4 Láhkaevttohus

4.1 Sámi kulturmuittuid automáhtalaš ráfáiduhttinráji rievdadeapmi

4.1.1 Gustojeaddji riekti

Ráfáiduhttin kulturmuitolága mielde

Ráfáiduhttin kulturmuitolága mielde juhkkojuvvo guovtti váldokategoriijai; dalle go ráfáiduhttin dáhpáhuvvá automáhtalaččat lága olis – legalráfáiduhttin – ja ráfáiduhttin mearrádusa bokte. Automáhtalaš ráfáiduhttin muddejuvvo kulturmuitolága § 4 mielde. Mearrádus sirre sámi kulturmuittuid nuppi lađđasis eará kulturmuittuin vuosttaš lađđasis.

Kulturmuitolága § 4 nuppi lađđasis čuovvu ahte kulturmuittut mat namuhuvvojit mearrádusa bustáva a rájes j rádjái máttaráiggis ja gaskaáiggis (gitta jahkái 1737) leat automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon. Jus galget automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvot fertejit guokte eavttu olahuvvon: kulturmuitu ferte leat vissis lágan mii namuhuvvo bustáva a rájes j rádjái, ja das ferte leat vissis ahki.

Kulturmuitolága § 4 vuosttaš lađas bustáva a rájes j rádjái gusto seamma ládje sámi kulturmuittuide mat leat boarraseappot go 100 jagi, gč. kulturmuitolága § 4 nuppi lađđasa.

Áigeeaktu sámi kulturmuittuide § 4 nuppi lađđasa mielde ii leat čadnon dihto áigodahkii dahje jahkelohkui, muhto lea rievddadeaddji ja fátmmasta álo kulturmuittuid mat lea boarraseappot go 100 jagi.

Automáhtalaš ráfáiduhttin kulturmuitolága § 4 mielde mielddisbuktá ahte ii sáhte bidjat johtui doaimmaid nu go leat válddahuvvon kulturmuitolágas § 3 lobi haga. Gielddus fátmmasta viidát ja guoská juohke duohta dáhpáhussii. Kulturmuitolága § 8 mielde ferte juohkehaš gii áigu bidjat johtui doaimma, nu go namuhuvvon kulturmuitolágas § 3, ohcat sierralobi dasa. Sierralobi árvvoštallan automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon sámi kulturmuittuid dáfus mearriduvvo seamma ládje go sierralobiárvvoštallan dahkko eará kulturmuittuide.

4.1.2 Evttohus gulaskuddannotáhtas

Gulaskuddannotáhtas lea evttohuvvon rievdadit kulturmuitolága § 4 nuppi lađđasa nu ahte sámi kulturmuittuid automáhtalaččat ráfáiduhttinrádji biddjo jahkái 1917. Sámi kulturmuittuid ja sámi visttiid mat leat nuorabut go jahki 1917 sáhttá muđui mearrádusain ráfáiduhttit kulturmuitolága §§ 15, 19 ja 20 jus dat eavttut leat olahuvvon.

4.1.3 Gulaskuddaninstánssaid oaidnu

Dálkkádat- ja birasdepartemeanta oaččui guhtta gulaskuddancealkámuša. Lea dušše Davvi-Trøndelága gulaskuddancealkámušas mas leat mearkkašumit gulaskuddanevttohussii.

Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan doarju gulaskuddanevttohusa.

Fylkkasuohkan oaivvilda goitge ahte láhkarievdadusa vuođuštus lea čadnon ekonomiijai, resursageavaheapmái ja servodatberoštumiid deattuheapmái. Viidáseappot dáhttu fylkkasuohkan definišuvnna das mii sámi kulturmuitu lea.

4.1.4 Konsultašuvnnat Sámedikkiin

Hálddahuslaš konsultašuvnnat dollojuvvojedje juovlamánu 5. beaivvi 2017 gos konstaterejuvvui ovttaoaivilvuohta láhkarievdadusevttohussii ja ahte lea dárbu vissis deattuhemiide proposišunteavsttas. Ovttaoaivilvuohta lea čállojuvvon oktasaš loahppaprotokollii.

4.1.5 Departemeantta árvvoštallan

Departemeanta oaidná rievddadeaddji ráji sámi kulturmuittuid automáhtalaččat ráfáiduhttimis hástaleaddjin. Áiggi mielde lassána automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon kulturmuittuid lohku. Sámi visttiid lohku mat leat boarraseappot go 100 jagi boahtá nugo ovdal namuhuvvon NIKU Rapportas 43 – 2011 leat earenoamážit mearkkašahtti maŋŋil 2045 dan hirbmat stuora ođđasishuksema geažil mii dáhpáhuvai dain guovlluin gos bolde buot nuppi máilmmisoađi vuolde. Eará kulturmuittut nugo boazodoalu olu rusttegat, eanadoalloguovllut ja vánddardangeainnut meahcis maid dahket ahte automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon sámi kulturmuittut lassánit boahttevaš jagiin. Dát sáhttá daguhit hástalusaid hálddašeapmái ja go boahttevaš automáhtalaččat ráfáiduhttin vásihuvvo hehttehussan ja ii resursan. Fásta jahkelogurádji addá vejolašvuođa fuomášit kulturmuittuid mat rehkenastojit seailluhanvearan kulturhistorjjálaš áigodaga vuođul masa gullet. Sámi kulturmuittuid mat leat nuorabut go 100 jagi lea buoret molssaeaktu ráfáiduhttit daid konkrehta suodjalanárvvoštallama vuođul dábálaš mearrádusráfáiduhttimiin, gč. kulturmuitolága §§ 15, 19 ja 20.

Nu go Sámediggi mearkkašii čakčamánu 2. beaivvi 2016 gulaskuddannotáhtas sáhttá leat váttis čujuhit dihto jahkelohkui mii čájeha čielga ráji sámi fysalaš kulturalbmanahttimiin. Sámediggi lea evttohan čatnat ráji dan vuosttaš sámečoahkkimii Tråantes guovvamánu 6. beaivvi 1917, go dat čoahkkin mearkkaša ahte šadde deaŧalaš rievdamat sámi servodagaide ja servodagain 1900 čuohtejagimolsunáiggis.

Dán áigodagas šattai dađistaga eanet systemáhtalaš assimilerenpolitihkka sámiid ektui, ruvkeásaheamit ja geaidnohuksen lassánedje, guolástus ja bossubivdu lassánii, ja maiddái eanodoallu viidánii. Jagis 1897 bođii ođđa boazodoalloláhka mii celkkii ahte diktit bohccuid guohtut eará olbmo eatnamis lobi haga lei lága vuostá. Ráđđehus oaččui maid válddi gieldit boazodoalu. Maŋŋil 1900 mielddisbuvttii dát ahte sámit dađistaga mobiliserejedje dáruiduhttinpolitihka vuostá ja dan lassáneaddji deaddima maid sámit vásihedje, maid sámi ovddasteaddji olbmot ovddidedje. Sámi aviissat ja girjjit almmuhuvvojedje ja máŋga sámi organisašuvnna ásahuvvojedje. Viidáseappot de bođii ođđa boazoguohtunsoahpamuš jagis 1919, mii garraseappot regulerii boazoguohtumiid gaskal Norgga ja Ruoŧa. Dát mielddisbuvttii rievdamiid boazoguohtuneatnamiid geavaheamis, ovdamearkka dihte Romssas, gos sámit ruoŧa bealde eai šat beasa johtit geasseguohtunbáikkiide sulluin rittus, ja mii de mielddisbuvttii ahte fertejedje guođđit ovdalaš geasseorohagaid. Riikačoahkkin Tråantes jagis 1917 čuovvuluvvui sámepolitihkalaš čoahkkimiin Finnmárkkus čuovvovaš jagiin, ja maiddái eará sámepolitihkalaš doaimmain.

Konsekveansa dás lei ahte máŋga beali sámi kultuvrras ja servodagas, eallinvuogis ja kulturalbmanemiin rivde maŋŋil 1900. Rievdamat sihke sámi ássanstruktuvrras, ealáhusdoaimmaheamis, ealáhusheiveheamis, organiseremis, ovttasdoaibmamis ja historjjálaš gáldovuođđu addá vuođu bidjat fásta ráfáiduhttinráji 1900-logu álgui.

Departemeanta oaivvilda ahte Sámedikki evttohus ahte bidjat fásta ráfáiduhttinráji jahkái 1917 lea bures vuođuštuvvon ja doarju dán. Dálá automáhtalaččat ráfáiduhtton sámi kulturmuittut bissot dalle ráfáiduhttojuvvon go automáhtalaš ráfáiduhttinrádji biddjo áigái mii odne lea 100 jagi maŋos áiggi dáfus. Departemeanta áigu vel lasihit ahte sámi kulturmuittuid sierra automáhtalaš ráfáiduhttinráji vuođuštupmi lea ahte dat leat guovddáš dokumentašuvdnamateriálan sámi historjái ja ovdahistorjái. Dát duođašta movt sámiid gaskavuohta lea leamaš ja sin oktavuohta earáiguin ja maiddái movt eatnamat ja luondduresurssat leat geavahuvvon áiggiid mielde.

Mii «sámi kulturmuitu» lea kulturmuitolága § 4 nuppi lađđasa mielde ii leat definerejuvvon lágas. Doahpagis lea sihke etnalaš ja kulturhistorjjálaš čanasteapmi; ii leat mearrideaddji rehkenasto go dat olmmoš geasa kulturmuitu gullá odne sápmelažžan sámelága mielde. Juovlamánu 20. beaivvi 2004 nr. 1718 láhkaásahusa mielde fágalaš ovddasvástádusjuogadeami birra kulturmuitolága mielde, lea Sámediggi rievttes eiseváldi sámi kulturmuittuid dáfus. Sámi visttiid registrerenprošeavttas jagiin 2011- 2017 lea ovdánan oktasaš ipmárdus «sámi kulturmuitu» árvvoštallamis. Departemeanta ii oainne dárbbu eanet eavttuide.

Sámi kulturmuittuide mat leat nuorabut go jahki 1917 gustojit kulturmuitolága dábálaš njuolggadusat. Lea nu go ovdal namuhuvvon láhkavuođđu mearrádusráfáiduhttit sámi kulturmuittuid kulturmuitolága §§ 15, 19 ja 20 mielde. Dainna lágiin oaivvilda departemeanta ahte vejolaš unohas konsekveanssat rievddadeaddji ráji eretváldima geažil sáhttet fuomášuvvot. Mearrádusráfáiduhttin čađahuvvo deaŧalaš kulturmuittuid gáldo-, dokumentašuvdna- ja vásihanárvvu vuođul, ja galgá sihkkarastit representatiiva válljenmuni kulturmuittuin main lea našuvnnalaš árvu. Kulturmuitolága kapihtal 5 ja 6, ja maiddái dábálaš áššemeannudannjuolggadusat hálddašanlága mielde sihkkarastet dohkálaš ráfáiduhttinproseassaid.