. Dán mihttui gullet erenoamážit vihtta suorggi maidda leat čađahuvvon ja plánejuvvon doaibmabijut.

3.2.1 Eanedit mánáidgárdefálaldagaid sámi mánáide

Jagi 2023 stáhtabušeahtas lea Stuorradiggi, ráđđehusa evttohusa vuođul, juolludan ruđaid nuvttá mánáidgárdái buot mánáide Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Nuvttá mánáidgárdi dagahivččii doaibmabidjoavádaga eanet geasuheaddji regiovdna ássamii ja bargamii.

Sámediggi háliida oktasaš servodatloktema sámi bearrašiidda ja lea danne mearridan addit doarjagiid daidda sámi mánáidgárddiide ja ossodagaide mat lea ráđđehusa vuoruheami olggobealde. Sámi bearrašat main leat mánát sámi mánáidgárddiin ja ossodagain galget oažžut gokčojuvvot váhnenmávssu. Dat sihkkarasttášii ja nannešii sámi bearrašiid bearašekonomiija. Ortnet boahtá fápmui borgemánu 1. b. 2023. Dát guokte ortnega ollistit guhtet guoimmiska ja váikkuhit ollašuhttit sihke ráđđehusa Hurdal-julggaštusa ja Sámedikki Beaiveálggu-julggaštusa čielga áigumušaid ja mihtuid.

3.2.2 Dásseárvosaš rámmaeavttut sámegillii vuođđooahpahusas

Stáhtabušeahta kapihttala 225, poastta 63 bokte juolluduvvo jahkásaččat doarjja sámegillii vuođđooahpahusas. Doarjja galgá veahkehit ruhtadit daid gielddaid, fylkkagielddaid ja ovttaskas skuvllaid mat fállet sámegieloahpahusa oahpahuslága §§ 6–2 ja 6–3 vuođul. Oasáš doarjagis geavahuvvo oahppovirgelobiide oahpaheddjiid joatkkaohppui ja daid oahpaheaddjistudeanttaid rekrutterenstipeanddaide geat váldet oahpu sámegielain.

Vuođđoskuvlla sámegieloahpahusa doarjjaortnega meroštallannjuolggadusat leat leamaš mohkkái ja mielddisetbuktet stuorra erohusaid doarjagiin ohppiide gielddaide sámegiela hálddašanguovllu siskkabealde ja olggobealde. Gielddat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde leat árbevirolaččat ožžon uhcit doarjagiid go gielddat hálddašanguovllu siskkobealde.

Joatkkaoahpahusas meroštallojuvvo doarjja fylkkagildii dahje ovttaskas joatkkaskuvlii tiibmamearrin juohke 60 tiimma ovddas. Doarjja tiibmalogu ovddas addojuvvo ohppiidlogu vuođul. Dás čohkkejuvvojit joatkkaskuvlaoahppit oktan joavkun juohke fylkka nammii. Ollu fylkkain leat nu stuorra gaskkat ahte ii leat vejolaš čohkket oahpahusa rastá skuvllaid.

Ođđa meroštallanmodealla vuođđoskuvllas

Máhttodepartemeanta áigu rievdadit sámegieldoarjaga meroštallannjuolggadusaid oahpahusas, nu ahte gielddat ožžot eanet ovttalágan gieđahallama, gč. Prop. 1 S (2022–2023) máinnašumi. Doarjagiid várás sámegillii vuođđoskuvllas meroštallojuvvo doarjja oktasaččat gielddaide mat leat hálddašanguovllu siskkabealde ja olggobealde. Modealla vuođđun lea daid ohppiid lohku geat ožžot sámegieloahpahusa ja tiibmalogut ja joavkkut Máhttoloktema sámi oahppoplánadahkosa vuođul.

Joatkkaoahpahusa várás háliida departemeanta geavahit dakkár meroštallanmodealla mas juohke skuvla, ii ge fylka, lohkkojuvvo sierra ovttadahkan ja oaivvilda ahte dat attášii vuoiggaleabbo doarjjaprofiilla.

Amas oktage gielda vuoittáhalašii rievdadeami geažil, lea Stuorradiggi mearridan lasihit jagi 2023 doarjaga 17,5 milj. ruvnnuin, gč. Innst. 12 S (2022–2023). Dát mearkkašahtti lasiheapmi mearkkaša stuorra áŋgiruššama sámegielain ja lea mielde buorideamen rámmaeavttuid ja dahkamin daid dásseárvosažžan vai eanet oahppit sáhttet válljet sámegieloahpahusa.

3.2.3 Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikki nuvttá ortnegis leat čielga gáibádusat sámegielalašvuhtii mánáidgárddiin. Sámediggi oaidná ahte dál leat uhccán mánáidgárddit, mat eai gula ráđđehusa vuoruheapmái, mat ollašuhtášedje dakkár giellagáibádusa. Dat fuolastuhttá ja lea okta dain stuorámus hástalusain sámi mánáidgárdesuorggis.

Sámi mánáidgárddiin galgá sámegiella leat váldogiellan, ja dat eaktuda ahte sámi mánáidgárddiid bargit leat sámegielagat. Dušše dan láhkai sáhttit mii sihkkarastit ahte min mánát šadde min váibmogiela gievrras ja oadjebas geavaheaddjit ja nu sihkkarastit sámegielaid boahtteáiggi.

Duođalažžan lea ahte sámi mánáidgárdesuorggi mánáidgárddiin lea hástalusat háhkamis dakkár sámegielat bargiid main lea gelbbolašvuohta bargat mánáidgárddiin go sámi mánáidgárddiin galgá, gč. Mánáidgárddi rámmaplána (2017), leat sámegiella váldogiellan. Sámediggi oažžu dieđu dan birra ahte rámmaplána rihkkojuvvot beaivválaččat go mánáidgárddiid bargiin ii lea doarvái sámegielalaš gelbbolašvuohta. Sámi mánáidgárddiid sámegielalaš gelbbolašvuođa váilun lea duođalaš. Mánát sámi mánáidgárddiin galget oažžut mánáidgárdefálaldaga mii ovddida ja sihkkarastá sin sámegielalaš gelbbolašvuođa.

Guovddáš hástalussan lea pedagoganorbma mii dagaha ahte sámi mánáidgárddit fertejit virgádit dárogielat pedagogaid go eai leat doarvái sámegielat ohccit geain lea pedagogalaš oahppu. Das leat stuorra gielalaš hástalusat mánáidgárdái já mánáid sámegielalaš ovdáneapmái. Dárogielat bargit mánáidgárddis láivudit sámi mánáidgárddiid ulbmila. Pedagogalaš doaibma plánejuvvo ja čađahuvvo de dárogillii, ja go bargiin ii leat doarvái sámegielalaš gelbbolašvuohta, de vuoitá dárogiella sámi mánáidgárddiin. Nu hedjona sámi mánáid vejolašvuohta oamastit ja geavahit sámegiela sin mánáidgárdeárgabeaivvis. Go sámi mánát eai beasa sihkkarastit ja ovddidit iežaset sámegiela mánáidgárddis, de dat lea dáruiduhttima joatkka.

Sámediggi oaivvilda ahte sámi mánáidgárddit galget leat nannejuvvo seamma ollu pedagogaiguin go dáža mánáidgárddit. Go sámi mánáidgárdi dávjá lea okta hárvenaš sámegielalaš arenain ja ásahusain mii sámi mánáin lea sin árgabeaivvis, de dat eaktuda nannosat pedagogalaš áŋgiruššama bisuhan dihtii mánáidgárddi sámegielalažžan ja sihkkarastin dihtii sámi mánáide duohta giellaealáskahttima ja giellaovdáneami.

Sámediggi oaivvilda ahte ferte čađahit dakkár doaibmabijuid mat veahkehit dáid mánáidgárddiid šaddat ollásit sámegielalažžan, ja áigu árvvoštallat iešguđet čovdosiid juksan dihtii ortnega ulbmila. Sámediggi oaivvilda ahte dat sáhttá leat hástalussan ráđđehusa doaibmabidjoavádaga siskkabealde, ja evttoha danne árvvoštallat dakkár doaibmabijuid čađaheami mat čoavddášedje hástalusaid váilevaš sámegielat pedagogaiguin ja bargiiguin sámi mánáidgárdefálaldagain. Doaibmabijut mat lasihivčče sámegielagiid logu sámi mánáidgárdefálaldagain, loktešedje mánáidgárdefálaldaga kvalitehta, muhto dagahivčče maiddái ahte eanet mánát šattašedje sámegielagin mánáidgárdejagiin ja sáhtášedje válljet sámegiela vuosttašgiellan go sirdašuvvet mánáidgárddi skuvlii.

Sámediggi oaidná ahte ráđđehus háliida dahkat álkibun ohppiide válljet oahpahusa sámegielas. Sámediggi oaivvilda ahte gievrra giellaoahpahanmodeallat leat okta dain reaidduin mat sáhttet veahkehit ohppiid válljet oahpahusa sámegielas. Sámedikki mihttun lea ahte gievrras giellaoahpahanmodeallat implementerejuvvojit mánáidgárddi ja skuvlla pedagogalaš ja organisatoralaš bargui. Mánáidgárddiid ja skuvllaid bargit dárbbašit gealbudeami ja bagadusa gievrras giellaoahpahanmodeallaid geavaheamis. Sámediggi lea jagi 2023 rájes addán Sámi lohkanguovddážii bargamuššan ovddidit bagadusortnega gealbudeamis ja implementeremis gievrras giellaoahpahanmodeallaid sámi mánáidgárddiide ja skuvllaide. Sámediggi oaivvilda ahte dát doaibmabidju váikkuhivččii dasa ahte sámi mánáidgárddit ja skuvllat ožžot fágalaš ja veahki ja gelbbolašvuođaloktema gievrras giellaoahpahanmodeallaid geavaheamis. Danne oaivvilda Sámediggi ahte ferte árvvoštallat joatkit dán doaibmabiju maŋŋá prošeaktaáigodaga loahpa.

Sámediggi áigu heivehit doarjjaortnegiid nu ahte mánáidgárddit árjjalaččat sáhttet váldit atnui gievrras giellaoahpahanmodeallaid, ja ahte mánát ožžot vejolašvuođa válljet sámegiela vuosttašgiellan go sirdašuvvet mánáidgárddis skuvlii.

3.2.4 Eanebut sáhttet oažžut vuoigatvuođa sámegieloahpahussii joatkkaoahpahusas

Dál lea dušše sámi ohppiin vuoigatvuohta sámegieloahpahussii joatkkaoahpahusas. Ohppiin geat eai leat sámit muhto leat ožžon oahpahusa sámegielas dahje sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas, ii leat vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa joatkkaoahpahusas.

Dokumeanttas Prop. 57 L (2022–2023) lea departemeanta evttohan viiddidit vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas, nu ahte buot ohppiin geat leat ožžon oahpahusa sámegielas dahje sámegillii vuođđoskuvllas, lea vuoigatvuohta joatkit oahpahusain sámegielas joatkkaoahpahusas. Evttohus attášii seamma vuoigatvuođaid buohkaide geain lea leamaš sámegieloahpahus ja nu dat sihkkarasttášii ovttaskas ohppii ollislaš oahppomannolaga. Dat váikkuhivččii sámegielaid gáhttemii ja ovddideapmái, ja guhkit áiggi vuollái dat maiddái sihkkarasttášii govddit rekrutterenvuođu sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahpuide ja oahpaheaddjioahpuide mii sáhtášii váikkuhit dasa ahte mánáidgárddit ja skuvllat ožžot eanet bargiid geain lea sámegielalaš gelbbolašvuohta.

3.2.5 Fága- ja tiibmajuohku joatkkaoahpahusas

Ohppiin geat válljejit sámegieloahpahusa joatkkaoahpahusas, galgá leat seamma tiibmalohku go eará ohppiin. Oahppit lohkanráhkkanahtti oahppoprográmmas eai dárbbaš vierisgieloahpahusa go ožžot oahpahusa sámegiela. Sii sáhttet dattetge válljet vierisgiela lassin sámegillii ja dalle sii ožžot veaháš eanet tiimmaid go oahppit geat čuvvot dábálaš fága- ja tiibmajuogu.3 Dasa lassin lea ohppiin sihke lohkanráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmain vuoigatvuohta luvvejuvvot oahpahusas ja árvvoštallamis čálalaš siidogielas.

Oahpahusa organiseren lea báikkálaš ovddasvástádus. Oahpahusdirektoráhtii leat muhtumat dieđihan ahte báikkálaš čovdosat sáhttet vásihuvvot hehttehussan go oahppit galget válljet joatkit sámegielain vuosttaš- dahje nubbigiellan joatkkaskuvllas. Oahppit geat válljejit sámegiela vuosttaš- dahje nubbigiellan sáhttet vásihit ahte eanaš fágaid tiibmaplána bardojuvvo sámi fágaid. Dat sáhttá dagahit ahte ohppiid mielas sámegieloahpahus biddjojuvvo skuvlabeaivvi unohis áiggiide, dahje vejolaččat beaivválaš skuvlaáiggi olggobeallái.4

Dieđáhusas Meld. St. 21 (2020–2021) Fullføringsreformen – med åpne dører til verden og fremtiden dieđihuvvo ahte joatkkaoahpahusa fága- ja tiibmajuohku galgá guorahallojuvvot. Mihttun lea ahte joatkkaoahpahusa sisdoallu galgá buorebut ráhkkanahttit ohppiid viidásat ohppui ja bargo- ja servodateallimii. Buot oahppoprográmmaid fága- ja tiibmajuogu guorahallamii galget vuođđun leat prinsihpat eanet čiekŋudeami, guoskevašvuođa ja válljenfriijavuođa birra.

Oahpahusdirektoráhta lea ožžon bargamuššan hábmet plána dasa goas ja mo fága- ja tiibmajuogu guorahallan galgá čađahuvvot.5

3.2.6 Buoret kvalitehta sámegieloahpahusas

Kapihttalis 2 mii čujuhit dasa ahte dan oahppofálaldagas maid gáiddusoahpahusoahppit ožžot sámegielas, leat erohusat, ja ahte muhtun ohppiide sáhttá giellačoahkkanemiin ja hospiterenorrumis leat iešguđet kvalitehta. Danne áigu ráđđehus árvvoštallat doaibmabijuid mat sáhttet buoridit oahpahusa kvalitehta daidda ohppiide geat ožžot oahpahusa gáiddusoahpahussan.

Gáiddusoahpahus

Romssa ja Finnmárkku ja Nordlándda stáhtahálddašeddjiin lea ovddasvástádus das ahte addojuvvojit guoskevaš ja ođasmahttojuvvon dieđut skuvlaeaiggádiidda miehtá riikka vuoigatvuođa birra sámegieloahpahussii ja vejolašvuođaid birra addit molssaektosaš oahpahusvugiid, nu go gáiddusoahpahusa.

Jagi 2015 hábmii Oahpahusdirektoráhta Rammeverk for samisk fjernundervisning. Rammeverket lea reaidu stáhtahálddašeddjiid várás sin barggus fálaldatmihtuiguin, fálaldaga stivremiin, eavttuiguin sáhttit leat fálaldagaid addin, gealbudemiin ja diehtojuohkimiin suorgái gáiddusoahpahusfálaldaga birra. Rámmačoahkki guoská olles vuođđooahpahusa ohppiide. Mihttun lea ahte gáiddusoahpahusas galgá leat nu alla kvalitehta ahte sámegiela vuosttašgiela dahje sámegiela nubbigiela oahppoplána gealbomihttu ollašuhttojuvvo.

Jagi 2020 oaččui Oahpahusdirektoráhta bargamuššan árvvoštallat rámmačoahki mearkkašumi. Vástádusas čujuha direktoráhta dasa ahte stáhtahálddašeddjiid mielas lea rámmačoahkki váikkuhan dasa ahte sámi gáiddusoahpahusa kvalitehta lea buorránan jagi 2015 rájes, muhto sii dadjet čielgasit ahte kvalitehtabuoridanbargu bistá ain.6

Buorre ja olahahtti gáiddusoahpahus lea dehálaš eaktun dásseárvosaš oahpahusfálaldahkii. Skuvlaeaiggádiin dat lea ovddasvástádus oahpahusas, ja sámi gáiddusoahpahussii gustojit seamma gáibádusat earret eará jođiheapmái, oahpaheaddjigelbbolašvuhtii, mihtuide, oahppoplánabargui ja árvvoštallamii go buot eará oahpahusvugiide.

Máhttodepartemeanta áigu ovttas Sámedikkiin ja Oahpahusdirektoráhtain čielggadit čielggadit doaibmabijuid mat sáhttet buoridit kvalitehta dan gáiddusoahpahusas maid oahppit ožžot sámegielas.

Oahpahus sámegielalaš birrasis

Ráđđehusa mielas lea dehálaš buori giellaoahpahussii ahte sámegieloahpahusa sáhttá oažžut sámegielat birrasis. Deaivvadeapmi eará ohppiiguin giellačoahkkanemiin sáhttá movttiidahtti ohppiid ja buoridit sin oahppanbohtosa. Dál adde ollu gielddat ohppiide vejolašvuođa hospiteret ja oassálastit giellačoahkkanemiide. Dat gullá sámegieloahpahussii go dat muđui addojuvvo gáiddusoahpahussan.

Sámegiela oahppoplánain deattuhuvvo ahte oahppit galget oahppat sámegiela gievrras giellaoahpahusmodeallaid bokte. Dat mearkkaša ahte ferte láhčit dilálašvuođaid dasa ahte oahppit besset geavahit sámegiela maiddái olggobealde oahpahusa ieš sámegielfágas. Dat sáhttá dáhpáhuvvat máŋgga láhkai, ovdamearkka dihtii go oahppit ožžot sámegiela oahpahusgiellan maiddái eará fágain dahje go láhččojuvvo giellačoahkkanemiide lassin dábálaš tiibmaoahpahussii sámegielas. Oahppoplánat leat láhkaásahus ja skuvlaeaiggádis lea ovddasvástádus das ahte ollašuhttit oahppoplánaid mihtuid.

Sámediggi lea Sámi mánát ođđa searvelanjain (SáMOS) nammasaš prošeavtta oktavuođas ráhkadahttán raportta mii definere mat gievrras giellamodeallat leat, heivehuvvon sámi oktavuhtii. Barggu mihttun lea ahte giellabargu mánáidgárddiin ja skuvllain ovdánahttojuvvo. Mánát ja nuorat galget beassat oahppat sámegiela mánáidgárddis ja vuođđooahpahusas, ja vásihit ahte lea kontinuitehta giellaoahpahusas go sirdet mánáidgárddis skuvlii ja go sirdet smávvaskuvladásis gaskadássái jnv.7

Dál ii leat lága vuođul vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielat birrasis. Oahpahusdirektoráhta rámmačoahkis sámegiela gáiddusoahpahussii vuođđoskuvlaoahpahusa ohppiide deattuhuvvo ahte jus gielda oaivvilda ahte dušše neahttavuđot sámegieloahpahus lea dohkálaš, de eai dárbbašuvvo giellačoahkkaneamit dahje hospiteren. Jus ii leat nu, de dárbbašuvvojit giellačoahkkaneamit ja hospiteremat juksan dihtii fága gealbomihtuid.

Dokumeanttas Prop. 57 L (2022–2023) lea departemeanta evttohan viiddidit vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas, nu ahte buot ohppiin geat leat ožžon oahpahusa sámegielas dahje sámegillii vuođđoskuvllas, lea vuoigatvuohta joatkit oahpahusain sámegielas joatkkaoahpahusas.

Oahpponeavvut

Dehálaš lea ahte sámi mánát ja nuorat besset oahppat gielaset, oahppat iežaset gillii, oahppat sámi servodateallima, historjjá ja árbevieruid birra olles 13-jagi skuvlamannolagas. Dat lea mielde nannemin sin sámi identitehta, addit sidjiide oadjebas čatnaseami iežaset kultuvrii, ja áddejumi das ahte leahkit oassi stuorát oktavuođa sápmelažžan ja álgoálbmogin. Sámedikkis lea ovddasvástádus ovddidit oahpponeavvuid sámegielaid vuođđooahpahussii 1.–13. jahkeceahki rájes sihke dábálaš ja erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid. Oahpponeavvobuvttadeddjiin ja Ovttas|Aktan|Aktesne nammasaš oahpponeavvoportálas lea ovddasvástádus oahpponeavvuid gaskkusteamis, vuovdaleamis ja juogadeamis. Skuvlaeaiggádiin lea ovddasvástádus oahpponeavvuid háhkamis ohppiide. Sámediggi lea mearridan Doaibmaplána oahpponeavvoráhkadeapmái 2020–2023, mii ođasmahttojuvvui jagi 2022 ja viiddiduvvui gustot jagi 2024 rádjai.

Máhttodepartemeanta juolluda jahkásaččat ruđaid stáhtabušeahta kapihttala 560 poasttas 50 Sámi ulbmilat, Sámi giella, kultuvra ja servodateallin Sámedikki bargui oahpahusmihttuiguin, oktan ovddidemiin ja buvttademiin oahpponeavvuid sámegielaide. Máhttoloktema oahppoplánadahkosa 2020 (LK20) atnuiváldima oktavuođas lasihuvvui juolludeapmi jagiide 2019–2023 oktiibuot 66 milj. ruvnnuin, vai lea vejolaš buvttadit eanet oahpponeavvuid.

Nu mo lea čájehuvvon kapihttalis 1, de eai leat oahpponeavvut dán dieđáhusa fáddán, muhto Máhttodepartemeanta ja Sámediggi áigot viidáseappot gulahallat das mo oahpponeavvodili sáhttá buoridit.

3.2.7 Sámedikki mearkkašupmi

Dál lea 23 jagi dan rájes, jagi 1998, go oahpahusláhka ođasmahttojuvvui seamma ollislaš vugiin go dálá ođasmahttin čađahuvvo. Láhkaevttohus nanne daid mánáid vuoigatvuođa sámegieloahpahussii geat eai leat sápmelaččat, dainna lágiin ahte addit sidjiide vuoigatvuođa sámegieloahpahussii joatkkaoahpahusas jus sis lea leamaš dakkár oahpahus vuođđoskuvllas. Ráđđehusas lea dattetge leamaš uhcit fokus sámi mánáid vuoigatvuhtii oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Riikarevišuvnna jagi 2019 iskkadeapmi sámi ohppiid vuoigatvuođas oahpahussii sámegielas ja sámegillii čájeha čielgasit ahte oahpahus ii sáhte jotkojuvvot nu mo dál.

Oahpahusláhka ferte láhčit dilálašvuođaid dakkár oahpahusfálaldahkii mii lea vuođđuduvvon sámi árvvuide ja láhčá dilálašvuođaid sámegiela ovddideapmái, ii ge nu mo dál, gáržžidit oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Dat lea dakkár hástalus mii lea garra vuostálasvuohtan sihke riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide ja politihkkarasttideaddji ovttamielalašvuhtii Norggas dá. Nu ii atte oahpahusláhka dál vejolašvuođa ovddidit oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ovdamearkka dihtii oahpahusa gievrras giellaoahpahusmodeallaid bokte, vuoigatvuođa hospiteremii ja álkibut oažžut sámi oahpahusfálaldaga.

Ođđa oahpahusláhka ferte sihkkarastit ahte eanet oahppit duođaid šadde sámegielagin. Dat ferte maid addit gielddaid dakkár čoavdagiid mat sihkkarastet ahte sii lihkostuvvet buorebut oahpahusain sámegielas ja sámegillii.

3.3 Buorre rekrutteren ja buorit rámmaeavttut studeanttaide geat válljejit sámegiela

Máhttodepartemeanta lea ovdal addán ruđaid rekrutteret sámi oahpaheaddjiohppui, muhto das ii lean háliiduvvon beaktu. Orru leamen nu ahte čađahuvvon doaibmabijut eai leat doarvái deaivilat, dahje ahte dakkár lahkoneapmi ii deaivva duogáš rekrutterenhástalusaid sivaid.

Sámi allaskuvla, Davvi universitehta ja UiT – Norgga árktalaš universitehta leat maŋimus jagiid ožžon sullii 20 milj. ruvnnu erenoamáš doarjjan oahpaheddjiid rekrutteremii ja gealbudeapmái. Das leat oasit geavahuvvon geahččalanortnegii vai sii geat leat čađahan eanaš oasi njealjejahkásaš oahpaheaddjioahpus, sáhttet ollašuhttit oahpu. Dát ortnet loahpahuvvo jagi 2025 ja das leat dán rádjai leamaš movttiidahtti bohtosat.

3.3.1 Čalmmustahttit stipeanda- ja vealgesihkkunortnegiid

Departemeanttat leat ožžon dieđu ahte ollu ohppiid ja studeanttaid mielas lea váttis oažžut visogova das guđe stipeanddat ja ruhtadangáldut gávdnojit, ja maid sáhtášii ohcat. Sii háliidit álkes ja buriid dieđuid buot ortnegiin mat gusket vealgesihkkumiidda Loatnakássas ja stipeanddaide Sámedikkis ja fylkkagielddas – bardojuvvon nu ahte oahpu ja ássanbáikki válljen maŋŋá čađahuvvon oahpu gehččojuvvojit oktasaččat ja nu ahte sidjiide lea álkit árvvoštallat vejolašvuođaid ja molssaeavttuid.

Ráđđehus oaivvilda ahte dakkár čalmmustahttin čielggasmahtášii sámi oahppoohcciide man stuorra doarjaga duođaid oažžu go váldá oahpaheaddjioahpu mas lea sámegiella fágan dahje sámegillii, ja nu dagašii dáid oahput eanet geasuheaddjin ohcciide. Danne áigu Ráđđehus ovtta Sámedikkiin ja guoskevaš fylkkagielddaiguin árvvoštallat diehtojuohkindoaibmabijuid čalmmustahttin dihtii dálá stipeanda- ja vealgesihkkunortnegiid.

Ráđđehus áigu maid árvvoštallat lea go vealgesihkkunortnega dálá ráddjejupmi ulmillaš.

Stáhta loatnakássa

Stáhta loatnakássa oahpu várás hálddaša máŋga vealgesihkkunortnega mat leat guoskevaččat oahpaheaddjioahpu kandidáhtaide geain lea sámegiella fágasuorggis e.e.

Máŋga ortnega Stáhta loatnakássaš oahppoloana sihkkuma várás fátmmastit kandidáhtaid geat váldet sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu:

Studeanttat geat váldet uhcimusat 60 oahppočuoggá sámegiela oassin oahpaheaddjioahpus, sáhttet oažžut sihkkojuvvo gitta 50 000 ruvnnu rádjai oahppoloanas maŋŋá čađahuvvon oahpu. Ortnet lea ráddjejuvvon dan láhkai ahte dat fátmmasta muhtun oahpaheaddjijoavkkuid, muhto muhtun joavkkut eai gula ortnegii. Buohkat geat lohket sámegiela oassin oahpaheaddjioahpus, ožžot sihkkojuvvot loana. Sii geat lohket sámegiela lasseoahppun mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui, dahje geat váldet mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu maŋŋá go leat lohkan sámegiela, ožžot maid sihkkojuvvot loana. Seammá guoská sidjiide geat váldet geavatlaš-pedagogalaš oahpu (PPU). Sii geat lohket sámegiela lassin (ovdal dahje maŋŋá) lektorohppui, vuođđoskuvlaoahpaheaddjiohppui dahje oahpaheaddjiohppui geavatlaš ja estetihkalaš fágain, eai oaččo sihkkojuvvot oahppoloana. Dáid joavkkuid earuheapmái eai leat buorit fágalaš ákkat.

Daid joavkkuid fátmmasteapmi geat eai oaččo sihkkojuvvot loana, ii vuolggat dađi eanet goluid, go sáhka lea várra hui uhca studeantajovkkožis. Danne áigu ráđđehus árvvoštallat lea go dálá vealgesihkkunortnet ulbmillaš.

Gelbbolaš oahpaheaddjit vuođđoskuvllas geat váldet barggu Davvi-Romssas dahje Finnmárkkus, sáhtte jahkásaččat oažžut sihkkojuvvot 20 000 ruvnnu oahppoloanas, lassin gitta 30 000 ruvnnu rádjai jahkásaččat go ásset ja barget guovllus (doaibmabidjoguovllus). Vuođđoskuvlaoahpaheaddjit ja lektorat geat álggahedje oahpu jagi 2017 ja válde barggu vuođđoskuvllas dahje joatkkaskuvllas Davvi-Norggas, sáhttet oažžut sihkkojuvvo gitta 160 000 ruvnnu rádjai oahppoloanas, lassin dan 50 000 ruvdnui mii lea namuhuvvon vuosttaš kuvlačuoggás.

Tabeallas 3.1 oaidnit gallis ožžot sihkkojuvvot vealggi go sii lea čađahan oahpaheaddjioahpu mas lea sámegiella fágasuorggis. Lohku molsašuddá jahkásaččat gaskal golmma ja ovcci lonejeaddji mat leat ožžon vealggi sihkkojuvvot maŋimus ovcci jagi. Spiehkastahkan lea 2020 go olles 18 lonejeaddji ožžo sihkkojuvvot vealggi go sis lei sámegiella fágasuorggis. Departemeanta ii dieđe manne dát lohku lei nu stuoris aiddo jagi 2020.

Lohkanvirgelobit

Kap. 225 Doaibmabijut vuođđooahpahusas, poasttas 63 Doarjagat sámegillii vuođđooahpahusas, juolluduvvojit ruđat mat galget veahkehit ruđalaččat daid gielddaid, fylkkagielddaid ja sorjjasmeahttun skuvllaid mat fállet sámegieloahpahusa oahpahuslága §§ 6–2 ja 6–3 vuođul. Poasta ruhtada maiddái lohkanvirgelobiid joatkkaohppui sámegielas oahpaheddjiide olles vuođđooahpahusas ja rekrutterenstipeandda oahpaheaddjistudeanttaide.

Jagi 2021 máksojuvvui 1,6 milj. ruvnnu lohkanvirgelobiide joatkkaohppui sámegielas oahpaheddjiide vuođđoskuvllas ja stipeanda oahpaheaddjistudeanttaide. Buohtastahttima dihtii máksojuvvui 2,2 milj. ruvnnu doarjjan jagi 202 ja 3,5 milj. ruvnnu jagi 2019. Stáhtahálddašeaddji dieđiha ahte universitehtain ja allaskuvllain leat leamaš menddo uhccán joatkkaoahppofálaldagat oahpaheddjiide jagi 2021 ahte sáhttit gokčat dárbbu.8

3.4 Buorre kvalitehta ja buoret rámmaeavttut gealbudeapmái

Ráđđehus háliida govda áŋgiruššama rekrutteremiin, ovddidemiin ja bisuhemiin eanet gelbbolaš oahpaheddjiid. Oahpaheaddjifidnu galgá leat geasuheaddjin sidjiide geat válljejit oahpu ja boahttevaš fidnu. Dál leat máŋga nationála áŋgiruššama mat iešguđet láhkai ja ovttas leat mielde nannemin oahpaheaddjifidnu, earret eará joatkkaoahppofálaldat, doarjjaortnet báikkálaš gealbudeapmái (deavddaoahppu) ja easkaoahppan ođđavirgáduvvon oahpaheddjiid bagadeapmi. Máhttodepartemeanta ruhtada máŋga doaibmabiju maid mihttun lea loktet oahpaheaddjiohppui ohcciid logu, gealbudit ohcciid geat eai ollašuhte gáibádusaid ja gealbudit oahpahusbargiid geat eai leat čađahan dan oahpaheaddjioahpu mas sii leat álgán.

Muhtun dáin doaibmabijuin leat ovddiduvvon dan várás ahte dain galgá leat erenoamáš beaktu boaittobeliin. Earret eará leat máŋga ortnega Loatnakássa bokte mat galget oččodit eanet ohcciid oahpaheaddjioahpuide ja bargat skuvllas ja nu ahte easkaoahppan oahpaheaddjit galget ásaiduvvat Davvi-Norgga gielddaide, gos oahpaheaddjidárbu lea stuoris. Nu mo lea čájehuvvon kapihttalis 2, de váilu maiddái gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras, ja erenoamáš ollu sámegieloahpaheaddjit ja eará sámegielat bargi dárbbašuvvojit mánáidgárdái ja skuvlii.

3.4.1 Nannet gealbofálaldaga mánáidgárddi oahpaheddjiide ja bargiide

Jagi 2022 čavčča bijai ráđđehus ovdan ođasmahttojuvvon gealbostrategiija mánáidgárdái – Gelbbolašvuohta boahttevaš mánáidgárdái 2023–2025.9 gealbostrategiija lea okta ráđđehusa deháleamos váikkuhangaskaomiin sihkkarastimii ahte mánáidgárdeeaiggát ja mánáidgárdi galge sáhttit ollašuhttit rámmaplána áigumušaid ja gáibádusaid, ja das leat gealbodoaibmabijut buot joavkkuid bargiid várás. Gealbostrategiija deattuha man dehálaš dat lea ahte sámi mánáidgárddiid bargiin ja eará bargiin mánáidgárddiin main leat sámi mánát, lea máhttu ja gelbbolašvuohta sámi gielain ja sámi kultuvrras. Strategiija aiddostahttá maiddái ahte buot doaimmaheddjiin lea ovddasvástádus fuolahit sámi mánáidgárdefálaldaga bargiid erenoamáš gealbodárbbuid.

Ráđđehusa nationála mánáidgárdestrategiija jagi 2030 rádjai, Barnehagen for en ny tid, deattuha dan dehálaš rolla mii sámi mánáidgárddiin dál lea das ahte gáhttet, ovddidit ja nannet sámi gielaid ja sámi kultuvrra.

Sámedikki bušeahttaevttohusa 2023 vuođul nannejuvvui rámmadoarjja 6,6 milj. ruvnnuin doaibmabijuide mat galget lokte sámi mánáidgárdefálaldaga bargiid gelbbolašvuođa.

Sámediggi lea várren ruđaid iešguđet doaibmabijuide sihkkarastimii gelbbolašvuođa sámi mánáidgárdefálaldagain, das maiddái giellaoahpaheami nannemii ja sámi mánáidgárdepedagogihka ovddideapmái.

Oahpahusdirektoráhtas lea sierra fáddásiidu sámi mánáidgárddi ja vuođđooahpahusa birra, ja dat lea maiddái ovddidan gealbopáhka bargiid barggu birra mánáidgárddis doarjun ja ovddidan dihtii máŋggagielat mánáid dáro- dahje sámegielalaš gelbbolašvuođa.10

3.4.2 Joatkkaoahppu oahpaheddjiid várás mánáidgárddis ja skuvllas

Dál váilot oahpaheaddjit mánáidgárddis ja skuvllas geain lea formála gelbbolašvuohta sámegielas, gč. kapihttala 2.

Mánáidgárde- ja skuvlaeaiggádis lea ovddasvástádus das ahte mánáidgárddiin ja skuvllain skuvllain lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta, gč. mánáidgárdelága § 7 ja oahpahuslága § 10-8. Mánáidgárdeeaiggát ja skuvlaeaiggát galget fuolahit ahte bargit oažžot vejolašvuođa dárbbašlaš gealbudeapmái. Nationála eiseválddit dorjot mánáidgárdeeaiggáda ja skuvlaeaiggáda ovddasvástádusa earret eará áŋgiruššama bokte joatkkaoahpuin oahpaheddjiide.

Jagi 2023 leat ohcamat joatkkaohppui erenoamášpedagogihkas ja sámegielas vuoruhuvvon mánáidgárdeoahpaheddjiid joatkkaoahppoortnegis. Skuvlla oahpaheddjiide lea eaŋgalsgiella, matematihkka, dárogiella, dárogiela mearkagiella ja sámegiella vuoruhuvvon fágat joatkkaoahppoortnegis. Dat mearkkaša ahte buot ohcamat joatkkaohppui dáin fágain maid skuvlaeaiggádat leat dohkkehan, dohkkeha maiddái Oahpahusdirektoráhta. Dasa lassin vuoruhuvvojit ohcamat ovddeš Finnmárkku fylkkas ja ohcama čuovvulanortnega gielddain.

Mánáidgárdeoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit geat háliidit váldit joatkkaoahpu, sáhttet ohcat oahppofálaldahkii Oahpahusdirektoráhta oahppokatalogas ja eará fálaldagaide olggobealde oahppokataloga. Mánáidgárdeeaiggádat geain leat bargit mat váldet joatkkaoahpu, ožžot láhčinruđaid (100 000 ruvnnu). Oahpaheaddjit sáhttet oažžut stipeanda- ja sadjásašortnega Konpetanse for kvalitet bokte oassálastit buot joatkkaoahppolohkamiidda mat addet oahppočuoggáid.

Váikkuhan dihtii ahte sámi perspektiivvat gullet buot mánáidgárddiid pedagogalaš bargui, ásaha Oahpahusdirektoráhta ođđa joatkkaoahppofálaldaga mánáidgárdebargiide jagi 2023 čavčča rájes. Oahpu bokte galget mánáidgárdeoahpaheaddjit oažžut gelbbolašvuođa das mo mánáidgárdi sáhttá ovddidit sámi mánáid ja váhnemiid beroštumiid, nu mo dat lea válddahuvvon ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain, ja mo mánáidgárdeoahpaheaddji sáhttá doarjut sámi mánáidgárdemánáid giela ja kulturdovddahemiid buot mánáidgárddiin. Oahppu galgá maid addit gelbbolašvuođa das mo mánáidgárdeoahpaheaddji sáhttá oahpásmuvvat sámi gielaiguin ja sámi eallinvugiiguin ja árbevieruiguin, vai sámi perspektiiva boahtá oidnosii ja šaddá oassin mánáidgárdefálaldagas. Joatkkaoahppu addá 30 oahppočuoggá, lea organiserejuvvon olles neahttavuđot fálaldahkan ja fállojuvvo Sámi allaskuvllas.

Oahpahusdirektoráhta ásaha maiddái ođđa joatkkaoahppofálaldaga fágaidrasttideaddji sámi perspektiivvain jagi 2023 čavčča rájes. Fálaldagas galgá leat geavatlaš-estetihkalaš goavdi biepmuin ja dearvvašvuođain ja dáidagiin ja dujiin ja gokčat LK20 fágaidrasttideaddji ulbmila guoddevaš ovddideapmái. Dasa lassin lea oahppu vuođđuduvvon luonddufágaide ja báikkálaš kultuvrra geavadiidda servodatfágas.

Dokumeanttas NOU 2022: 13 Med videre betydning. Et helhetlig system for kompetanse- og karriereutvikling i barnehage og skole lea lávdegoddi evttohan ásahit nationála joatkkaoahppofálaldaga fágain main leat uhccán oassálastit, earret eará sámegielain. Lávdegoddi oaivvilda ahte dát attášii buoret vuorddehahttivuođa oassálastiide ja oahppoásahusaide. Viidáseappot čujuha lávdegoddi dasa ahte evttohus veahkehivččii uhcidit resursageavaheami dakkár fálaldagaid plánema oktavuođas mat eai álggahuvvon, veahkehivččii ávkkástallat universitehta- ja allaskuvlasuorggi resurssaiguin ja gelbbolašvuođain buoremus lági mielde. Lávdegoddi deattuha ahte nationála joatkkaoahppofálaldat dakkár fágain main leat uhccán oahppit eaktuda ahte oahpu sáhttá čađahit digitála.

Máhttodepartemeanta áigu addit Oahpahusdirektoráhtii bargamuššan almmuhit nationála neahttavuđot joatkkaoahppofálaldaga sámegielas. Dat dagahivččii ahte eanet oahpaheaddjit ohcet joatkkaoahpu sámegielas, ja ahte eanet oahpaheaddjit fidnejit sámi giellagelbbolašvuođa.

3.4.3 Doarjjaortnet báikkálaš gealbudeapmái

Doarjjaortnet báikkálaš gealbudeapmái mánáidgárddis ja vuođđooahpahusas galgá veahkkin loktet gelbbolašvuođa ja kvalitehta mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain, gielddain ja fylkkagielddain ja universitehtain ja allakuvllain. Doarjjaortnegii gullet golbma iešguđet ortnegat:11

• regionála ortnet gealbudeapmái mánáidgárddis

• lávdaduvvon ortnet gealbudeapmái vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas

• gelbbolašvuođa lokten erenoamášpedagogihkas ja fátmmasteaddji geavadis

Doarjjaortnega ruđat galget vuosttažettiin geavahuvvot oktasašvuđot gealbudandoaibmabijuide buot mánáidgárddi ja skuvlla bargiide. Ruđaid hálddaša juohke fylkka ovttasbargoforum mii galgá fuolahit báikkálaš gealbudandárbbuid mánáidgárddi ja skuvlla bajimus suorgemihtuid vuođul. Ovttasbargoforumis deaivvadit mánáidgárde- ja skuvlaeaiggádat, universitehtat ja allaskuvllat ja áššebeliid ovddasteaddjit suokkardallat báikkálaš dárbbuid ja vuoruhit doaibmabijuid fylkkas. Ortnet eaktuda ahte ásahuvvo doaibmaguoibmevuohta gaskal mánáidgárde- ja skuvlaeaiggádiid ja universitehta ja allaskuvllaid fuolahan dihtii báikkálaš gealbudandárbbuid. Doaibmabijut galget ovddidit oktasaš proseassaid profešuvdnaovddideami várás mánáidgárddis ja skuvllas.

Báikkálaš gealbudeami doarjjaortnega bajimus mihttu lea sihkkarastit ahte sámi perspektiivvat fuolahuvvojit mánáidgárddis ja skuvllas. Okta ulbmilolahusa dovdomearkkain lea ahte sámi perspektiiva fuolahuvvo báikkálaš gealbodárbbuid vuoruhemiin.

Lávdegoddi mánáidgárddi ja skuvlla lasse- ja joatkkaoahpahusa várás čujuha dokumeanttas NOU 2022: 13 Med videre betydning. Et helhetlig system for kompetanse- og karriereutvikling i barnehage og skole dasa ahte sámegielat ja sámi kultuvra leat rašis dili ollu hástalusaiguin, maiddái go guoská gealbudeapmái. Lávdegotti mielas lea dárbu čohkket sámi fágaresurssaid sámegielain ja sámi kultuvrras uhcidan dihtii raššivuođa ja láhčin dihtii dilálašvuođaid eanet kvalitehtii barggus. Lávdegoddi evttoha ásahit oktasaš ovttasbargoforuma nationála dásis nannen ja čohkken dihtii sámegiela ja kultuvrra gealbobirrasiid dálá báikkálaš gealbudanortnegiidda. Ráđđehus lea mielas dán evttohussii ja áigu gulahallat áššebeliiguin mo dan sáhttá buoremusat čuovvulit.

Lávdegoddi evttoha ásahit ovtta dahje eanet gieldda- ja fylkkagielddarájáid ja mánáidgárddiid ja skuvllaid rastásaš fierpmádagaid nannen ja čohkken dihtii sámegiela ja kultuvrra gealbobirrasiid. Ráđđehus háliida árvvoštallat dárbbu nationála fágafierpmádahkii sámi giela ja kultuvrra várás ja gulahallat surggiin mo dan sáhttá dahkat.

3.5 Giellateknologiija

Giellateknologiija gullá daid hástalusaid čovdosii mat mis leat. Dát teknologiija sáhttá ovdamearkka dihtii ádde olbmo hállama ja jorgalit hállama teakstan nuppe guvlui, teknologiija mii automáhtalaččat sáhtte jorgalit teavsttaid gielaid gaskkas, dahje teknologiija mii sáhttá analyseret ja gávdnat oaivila stuorra eahpestrukturerejuvvon dáhtahivvodagain. Dakkár teknologiija lea min dihtoriid stáven- ja divvunprográmmain, automáhtalaččat jorgaleami čovdosiin, virtuála vehkiin ja mátketelefovnnain, jierbmás neahttaohcamiin, goanstajienain ja nu ain viidáseappot.

Dát teknologiija lea veahkkin go nuorat ja rávesolbmot áigot oahppat sámegiela ja geavahit gielaid skuvllas ja barggus. Ođđa giellageavaheaddjit sáhttet geavahit digitála sátnelisttaid ja divvunprográmmaid. Automáhtalaš jorgaleaddjit sáhttet veahkehit dárogielagiid áddet sámegielteavstta. Digitála deaivvadanbáikkit sáhttet leat dehálaš giellaarenan daid giellageavaheddjiide geat eai beasa hárjehallat sámegiela earáiguin doppe gos sii ásset.

Dokumeanttas NAČ 2016:18 Váibmogiella – sámegielaide láhkamearrádus-, doaibma- ja ásahusevttohusat deattuhuvvo ahte giellateknologiija lea eaktun dasa ahte sámegielat galget sáhttit ceavzit geavahangiellan ođđaáiggi servodagas. Giellalávdegoddi čujuha dasa ahte das lea earret eará sáhka sáhttit geavahit sámegielaid ja sámi bustávaid buot IKT-oktavuođain.

Sámediggi ásahii Divvuma jagi 2004 nannen dihtii sámi giellateknologiija. Divvun lea UiT – Norgga árktalaš universitehta vuollásaš dutkan- ja ovddidanjoavku mii ruhtaduvvo Gielda- ja guovlodepartemeantta bušeahta bokte. Joavku ovttasbargá Sámedikkiin. Divvun lea ovddidan ja bajásdoallá sámi giellateknologalaš reaidduid, oktan stávendárkkisteddjiiguin, grammatihkkadárkkisteddjiiguin, boallobevddiiguin, sátnegirjjiiguin ja eará digitála ja neahttavuđot reaidduiguin. Buot Divvuma reaiddut leat nuvttá ja daid sáhttá viežžat sin neahttasiidduin dahje áppain.

Sámi giellateknologiijaguovddáš – Giellatekno, UiT – Norgga árktalaš universitehtas, lea mielde loktemin sámegiela digitaliserema. Giellatekno mihttun lea ráhkadit vuđolaš analysareaidduid iešguđet sámegielaid várás, ja sii ráhkadit prográmmaid ja giellaresurssaid maid sáhttá geavahit dutkamis ja oahpus, ja maid sámi giellageavaheaddjit sáhttet geavahit. Giellatekno lea ráhkadan máŋga interaktiiva prográmma olbmuid várás geat háliidit oahppat sámegiela.

Divvun ja Giellatekno leat sihkkarastán ahte giellageavaheaddjit sáhttet geavahit gielaset gaskaneaset ja gulahallamis eiseválddiiguin iešguđet digitála vuođđovuogádagain. Sii leat maid ovddidan máŋga reaiddu, ovdamearkka dihtii dihtorjorgaleami davvisámegielas dárogillii, mii dahká ahte sámegielagat sáhttet čállit davvisámegillii maiddái dakkár oktavuođain go eai buot lohkkit máhte sámegiela.

Divvuma ja Giellatekno stuorámus hástalus lea ahte stuorra riikkaidgaskasaš fitnodagain eai lea rabas lavttat, rabas resurssat ja olahahtti standárddat. Dat dagaha ahte daid buktagiid maid Divvun ja Giellatekno ovddidit, ii sáhte fállat standárda prográmmagálvun dihtoriidda ja mátketelefovnnaide, muhto daid ferte juohke eaŋkilgeavaheaddji ieš viežžat. Dát dahká váddáseabbon sámi giellageavaheddjiide geavahit sámegiela iešguđet vuođđovuogádagain.

ON váldočoahkkin lea mearridan jagiid 2022–2032 ON álgoálbmotgielaid logijahkin – The UN International Decade for Indigenous Languages (IDIL). Norgga eiseválddit vuoruhit IDIL. Logijagi oktavuođas lea giellateknologiija, digitaliseren ja mánáid ja nuoraid oahpaheapmi dehálaš ráđđehussii.

Sámediggi ja Gielda- ja guovlodepartemeanta leat ovttas ásahan nationála ovttasbargoforuma IDIL 2022–2032 várás. Forumis leat mielde iešguđet sámi ja eará guoskevaš ásahusat ja organisašuvnnat. Nationála ovttasbargoforum galgá láhčit dilálašvuođaid ja oktiiordnet áŋgiruššama IDIL 2022–2032 čalmmusteapmái Norggas. Forum lea earret eará hábmemin nationála doaibmaplána, mii galgá doaibmat strategalaš rámman giellalogijagi bargui sámegielaiguin.

Ráđđehusa áigumuš lea bidjat ovdan strategiija digitála gelbbolašvuođa ja infrastruktuvrra birra jagi 2023 mielde. Strategiija čállojuvvo ovttas GG:in ja lea vuođđuduvvon govdagulaskuddanvuoru árvalusaide.

3.5.1 Sámedikki mearkkašumit

Álgoálbmotgielaid riikkaidgaskasaš logijagis (IDIL 2022–2032) leat Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámedikkit mearridan čađahit oktasaš sámi bárrahašprošeavtta giellateknologiijasuorggis. Áigumuššan bárrahašprošeavttain lea nanne sámegielaid digitála máilmmis.

Sámedikkit rávvejit stáhtaid várret ruđaid bárrahašprošektii, nu ahte sámi giellateknologiija sáhttá ovdánit giellalogijagis.

Sámedikkit leat maid mearridan čađahit stuorra áŋgiruššama sámi korpusávdnasiid čohkkemiin, nappo digitála teakstačoakkáldagaid maid sáhtte geavahit ovdamearkka dihtii giellateknologalaš reaidduid ovddideapmái ja viidásat ovddideapmái, ja dutkamii. Sámediggi áigu maid nannet sámi giellateknologiijabirrasa, nu ahte galgá leat vejolaš gieđahallat daid giellateknologalaš dárbbuid mat sámi giellaservodagain leat.

Sámedikkit áigot bargat dan ala ahte stuorra teknologiijafitnodagat bidjet olámuddui sin gáldokodaid nu ahte uhcit gielat maid besset giellateknologalaš márkanii. Sámedikkit áigot maid váikkuhit dasa ahte stáhtat/EU ásahit geatnegahtti gohččosa daidda teknologiijafitnodagaide mat lágidit gulahallanteknologiija EU siskkit márkanii, integreret sámi boallobevddiid.

Sámedikkiid mielas lea dehálaš hábmet dakkár oktasaš njuolggadusaid sámi giellateknologiijii, mat galget bagadit giellateknologalaš reaidduid boahttevaš ovddideami. Dat lea dannego sámegielat leat nu rašit ahte ferte vuđolaččat árvvoštallat guđe čovdosiid galgá ráhkadit gielaid boahtteáiggi várás.

Sámedikkiide lea dehálaš ovttasbargat eará álgoálbmogiiguin giellateknologiija ovddidemiin, ja láhčit diliid dasa ahte maiddái eará álgoálbmogat sáhttet ovddidit gielaideaset. Dat guoská earret eará giellateknologiijii.

Sámedikkit ávžžuhit Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ásahit nationála ovttasbargoforuma oktiiordnet IDIL 2022–2023 barggu iežaset riikkain ovttas iežaset riikka sámedikkiin.

3.6 Eanet ja buoret olahahtti fálaldagat alit oahpus

Ráđđehus áigu barga dan ala ahte eanbut ožžot gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras. Dat mearkkaša eanedit daid olbmuid logu geat máhttet sámegiela. Guhkesáigásaš doaibmabidju lea nannet alit oahpu fágabargiid vai sii sáhttet sihke addit gealbudeaddji giellaoahpahusa iešguđet joavkkuide, ásahit oahppofálaldaga doppe gos dat váilu ja viidáseappot ovddidit dálá oahppofálaldagaid.

Go daid olbmuid lohku geat hálddašit sámegielaid, lea ráddjejuvvon, de lea dehálaš hábmet doaibmabijuid nu ahte dat eai goarit dálá sámi servodagaid dehálaš doaimmaid. Dan olahan dihtii mii dárbbašit sihke govddit rekrutterenvuođu alit ohppui ja nannet fágabirrasiid nu ahte oahppofálaldagat lassánit ja šaddet buoret ja eanet dássibun.

3.6.1 Sámi fágabirrasiid nannen

Eastadan dihtii ahte sii geain lea gelbbolašvuohta sámegielas eai gievdda, ferte láhčit dasa ahte eanebut ožžot njunušgelbbolašvuođa sámegielas. Ođasmahttojuvvon Sámediggedieđáhus alit oahpu ja dutkama birra – jagi 2016 mannosaš dieđáhusa ođasmahttin jagi 2022 rávvejuvvo maiddái bargat dan ala ahte ásahuvvo máster- ja doavttergrádastipeanda sámegielain. Nana gealbobirrasat, main eanebut besset gealbudit iežaset njunušdássái, eanedivčče daid olbmuid logu geain lea alla gelbbolašvuohta. Dat lea eaktun dasa ahte viiddidit oahppofálaldaga ja máhttovuođu.

Ollásit huksejuvvon oahppofálaldat máttasámegielas lea jearahuvvon dokumeanttas NAČ 2016: 18 Váibmogiella. Máttasámegiela ja julevsámegiela ovddideapmái ja seailluheapmái lea dehálaš ahte Davvi universitehta lassin mánáidgárdeoahpaheaddjiohppui ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjiohppui sáhttet fállat sihke bachelora ja mástera dáin gielain. Dat lážášii vuođu dasa ahte eanebut sáhtášedje čađahit doavttergrádaoahpu. Jagi 2020 rájes lea Davvi universitehta ožžon lasihuvvot rámma 5 milj. ruvnnuin, nannen dihtii julevsámegiela ja máttasámegiela fágabirrasa.

Davvi universitehta lea ásaheamen guovddáža sámegillii ja álgoálbmotoahpuide, masa gullet mátta-, julev-, bihtán- ja ubmisámi giella ja kultuvra. Bargu galgá biddjojuvvot riikkaidgaskasaš álgoálbmotoktavuhtii. Universitehta oaivvilda ahte dakkár guovddážis livččii stuorra mearkkašupmi das ahte fállat ollásit huksejuvvon oahppofálaldaga julevsámegillii ja máttasámegillii, ja das ahte háhkat eanet oahpaheddjiid dáidda gielaide. Davvi universitehta oaivvilda viidáseappot ahte guovddáš doaimmašii mohtorin mátta- ja julevsámegiela dutkansuorggis.

UiT – Norgga árktalaš universitehta háliida ásahit guovddáža sámi leksikografiija várás nannen dihtii sámi perspektiivva oahpahusas ja dutkamis. UiT dieđiha ahte guovddážis galgá leat ovddasvástádus sámi sátnegirjjiid ráhkadeamis, sámi terminologiijabarggus ja sámi sátneriggodaga dutkamis. Áigumuš guovddážin lea hukset dakkár fágabirrasa sámegielain, mii vástida dárogiela leksikografiija fágabirrasii Birggona universitehtas. UiT oaivvilda ahte sámi leksikografiija lea eaktun jorgalanbargui ja dasa ahte ovddidit sámi oahpponeavvuid skuvlii.

UiT lea árvalusain dieđáhussii dovddahan ahte sii háliidit maiddái ásahit guovddáža álgoálbmotrievtti várás, geahča máinnašumi kapihttalis 2.

Ráđđehus oaidná ahte daid guovddážiid ásaheamis maid universitehtat háliidit ásahit, sáhtášii leat positiiva váikkuhus gielaid nannemii dutkama, nannosat fágabirrasiid ja buoret oahppofálaldagaid bokte ja dakko bokte ahte mii fidnet eanet oahpaheddjiid sámegielgealbbuin.

Ráđđehus ávžžuha ásahusaid árvvoštallat mo sii buoremusat sáhtášedje láhčit diliid sámi fágabirrasiid ovddideapmái ja daid olbmuid logu eanedeapmái geat hálddašit sámegielaid.

3.6.2 Oahppofálaldaga buorebut láhčin

Fágabirrasiid nannen, oppalaččat dahje guovddáža oktavuođas, livččii dehálaš dasa ahte sáhttit buorebut láhčit oahppofálaldaga jahkásaš sisaváldima, buori giellaoahpahusa, njuovžilis ja lávdaduvvon oahpuid ja buori diehtojuohkima bokte. Dál gáržžidit smávva fágabirrasat dan man dávjá sáhttá váldit sisa studeanttaid muhtun oahpuide. Váilevaš vuorddehahttivuohta sáhttá dagahit ahte mii massit vejolaš ohcciid go eai oaččo dakkár fálaldaga mii heive sidjiide.

Nannosat fágabirrasat ásahusain lea eaktun dasa ahte galgá leat vejolaš váldit sisa ođđa studeanttaid sámegieloahpuide juohke jagi. Maiddá lea eaktun ahte gávdnojit oahppofálaldagat mat leat láhččojuvvon daidda ohcciide geain lea heittot dahje váilevaš sámegielmáhttu.

Dárbu nannet álgooahpahusfálaldaga sámegielas

Sámediggi lea Sámediggedieđáhus alit oahpu ja dutkama birra – jagi 2016 mannosaš dieđáhusa ođasmahttin jagi 2022 čujuhan dasa ahte sámi giellageavaheddjiid logu ferte lasihit jus galggaš oažžut doarvái stuorra rekrutterenvuođu sámi oahpaheaddjiohppui:

Sámegiella ja dárogiella leat dásseárvosaš gielat Norggas, muhto duohtavuođas ii leat miige dásseárvvuid go sámi guovlluid olggobealde ii láhččojuvvo dasa ahte buohkat geat dan háliidit, ožžot oahpahusa sámegielain. Jus galggašeimmet oažžut eanet giellageavaheddjiid, de mii dárbbašit oažžut earáidge go dušše sápmelaččaid oahppat sámegielaid ja gealbudit iežaset alit ohppui. Dárbu lea fátmmastit eará joavkkuid ge go joatkkaoahpahusa ohppiid geain lea sámegiella fágan, rekrutterenvuđđui.

Dieđáhusas jearahuvvo viidáseappot nationála áŋgiruššan álgooahpahusain sámegielain daidda sápmelaččaide geat leat massán gielaset, ja ođđa giellageavaheddjiide ge.

Sámegiela álgooahpahusfálaldaga vuollegis kapasitehta lea hehttehussan dasa ahte servodat sáhttá fidnet dan gelbbolašvuođa mii dárbbašuvvo oahpahusas, hálddahusain, dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis, jna. Dassážiigo daid ohppiid lohku geat váldet sámegiela 1 ja 2 joatkkaoahpahusas, lea loktana mealgadit dálá dási ektui, lea dárbu stuoris dakkár buhtadeaddji doaibmabijuide go sámegiela álgooahpahus rávesolbmuide.

UiT – Norgga árktalaš universitehta, Sámi allaskuvla ja Davvi universitehta vásihit ahte sis lea bággu fállat dakkár kurssaid, vaikke vel dat livčče ge vuođđodásis. Sivvan dasa lea go báikkálaš bargoaddit leat eanet mielas addit sin mielbargiide lohkanvirgelobi ja eará láhčimiid oahppat sámegiela, jus kurssat addet formála gelbbolašvuođa, dat mearkaša ahte dat addet oahppočuoggáid. Dušše alit oahpu ásahusat sáhttet addit dakkár oahpu. Dan golmma ásahusas mat fállet alit oahpu sámegielas lea kapasitehtaráddjehus hehttehussan jearu gokčamii. Dat lea čuolbman erenoamážit Davvi universitehtii. Dat golbma ásahusa háliidit eanet lohkansajiid ja eanet vuorddehahtti ruhtadeami dakkár álgooahpuide sámegielain mat addet oahppočuoggáid.

Ásahusat dadjet maiddái ahte eahpegorálaš stuorra oassi siskkáldas fámuin geavahuvvo dasa ahte fállat dakkár kurssaid, mii maiddái sáhttá váttásmahttit viiddiduvvon ovttasbarggu gaskal alit oahppoásahusaid ja sámi giellaguovddážiid. Sivvan dasa lea lohkanbearráigeahččoláhkaásahusa gáibádus ahte daid bargiid oassi ásahusa váldovirggis12 galgá leat uhcimusat 50 proseantta jahkebargguin fágabirrasa oahppofálaldagas. Dán láhkaásahusa lea NOKUT mearridan. Sámediggi ja NOKUT leat dieđihan ahte sii leat gulahallamin vejolašvuođa birra spiehkastit dán mearrádusas.

Ráđđehus áigu, ovttas NOKUT:in ja dan golmma ásahusain, árvvoštallat vejolašvuođaid dasa ahte spiehkastit gáibádusain fágabirrasii.

Dasa lassin ávžžuha ráđđehus ásahusaid árvvoštallat vejolašvuođa guorahallat ođđa vugiid mo addit gealbudeaddji álgooahpahusa sámegielas, nu go ovdamearkka dihtii ovdakurssaid, geassekurssaid, golmmalohkanbadjeortnegiid dahje sullasaččaid.

Nationála sámi oahpaheaddjioahppofálaldat

Váilevaš rekrutterenvuođđu lea hástalussan sámi alit ohppui. Dasa leat seagáš sivat. Leat uhccán sámi giellageavaheaddjit ja geográfalaš guovlu gos studeanttat galggašedje boahtit, sáhttá leat ráddjehussan sidjiide geat árvvoštallet ohcat dohko. Sámi álbmot ássá miehtá riikka, ja sámi oahppofálaldagat fas leat eatnašat Davvi-Norggas ja ásahusaid iežaset regiovnnas. Sámi allaskuvla geahččá Romssa ja Finnmárkku hálddašangielddaid váldovuođđun iežas rekrutterenbargui, vaikke vel allaskuvlla máškidis oahpuid fálaldat lea lassánan.

Sámediggi čujuha Demografiijalávdegoddái13 mii lea čujuhan dasa ahte nuorat geat bohtet boaittobeliin, eanet go nuorat universitehtagávpogiin, ohcet alit ohppui iežaset ruovttufylkka olggobeallái. Viidáseappot lea dehálaš fáktorin ahte nuorat áinnas dárbbašit, ja háliidit, mátkkoštit ja háhkat ođđa impulssaid, ja danne geasuhuvvojit stuorát báikkiide.

Ráđđehus gávnnaha ahte lea leamaš guhkesáiggi sodju ahte nuorat áinnas háliidivčče guođđit ruovttubáikki maŋŋá joatkkaskuvlla, ja ahte stuorát čoahkkebáikkit geasuhit alit ohppui ohcciid.

Sáhttá geavvat nu ahte sámi nuorat válljejit eret sámi oahpaheaddjioahpu jus dat ii šiehta dainna nieguin ahte vuolgit máilbmái ja lohkat eará sajiin go ruovttubáikkis, juoga maid sámi ofelaččat maiddái leat čujuhan. Dat lea dakkár bealli maid eiseválddit ja sii geat fállet sámi oahpaheaddjioahpu, fertejit dohkkehit. Ferte árvvoštallat sáhttá go lohkamiid nuppástuhttin geasuhit eanet ohcciid, ja ođđa joavkkuid. Dan sáhttá olahit go láhčá diliid dasa ahte sámi alit ohppui sáhttet studeanttat miehtá riikka ohcat.

Sámediggi dadjá Sámediggedieđáhus alit oahpu ja dutkama birra – jagi 2016 mannosaš dieđáhusa ođasmahttin jagi 2022 ahte ferte leat ollesárvosaš sámi oahppofálaldat olles riikkas. Máŋga oahppoásahusa olggobealde Davvi-Norgga fertejit ovttasbarggus dan golmma ásahusain davvin, veahkehit gelbbolašvuođahuksemiin. Máškidis sámi oahpaheaddjioahppu mii lea sajustuvvon Mátta-Norgii, sáhttá viiddidit rekrutterenvuođu sámi oahpaheaddjiohppui. Dat eaktuda ahte ohppui gullá giellaoahppofálaldat, dahje ahte eará láhkai láhččojuvvo giellaoahpaheapmái.

Áiggi mielde sáhttet eanebut váldit oahpaheaddjieksámena sámegiela gelbbolašvuođain. Nu sáhttet studeanttat oažžut vuđolaš máhtu sámi kultuvrra ja eallinvugiid birra ja oažžut impulssaid ja vásáhusaid stuorát studeantabirrasis. Dakkár oahpu lea vejolaš ásahit ovttasbargun gaskal Davvi-Norgga ásahusaid, main lea ovddasvástádus oahpu sámi oasis, ja Mátta-Norgga ásahusaid.

Dan sáhtášii ovdamearkka dihtii organiseret oktasašgrádan. Oktasašgráda sámi oahpaheaddjioahpus sáhtášii addit vásáhusaid eanet sámi birrasiin, sihke Sámi allaskuvllat Guovdageainnus, riddolagaš sámi guovlluin, Romssas, Bådådjos, Trøndelágas ja gávpot sámi birrasiin Oslos dahje eará Mátta-Norgga gávpogiin. Dakkár modealla lážášii maid vejolašvuođa váldit oahpu min ránnjáriikkaid sámi guovlluin, dahje máilmmi eará riikkain main lea álgoálbmot. Máškidis, heivehuvvon sámi oahppofálaldat mas lea mielde mátkkošteapmi sihke sisriikkas ja olgoriikii, sáhttá leat geasuheaddjin ohcciide ja addit alla gelbbolašvuođa, ođđa perspektiivvaid ja autenttalaš vásáhusaid ja dovddiidusaid.

Oahpahusovttasbarggus leat lassegolut. Dál lea váilevaš rekrutteren iešalddis ekonomalaš hástalus. Jus máškidis, nationála modealla sáhtte eanedit rekrutterema ja deavdit rabas lohkankapasitehta, de dat sáhttá čájehuvvo guoddevažžan. Oktasaš grádaovttasbargu dagahivččii maiddái ahte ásahusat sáhtášedje juogadit goluid.

Mii diehtit ahte studeanttat áinnas válddášedje barggu dan regiovnnas gos sii leat váldán oahpu. Dat livččii vuosteággan dasa ahte sirdit sámi oahpaheaddjioahpu eret sámi hálddašanguovlluin. Demografiijalávdegoddi čujuha dasa ahte danne sáhttet guovdduštuvvon lohkamat hedjonahttit boaittobeliid vejolašvuođa háhkat gelbbolašvuođa.14 Jus háliidus lea láhčit dilálašvuođaid sámi giella- ja oahpaheaddjioahpuide eará báikkiide riikkas, ferte leat diehtomielalaš strategiija sihkkarastin dihtii ahte kandidáhtat mat čađahit oahpu, ásaiduvvet guovlluide mat dárbbašit bargofámu.

Nationála sámi oahpaheaddjioahppofálaldat sáhtášii appelleret nuoraid geat háliidit lohkat dahje ásaiduvvat eará báikkiide go daidda maid mii árbevirolaččat gohčodit sámi guovlun. Maŋŋá čađahan oahpu sáhtášedje kandidáhtat bargat sámegieloahpaheaddjin sihke sámi guovlluin davvin, ja eará báikkiin riikkas gos dárbbašit dán gelbbolašvuođa.

Dat ahte nuorat fárrejit oahpu gazzama dihtii, ii dárbbaš mearkkašit ahte sii guđđet ruovttubáikkiset álfárot. Maŋŋá go leat čađahan oahpu, sáhttá leat sidjiide ulbmillaš vuolgit ruovttoluotta ruovttubáikái ja ásaiduvvat dohko. Dál leat máŋga oiddolaš ortnegat oahppoloana sihkkuma várás oahpaheaddjibarggu oktavuođas Davvi-Norggas, ja oahpahit sámegielas. Dat movttiidahtášii oahpaheddjiid geat leat čađahan sámi oahpaheaddjioahpu eará báikkiin riikkas, ásaiduvvat sámi guovlluide. Mii eat ge galgga vajálduhttit ahte sámi giella- ja oahpaheaddjigealbbu váilun čuohcá maiddái eará guovlluide ge sámegielaid hálddašanguvlui, ja ahte dárbu lea oažžut eanet sámegieloahpaheddjiid válljet ássama dáid guovlluin.

Ráđđehussii lea dehálaš dat mo buorebut sáhttá ávkašuvvat universitehta- ja allaskuvlasuorggi kapasitehtain oktiibuot, ja áigu árvvoštallat mo universitehtaid ja allaskuvllaid sáhtášii movttiidahttit fállat máškidis ja lávdaduvvon oahpuid sámegielas ja sámi oahpaheaddjioahpus.

Ráđđehus vuordá ahte doaimmaheaddjit main lea ovddasvástádus sámi oahpus ja oahpahusas, ovttasbargat das mo sámi oahpaheaddjioahpu rekrutterenvuođu sáhtášii viiddidit nationála oahppoovttasbarggu bokte.

Sámegiela mobilitehta ja dan dohkkeheapmi fágan dáža oahpaheaddjioahpus

Nationála ovttasbargu sámi oahpaheaddjioahpuin lea okta vuohki mo dahkat oahppofálaldaga eanet olámuddui sidjiide geat háliidit oahpahit sámegiela. Dáttátge ožžot eatnašat Norgga oahpaheddjiin oahpaheaddjioahpuid doppe gos dál ii leat vejolaš válljet sámegiela fágan. Dáid oahpaheaddjioahpu studeanttaid gaskkas leat muhtumat geain lea sámi duogáš, ja vejolaččat maiddái sámi giellamáhttu. Sidjiide livččii sámegiela válljen fágan oahpaheaddjioahpus, eatnigiellan dahje vierisgiellan, leat lunddolaš válga jus fálaldat livččii lean olámuttus. Dál lea dušše UiT – Norgga árktalaš universitehta studeanttain vejolašvuohta válljet sámegiela fágan vuođđoskuvla- dahje lektoroahpus.

Sihke dábálaš oahppofálaldagain sámi oahpaheaddjioahpus ja joatkkaoahpus sámegielas oahpaheddjiid várás, leat uhccán studeanttat. Dat mearkkaša ahte čađahuvvojit divrras oahppofálaldagat main leat rabas sajit. Dakkár fálaldagaid ii lea vuođđu addit juohke jagi. Danne sáhttit massit ohcciid geat áiggošedje váldit sámi oahpuid dan jagi go ii leat dakkár fálaldat.

Go láhčit dilálašvuođaid dasa ahte eanet studeanttat sáhtášedje váldit sámegiela oassin sin oahpaheaddjioahpus, de sáhtášeimmet čohkket resurssaid ja viiddidit rekrutterenvuođu. Sihke Universitehta- ja allaskuvlaráđđi ja UiT leat čujuhan dasa ahte vásáhusat ovttasbarggus vierisgielain válljenfágan oahpaheaddjioahpuin, sáhttá leat modeallan nationála ovttasbargui sámegielain eatnigiellan dahje vierisgiellan oahpaheaddjioahpuin.

Nationála oahpaheaddjioahput galget fuolahit oahppofálaldagaid buot Norgga vuođđoskuvlla oahpahusfágain, muhto eai buohkat sáhte fállat visot. Ovdamearkan lea vierisgiela oahput, mas lea hástalussan fállat studeanttaide fágaid main sis lea máhttu ovddežis. Vai studeanttain livččii stuorát válljenvejolašvuohta, lea oahpaheaddjioahppoásahusat juogadan ovddasvástádusa dainna lágiin mii orru doaibmamin bures.

Østfolda allaskuvlla vierisgiela guovddáš fállá máškidis vierisgiellaoahpuid maid eará ásahusaid oahpaheaddjistudeanttat sáhttet váldit oassin iežaset oahpaheaddjioahpus. Dát lea dakkár mobilitehtavuohki mii nanne nationála oahpaheaddjioahppofálaldaga oktiibuot. Dakkár ortnet attášii oahpaheaddjioahpu sámi studeanttaide vejolašvuođa oažžut oahpahusgelbbolašvuođa sámegielas. Seammás sáhtášii ortnega oktiiordnet UiT joatkkaoahppofálaldagain, ja addit eanet guoddevašvuođa dain fálaldagain main dál leat guoros sajit. Dat fas álkidahtášii fállat dáid fágaoahpuid jeavddalaččat, mas lasihivččii rekrutterema ja mii livččii vástádus daidda hástalusaide mat leat ovdalis namuhuvvon dán kapihttalis. Dat eaktuda ahte ásahusain lea kapasitehta, ja buori resursaávkkástallama.

Ráđđehus diehtá ahte dál leat oahpaheaddjioahpus hástalusat oažžut dohkkehuvvot eará oahpu oassin oahpaheaddjioahpus. Dat guoská sihke ohppui mii lea čađahuvvon eará oahppobáikkis Norggas ja, maid maiddái Sámediggi lea cuigen, olgoriika ohppui. Sihkkarastin dihtii oahpuid profešuvdnalágideami leat rámmaplánain čielga láidestusat dasa ahte oahpuin mat galget dohkkehuvvot oassin oahpaheaddjioahpuin, galgá leat geavat ja fágadidaktihkka. Maiddái leat láidestusat oahpuid struktuvrii. Dat sáhttá leat hehttehussan dávggasvuhtii dohkkehit ovdalis oahpu, nu mo universitehta- ja allaskuvlaláhka gáibida.

Ráđđehusa mielas lea dehálaš ahte buot fágain mat galget gullat oahpaheaddjiohppui, lea didáktalaš profiila ja ahte dat fuolahit studeanttaid gelbbolašvuođa fága oahpaheamis. Seammás eai galgga rámmaplána láidestusat leat nu stargasat ahte ii leat vejolaš ollašuhttit eará osiid lágas dahje oažžut formaliserejuvvot oahpaheaddji gelbbolašvuođaid.

Ráđđehus áigu stivret oahpaheaddjioahpuid bajit dásis. Dat mearkkaša ahte ráđđehus áigu jávkadit struktuvrralaš hehttehusaid oahpaheaddjioahpuid rámmaplánain nu ahte láhččojuvvo mobilitehtii. Danne lea Máhttodepartemeanta geahčadišgoahtán mo oahpaheaddjioahpuid rámmaplánaid sáhttá álkidahttit vai šaddá álkit dohkkehit ovdalis oahpu, dahje oahpu mii lea čađahuvvon oassin oahpaheaddjioahpu mobilitehtas. Barggu mandáhtas lea eaktun ahte oahpaheaddjioahpuid sámi sisdoallu ii galgga hedjonit. Barggu vuosttaš oassi čađahuvvo jagi 2023 giđa.

Ráđđehusa mielas lea buorre dat Universitehta- ja allaskuvlaráđi ja UiT evttohus ahte oahpaheaddjioahpu ásahusat barget ovttas oahpaheaddjioahpu mobilitehtain, maiddái go guoská sámi giellaoahpuide.

Ráđđehus ávžžuha ásahusaid ávkkástallat ovdalis vásáhusaiguin go geahččaluvvui oahppofálaldaga máškidis modealla sámegielas vierisgiellan oahpaheaddjioahpuin, nu ahte buot oahpaheaddjistudeanttat besset válljet sámegiela fágan.

Ovttasbargu gaskal oahpaheaddjioahppoásahusaid, gielddaid ja fylkkagielddaid

Vaikke vel oahpaheaddjioahpuin lea ge iehčanas ovddasvástádus rekrutteremis iežaset oahpuide, de lea gielddain ja fylkkagielddain bargoaddin ovddasvástádus rekrutteremis bargofámu mánáidgárddiide ja skuvllaide. Gielddat ja fylkkagielddat dat dihtet mánáidgárddi ja skuvlla dárbbu sámegieloahpaheddjiide main lea sámegielgelbbolašvuohta ja guđe dárbbut leat vuordimis ovddasguvlui, gieldda oahpaheddjiid agi ja riegádanlogu vuođul. Danne livččii buorre ovttasbargu gaskal oahpaheaddjioahppoásahusaid, gielddaid ja fylkkagielddaid konstruktiiva vuohki mo dustet hástalusaid.

Ollu sámi hálddašangielddain, ovdamearkka dihtii Hábmera suohkanis, lea buorre visogovva vejolaš oahpaheaddjistudeanttain suohkanis, ja sii barget alvvalaččat ja ulbmillaččat movttiidahttimin válljet oahpaheaddjioahpu. Muhtumat ulbmiljoavkkus leat jo virgáduvvon gaskaboddasaččat sierralobiin oahpaheaddjivirggiide, ja dárbbašit čađahit oahpaheaddjioahpu. Dávjá ii leat gieldda dahje fylkkagieldda dárbu stuorát go ahte moadde ođđa oahpaheaddji sáhtášedje gokčat váilevašvuođa.

Danne lea dehálaš ahte gielddat ja fylkkagielddat miehtá riikka leat diehtomielalaččat das makkár sámegielgelbbolašvuođa sii dárbbašit ja guđe resurssat sis leat iežaset álbmogis. Ovttasbarggus oahpaheaddjioahppoásahusaiguin ferte gulahallan gealbudandárbbu ja gealbudanfálaldaga ovddideami birra leat guovddážis.

Beallalašovttasbargu gaskal oahpaheaddjioahpuid ja skuvla- ja mánáidgárdeeaiggádii berre dál leat bures ásahuvvon ja doaibmat buorrin vuolggasadjin earálágan ovttasbargguid ásaheapmái. Buorre ja dásseárvosaš ovttasbargu eaktuda maiddái skuvllaid ja mánáidgárddiid bargiid gelbbolašvuođa lokten, geat galget leat bagadeaddjin oahpaheaddjistudeanttaide. Juohke jagi juolluduvvo 65 milj. ruvnnu riikka oahpaheaddjioahppoásahusaide ruhtadit nannejuvvon beallalašovttasbarggu oahpaheaddjioahpu kvalitehta birra geavadis. Daid ruđain manná 1 milj. ruvnnu Sámi allaskuvlii, su. 3,4 milj. ruvnnu UiT – Norgga árktalaš universitehtii ja su. 4,6 milj. ruvnnu Davvi universitehtii.

Dasa lassin almmuha Direktoráhta alit oahpu ja gelbbolašvuođa várás 15 milj. ruvnnu prošeavttaide mat galget nannet kvalitehta geavadis. Jagi 2023 rájes ožžot buot ásahusat mat fállet mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu, nannejuvvon juolludusa oahpu kvalitehta loktemii. Ovttasbargu hárjehallanmánáidgárddiiguin gullá dasa. Jagi 2023 lea Sámi allaskuvla ožžon 1,2 milj. ruvnnu, UiT – Norgga árktalaš universitehta 2,56 milj. ruvnnu ja Davvi universitehta fas 2,8 milj. ruvnnu dán ulbmilii.

Ráđđehus ávžžuha daid áššebeliid mat ovttasbarget hárjehallamiin oahpaheaddjioahpus beallalašovttasbarggu bokte, vuogádatlaččat ovttasbargat vuogádatlaččat rekrutteremiin studeanttaid sámi oahpaheaddjiohppui ja nannemiin hárjehallama sámi oahpaheaddjioahpuin.

3.6.3 Daid oahpaheddjiid kvalifiseren geat eai deavdde virgádangáibádusa

Geahpedan dihtii oahpaheaddjiváilli ja sihkkarastin dihtii ahte buot oahppit ožžot oahpu kvalifiserejuvvon oahpaheaddjis, lea dárbu loktet daid bargiid gelbbolašvuođa geat leat oahpahusvirggiin muhto ii leat formálalaš gelbbolašvuohta virgáduvvot ja oahpahit skuvllas.

Oanehit áiggi vuollái lea dehálaš hutkat doaibmabijuid vai sii geat barget oahpahusvirggiin, muhto ii leat formála gelbbolašvuohta, besset háhkat dan. Dat guoská oahppan oahpaheddjiide geain ii leat formaliserejuvvon giellagelbbolašvuohta sámegielas, ja bargiide oahpahusvirggiin geain lea giellagelbbolašvuohta, muhto eai leat čađahan oahpaheaddjioahpu.

Buorre čuovvuleapmi ja kárten skuvlaeaiggáda bealis sáhtášii dahkat álkibun oažžut visogova das geat dárbbašit gelbbolašvuođa loktema, ja addit oahpaheaddjioahpuide vejolašvuođa čohkat oahppofálaldaga. Muhtun dáhpáhusain livččii siidorekrutteren dálá joatkkaoahppofálaldagaide sámegielas doarvái dasa ahte addit oahpaheddjiide dan gelbbolašvuođa maid sii dárbbašit. Davvi-Norgga stáhtahálddašeddjiin leat ruđat dakkár joatkkaoahpu ruhtadeapmái lohkanlobiid bokte. Muhtun oahpaheaddjit dárbbašit dasa lassin álgooahpu sámegielas, mii sáhttá gáibidit veahki báikkálaš giella- dahje oahppoguovddážiin. Earát fas dárbbašit heivehuvvon oahppomannolaga máŋgga jagi badjel.

Buot Davvi-Norgga golmma ásahusas lea jo vásáhus geahččalanortnegis mii álggahuvvui jagi 2019, ja mii plána mielde galggašii leat válmmas jagi 2025. Ortnet galgá fállat erenoamážit heivehuvvon lážáldaga vai sii geat ovdal leat čađahan eanaš oasi njealjejahkásaš oahpaheaddjioahpus, ožžot vejolašvuođa ollašuhttit oahpu. Máŋggas sis leat jo virgáduvvon skuvllas, gielddat leat leamaš dehálaš doarjjan das ahte gaskkustit dieđuid ja kártet vejolaš studeanttaid.

Oahppojagi 2021–2022 rájes lea leamaš vejolaš ohcat stipeandda dasa Oahpahusdirektoráhtas. Sámi allaskuvla sáhttá eksamineret oktiibuot čieža ja gávcci ođđa sámi sámegieloahpaheddji dien láhkai. Dat dahká sullii dábálaš jahkebuolva sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpus.

Go dát ortnet loahppá, de jáhkkimis eai leat šat eanebut dán ulbmiljoavkkus geat dárbbašit ollašuhttit njealjejahkásaš oahpu. Vásáhusaid dán ortnegis sáhtášii geavahit eará ortnegiin mo láhčit diliid dasa ahte eahpekvalifiserejuvvon bargit, geain lea alit oahppu ja guhkes vásáhus skuvllas ja mánáidgárddis, sáhttet oažžut oahpaheaddjioahpu. Oahpahusdirektoráhta lea čujuhan dasa ahte dakkár ortnet maiddái berre fátmmastit mánáidgárdeoahpaheddjiid kvalifiserema.

Sáhtášii maiddái čielggadit lea go vejolaš láhčit skuvlla várás máŋggalágan oahpaheaddjioahpu čađaheapmái, nu go praktihkalaš-pedagogalaš oahpu (PPU), lektoroahpu, oahpaheaddjioahpu geavatlaš ja estetihkalaš fágain ja fidnofágaoahpaheaddjioahpu, lassin viđajahkásaš vuođđoskuvlaoahpaheaddjiohppui. Sámi giellaoahput berrešedje gullat, dahje ovttastahttojuvvot, buot dáidda.

Gielddaid ja oahpaheaddjioahppoásahusaid gaskasaš ovttasbargu lea, nu mo bajábealde lea namuhuvvon, sihke guovddáš ja rámma dakkár oahppofálaldagas man mihttun lea kvalifiseret sin geat leat jo oahpahusvirggiin, ja geat ain fertejit oassevirggis válddidettiin oahpu.

Ráđđehus áigu árvvoštallat mo sáhttá kvalifiseret bargiid geat leat oahpahusvirggiin, muhto geain ii leat oahpaheaddjioahppu. Dat ferte dahkkojuvvot ovttasbarggus gaskal oahpaheaddjioahppoásahusaid ja bargoaddiid. Ortnet berre vuođđuduvvot sin vásáhusaide geat leat leamaš mielde sihke geahččalanortnegis sin várás geat leat álggahan, muhto eai čađahan oahpaheaddjioahpu, ja vásáhusaide eará heivehuvvon, bargosadjevuđot modeallain.

3.6.4 Sámi sisdoallu profešuvdnaoahpuin

Buot oahpaheaddjioahput ja buot dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahput galget fuolahit ahte kandidáhtat ožžon gelbbolašvuođa sámi kultuvrras ja sámi vuoigatvuođain ja stáhtusis álgoálbmogin. Dát gáibádus boahtá ovdan buot rámmaplánain. Rámmaplánat leat vuolggasajis bajimus dásis, ja uhccán aiddolaččat das guđe máhttu oahppan kandidáhtain galgá leat. Go plánat čielgasit dadjet ahte studeanttain galgá leat gelbbolašvuohta sámi dilálašvuođain, de dat lea garra láidestus mii gohčču oahppoásahusaid láhčit diliid dasa ahte buot studeanttat sáhttet iskojuvvot das.

Čuovvulandutkan mánáidgárde- ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin čájeha ahte daid ásahusain main ii leat fágagelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras, leat hástalusat ollašuhttimis rámmaplánaid gáibádusaid sámevuođa ektui. Sámediggi oaivvilda ahte universitehtat ja allaskuvllat buot osiin riikkas fertejit geatnegahttojuvvot ja veahkehit gealbudeapmái ovttas Davvi-Norgga ásahusaiguin.

Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš UiT – Norgga árktalaš universitehtas lea hábmen digitála oahppanresurssaid sámiid stáhtusis ja vuoigatvuođain álgoálbmogin sidjiide geat fállet dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpuid. Sámi allaskuvla háliida ásahit sierra guovddáža veahkehan dihtii oahpaheaddjioahppoásahusaid dáid perspektiivvaiguin oahpus. Romssa universitehta mielas berre ásahuvvot guovddáš oahppanresurssaid várás ja máhtu várás sámi servodaga ja kultuvrra birra profešuvdnaoahpuin. Dakkár guovddáš berrešii ásahuvvot ásahusaid rasttideaddjin, maid UiT berrešii jođihit.

Ráđđehusa mielas lea buorre go ásahusat áigot čađahit doaibmabijuid mat galget láhčit diliid dasa ahte sii geat oahpahit oahpaheaddjioahpus ja dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahpus sáhttet fuolahit geatnegasvuođaideaset sámi sisdoalu ektui. UiT lea doaibman buorrin ovdagovvan ja lea hábmen oahppanresurssa mainna ollugat sáhttet ávkašuvvat. Sámi allaskuvllas lea go sámi lohkanguovddáš mii maiddái sáhttá lea guoskevaš dán oktavuođas.

Ráđđehus lea oaidnán ahte ásahusaid sávaldat veahkehit ásahusaid fuolahit daid perspektiivvaid sámi kultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid birra ja sámiid stáhtusa birra álgoálbmogin maid profešuvdnaoahpuid rámmaplánat gáibidit.

Ráđđehusa mielas lea dehálaš ahte buot oahpaheaddjistudeanttat ožžot dan gelbbolašvuođa maid sii dárbbašit dasa ahte addit norgalaš ohppiide dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta. Ráđđehus ávžžuha Sámi allaskuvlla ja UiT – Norgga árktalaš universitehta árvvoštallat mo sii buoremusat sáhttet organiseret dakkár fálaldaga iežaset rámmaid ja guovddášstruktuvrra siskkabealde.

3.6.5 Buoret diehtojuohkin sámi oahppofálaldagaid birra

Nu mo rekrutterendilli oahpuide sámegielas ja sámi oahpaheaddjiohppui, de lea dehálaš ahte eat masse vejolaš ohcciid struktuvrralaš sivaid geažil, ovdamearkka dihtii dan geažil go lea menddo guhkki boahtte sisaváldimii. Jeavddalaš sisaváldin ja álki ohcat dieđuid plánejuvvon sámi oahppofálaldaga birra, leat dehálaš doaibmabijut dasa ahte ávkašuvvat nuorra oahppoohcciid potensiálain ollásit. Dat álkidivččii vejolaš ohcciid plánet oahppomannolaga. Sámi oahppofálaldagain mii oaivvildit dás oahppofálaldat viiddes mearkkašumis – buot sámi giela ja girjjálašvuođa, oahpaheaddjioahpu, journalistihka, duoji, boazodoalu ja luođi rájes gitta álgoálbmotoahpuid ja riektediehtaga fáttáid ja spesialiseremiid, historjjá ja dearvvašvuođafágaid rádjai jna.

Sámi allaskuvllas lea sisaváldin mánáidgárdeoahpaheaddjioahpuide juohke nuppi jagi, ja nu lea maiddái lektoroahpuin sámegielas UiT – Norgga árktalaš universitehtas. Davvi universitehta mihttun lea čađahit sisaváldima máttasámegiela ja julevsámegiela vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuide juohke nuppi jagi. Nu mo lea namuhuvvon ovdal, de hehtte sámegielat fágabargiid váilevašvuohta dávjjit sisaváldimiid.

Ráđđehus vuordá ahte Davvi universitehta, Sámi allaskuvla ja UiT – Norgga árktalaš universitehta leat ođasmahttán dieđuid iežaset ollislaš sámi oahppofálaldaga birra oktan plánaiguin boahttevaš jagiid sisaváldimiidda nu ahte dat leat álkit olámuttus neahtas.

Ráđđehus ávžžuha ásahusaid geahččat sámi fálaldaga ollislašvuhtii ja vejolašvuhtii atnit ávkki kapasitehtas vai sáhttá jahkásaččat váldit sisa ođđa studeanttaid sámi giellaoahpuide ja oahpaheaddjioahpuide.

3.6.6 Sámedikki mearkkašupmi

Árvalusčoahkkimiin dán dieđáhussii loktejedje máŋggas sámegieloahpaheddjiid bargodilli. Oahpaheaddjiresurssaid váilun dagaha ahte sámegieloahpaheaddjit fertejit geavahit ollu áiggi oahpahusa ráhkkaneapmái. Oahpaheaddjit dieđihit ahte fágabirrasat leat menddo uhcit dasa ahte dat sáhttet movttiidahtti ovddideapmái. Sámediggi lea fuolastuvvan bargodiliid geažil ja oaivvilda ahte dárbbašuvvojit dakkár doaibmabijut go vuoliduvvon oahpahanáigi, lassi áigi ráhkkanemiide, ja sámegielalaš gelbbolašvuođa dohkkeheapmi lassi bálkán sihkkarastin dihtii sámegieloahpaheddjiide buriid bargoeavttuid.

3.7 Oahppofálaldaga buorebut stivren, ovttasbargan ja mihttodallan

3.7.1 Guoskevaš doaimmaheddjiid gaskasaš ovttasbarggu viidásat ovddideapmi

Sámeláhka geatnegahttá stáhta, fylkkagielddaid ja gielddaid konsulteret Sámedikkiin ja eará sámi beroštusaiguin áššiin mat sáhttet váikkuhit sámi beroštusaide njuolgga. Máhttodepartemeanta lea maŋimus jagiid čađahan máŋga konsultašuvnna Sámedikkiin. Lassin dáid formálalaš konsultašuvdnaproseassaide čađahit Sámediggi ja departemeanta jeavddalaččat ovttasbargočoahkkimiid main bealit čuvgejit guhtet guoimmiideaset guoskevaš áššiid birra ja digaštallet dakkár bargguid maid sii čađaheamen ja plánemin ja mat leat guoskevaččat buohkaide. Dat sáhttet ovdamearkka dihtii leat dieđut stuorradiggedieđáhusaid, lágaid ja ođđa strategiijaid álggaheami birra. Dávjá vuolggahit dát ovttasbargočoahkkimat čuovvulančoahkkimiid ja viidásat ovttasbarggu. Máhttodepartemeanta vásiha dáid čoahkkimiid ávkkálažžan ja áigu joatkit dán geavada.

Dasa lassin sáhttá leat dárbu árvvoštallat berre go bovdet eanet doaimmaheddjiid dáidda ovttasbargočoahkkimiidda. Ovdamearkka dihtii sáhttá muhtun dilálašvuođain leat guoskevaš bovdet mánáidgárddiid, skuvllaid ja universitehta- ja allaskuvlaásahusaid ovddasteddjiid digaštallat konkrehta áššiid. Mihttun berre leat ahte ovttasbargočoahkkimat šaddet eahpeformálalaš arenan mas sáhttá loktet čuolbmačilgehusaid ja jurdagiid ja ođđa evttohusaid sáhttá ovddidit ovttasbarggus.

Máhttodepartemeanta ja Gielda- ja guovlodepartemeanta haliidit gulahallagoahtit ja ovttasbargagoahtit GG:in ja Sámedikkiin mo čuovvulit dán dieđáhusa guoskevaš áŋgiruššansurggiid.

3.7.2 Buori fálaldaga sihkkarastin stáhtalaš joatkkaskuvllaid ja Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe ohppiide

Stáhtalaš sámi joatkkaskuvllat Kárášjogas ja Guovdageainnus leat dehálaččat ohppiid sámi identitehta, giela ja kultuvrra ovddideapmái. Go oahppit sirdašuvvet vuođđoskuvllas joatkkaoahpahussii, de njiedja daid ohppiid lohku geat válljejit oahpahusa sámegielas. Vejolaš livččii ahte eanet oahppit sáhtášedje válljet joatkit sámegieloahpuin go sii álget joatkkaoahpaheapmái. Ráđđehus háliida buoremus vejolaš oahppofálaldaga dan guovtti stáhtalaš joatkkaskuvlla ohppiide Kárášjogas ja Guovdageainnus, ja ohppiide geat ožžot oahpu Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe bokte. Dát skuvllat leat dehálaččat dasa ahte kvalifiseret ja rekrutteret studeanttaid alit oahpu profešuvdnaoahpuide.

Dat guokte sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Guovdageainnus leat stáhtalaš joatkkaskuvllat. Máhttodepartemeanta lea fápmudan skuvlaeaiggát- ja etáhtastivrenovddasvástádus sámi doaimmain Oahpahusdirektoráhtii.

Stuorradiggi lea mearridan ahte galgá huksejuvvot ođđa oktasaš visti Beaivváš Sámi Našunálateáhterii ja Sámi joatkkaskuvlii ja boazodoalloskuvlii Guovdageidnui 528,7 ruvnnu ollislaš rámmain (01.07.23 muttus). Visti galgá leat válmmas jagi 2024 skuvlaálgimii.

Ođđavisti lea sullii 6900 njealjehasmehtera sturrosaš guovtti gearddis. Visttis galgá leat teáhtersála ja uhcit geahččaladdansála. Skuvlaoasis galgá leat valáštallansála oktan molssodanlanjaiguin, bádji, huksenhálla, stuorragievkkan, oahpahuslanjat ja kántorareála bargiide. Oktasašvisteprošeavttas lea stuorra mearkkašupmi sámi kultuvrii Norggas ja šaddá dehálaš oassi infrastruktuvrras nannen ja seailluhan dihtii sámi identitehta, giela ja kultuvrra. Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla galgá váikkuhit dasa ahte sámi nuorat nannejit iežaset identiteahta, giela ja kultuvrra, ja Beaivváš Sámi Nášunálateáhter fas galgá áimmahuššat ja ovddidit sámi muitalan- ja lávdedáidaga. Ovttas galgá skuvllas ja teáhteris leat ovddasvástádus viidáseappot ovddideamis sámi identitehta ja kultuvrra ja movttiidahttit rekrutterema skuvlii ja teáhterii.

Oktiibuot dát lea buorre vuođđu stuorra áigumušaide addimis eanebuidda buori oahpu sámegielas ja sámegillii joatkkaoahpahusas. Dehálaš lea árvvoštallat mo stáhtalaš skuvllaid sáhttá viidáseappot ovddidit ja ásahit buriid synergiijaid vai joatkkaskuvlafálaldat oktiibuot ollašuhttá ohppiid oahpposávaldagaid, vuoigatvuođaid ja servodaga dárbbu gelbbolašvuhtii sámegielas. Dat mearkkaša nannet ovttasbarggu fylkkagielddaiguin, sihke fágalaččat ja dainna ahte fuolahit ohppiid vuoigatvuođaid buriin lágiin.

Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe ii leat stáhtalaš skuvla, muhto galgá fállat giellaoahpahusa gáiddusoahpahussan, giellačoahkkanemiid ja bargobájiid daidda ohppiide geat eai sáhte oažžut báikkálaš oahpahusfálaldaga iežaset gielddain. Go Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe ásahuvvui jagi 2017, lei Stuorradikki ágga seailluhit máttasámegiela gealbobirrasa ja giellačoahkkanemiid, vai máttasámi álbmot beasašii bisuhit ja ovddidit gielaset ja identitehtaset.

3.8 Giellaguovddážat

Sámi giellaguovddážiin lea dehálaš doaibma nannemis ja ovddideames sámegielaid báikkálaččat. 19 sámi giellaguovddáža leat ásahuvvon Deanu ja Unjárgga rájes davvin Oslo rádjai máddin. Giellaguovddážat leat mielde oainnusmahttimin sámegielaid, ja leat mielde ásaheamen deaivvadansajiid ja arenaid sámegielaid geavaheami várás.

Sámi giellaguovddážiin, lassin mánáidgárddiide ja vuođđoskuvllaide, lea dehálaš doaibma giellaoahpaheamis báikkálaččat. Giellaguovddážiin lea dehálaš fágamáhttu ja doibmet sámi giellaoahpaheami guovddážin vuođđoskuvlla olggobealde. Máŋga giellaguovddáža ávkašuvvet báikkálaš giellageavaheddjiin ja árbedieđu gaskkusteapmi lea dehálaš oassi giellaguovddážiid fálaldagain. Sámi giellaguovddážat leat lágiduvvon iešguđet láhkai, ja doaimmat molsašuddet. Muhtun giellaguovddážat fállet giellaoahpaheami vuođđo- ja joatkkaskuvlla dásis gáiddusoahpahusa bokte, lassin giellakurssaide rávesolbmuid várás. Eará giellaguovddážiin leat maid fálaldagat ovdaskuvlamánáide ja skuvlaohppiide doarjjan oahpahussii mánáidgárddis ja skuvllas.

Máŋga giellaguovddáža leat árjjalaččat ráhkadan oahpponeavvuid. Giellaguovddážat leat maid mielde duođašteamen guovllu historjjá, suopmana, kulturmuittuid ja registreren ja duođaštan báikenamaid. Ollu giellaguovddážat hábmejit giellafálaldagaid erenoamážit mánáid ja nuoraid várás, ja sii veahkehit ollu ja dehálaš giellaarenaid huksemiin báikkálaš servodagas. Sámi giellaguovddážat juogadit dávjá lanjaid sámi museaiguin. Museain lea dehálaš doaibma ovddideamis kultur-, giella- ja servodatmáhtu ja erenoamážit loktemis sámegielaid. Sámediggi lea jagi 2015 Sámedikki strategiijat sámi giellaguovddážiid várás nammasaš dokumeanttas rievdadan njuolggodoarjagiid sámi giellaguovddážiidda, mearridan strategiijaid sihkkarastin dihtii fágalaš nana giellaguovddážiid, sihkkarastán buriid rámmaeavttuid giellaguovddážiidda ja sihkkarastán fálaldagaid giellaguovddážiid doaibmaguovllu dárbbuid vuođul.

3.8.1 Sámedikki mearkkašupmi

Sámi giellaguovddážat gullet sámi servodagaid oahpahusguovddážiidda. Máŋga giellaguovddáža fállet, ovttas Sámi allaskuvllain ja UiT – Norgga árktalaš universitehtain, oahppočuoggáaddi kurssaid ja oahpuid sámegielain. Vejolašvuohta lea viidáseappot ovddidit dán modealla mii fállá alit oahpu sámi báikkálaš servodagain, ja Sámediggi oaidná ahte lea vejolaš árvvoštallat giellaguovddážiid rolla ja sin vejolašvuođa šaddat báikkálaš oahpahusguovddážin.

3.9 Buoret máhttovuođđu

Riikarevišuvdna čujuha dasa ahte Máhttodepartemeanttas leat menddo gáržžes stivrendieđut dasa ahte sáhttit árvvoštallat sámegieloahpahusa ulbmilolahusa ja kvalitehta.15 Norgga olmmošvuoigatvuođaid ásahus (NIM) čujuha En menneskerettighetsbasert tilnærming til samisk statistikk i Norge nammasaš raporttastis dasa ahte statistihkalaš dieđuid čohkken ja vuogádahttin álgoálbmogiid birra, adnojuvvon dehálaš oassin das ahte ollašuhttit stáhtaid olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaid. NIM čujuha dasa ahte statistihkka ja máhttu lea eaktun dasa ahte čađahit beaktilis olmmošvuoigatvuođaid goziheami eastadan dihtii vealaheami dahje buoridan dihtii politihka ja bálvalusaid sámi servodaga várás.

Máhttodepartemeanta áigu árvvoštallat mo sáhttá buoridit sihke statistihka ja máhtu sámi diliid birra. Barggus dáinna dieđáhusain leat mii fuobmán muhtun máhttováilliid maid galggašii guorahallat lagabui:

• Mo rekrutteret ohppiid árat sámegielohppui?

• Manne heitet oahppit sámegieloahpahusas maŋŋá vuođđooahpu?

• Dárbu buorebut suokkardit gealbodárbbu mánáidgárddis ja skuvllas

• Makkár váikkuhus lea gáiddusoahpus ohppiide ja makkár ávki lea giellačoahkkanemiin/hospiterenorrumiin?

• Manne válljejit oahppit oahpahusa sámegielas nubbigiellan dan sajis go vuosttašgiellan joatkkaoahpahusas?