1 Sámedikki jahkedieđáhus 2006

1.1 Sámediggi

Sámediggi lea sámiid álbmotválljen orgána Norggas ja dasa válljejit sámit sámiid. Sámedikkis lea dál viđát válgaáigodat. Dán áigodagas leat Sámedikkis ovtta mađe nissonolbmot ja almmáiolbmot. Sámi parlameantan galgá Sámediggi bargat oktasaš sámi identitehta suodjalemiin ja ovddidit ja hukset sámi servodaga.

Sámi álbmogii alccesis galgá addot vuoigat­vuohta ja vejolašvuohta láhčit eavttuid ja meroštallat boahtteáiggi dárbbuid. Dát mearkkaša dan ahte stáhta Norga ollásit dohkkeha sámiid vuođđo iešmearridanvuoigatvuođa álbmogin ja eamiál­bmogin Norggas.

Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti ál-bmoga eatnamiidda, sápmelaččaid ja norgalaččaid. Dát bidjá sámi álbmoga erenoamáš dillái Norgga eamiálbmogin. Min vuoigatvuođat go leat sápmelaččat, álbmot ja eamiálbmot mas lea sierra kultuvra, leat min bajimuš dási politihka ja min višuvnna guoddit sámi servodaga dáfus.

1.1.1 Dásseárvu

Sámediggi lea 2006s bargan aktiivvalaččat dásseárvvuin. Sámediggeráđđi ovddidii guovvamánus 2006 dásseárvopolitihkalaš čilgehusa Sámediggái. Čilgehusas biddjojedje guovddážii muhtun áŋgiruššansuorggit dásseárvvu siskkobealde. Dat ledje earret eará suorggit nugo válgaovddastus, dárbu dutkat ja ráhkadit statistihkaid, nissonol­bmuid searvadahttin resursahálddašeamis, iešmearridanvuoigatvuohta maiddái iežas goruda badjel, veahkaválde- ja vearredahkoproblema­tihkka, ealáhusovddideapmi ja sohkabealit.

Sámediggi lea bargan aktiivvalaččat gulahallama buoridemiin sámi organisašuvnnaiguin ja lea doallan čoahkkimiid guvttiin nissonorganisašuvnnain ja dievdoservviin Dievddut. Čoahkkimiid ul-bmilin lea leamaš oažžut árvalusaid organisašuvnnain hástalusaide mat leat dásseárvvu siskko­bealde ja ovttas gávnnahit prošeavttaid mat sáhtášedje ovdánahttit dásseárvvu sámi servodagas.

Sámediggi lea 2006s šiehttan ovttasbarggu Sámi NissonForumiin go guoská davviriikkalaš sámi dásseárvokonferánssa čađaheapmái. Konferánsa dollo cuoŋománus 2007. Stivrenjoavkkus leat Sámi NissonForuma, Sáráhká, Dievddut searvvi, Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegotti ja Sámedikki ovddasteaddjit . Sámediggi lea maid dán oktavuođas ovttasbargamin Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttain vai ráhkaduvvošii strategiijadokumeantta konferánsii. Danne vai buorebut sihkkarastojuvvošii konferánssa čuovvoleapmi.

Sámediggi lea 2006s álggahan barggu heivehit dásseárvvu áššemeannudeamis. Guokte seminára leat dollon fáttá birra.

1.2 Ovttasbargu

Sámedikki guovdilis bargun lea ovddidit eamiál­bmotáššiid sihke nášuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Aktiivvalaš ovttasbarggu bokte báikkálaččat, guovllulaččat ja riikkaidgaskasaččat sáhttá Sámediggi leat mielde váikkuheamen ahte eamiálbmotdimenšuvdna gozihuvvošii.

Báikkálaš dásis lágida Sámediggi juohke jagi gieldakonferánssa. Fáddán 2006 konferánssas gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin lei dat dieđihuvvon hálddašanođastus. Dán konferánssas ledje guovddáš áššin dat vejolaš váikkuhusat mat ođastusas sáhttet šaddat Sámediggái ja sámi guovl­luid fylkkagielddaide ja gielddaide. Jos šaddet ođđa ja stuorra regiovnnat, de lea das dehálaš oktii­heivehandoaibma gielddaid, stáhta ja ealáhusaid dáfus. Dát eaktuda ahte sihke váldi, gelbbolašvuohta ja váikkuhangaskaoamit addojit geavahussii čoavdit daid suorgedoaimmaid mat galget sirdojuvvot.

1.2.1 Guovllulaš ovttasbargu

Sámedikki guovllupolitihka bajimuš mihttomearri lea doalahit ássanminstara váldodovdomearkkaid ja sihkkarastit ovddidanvejolašvuođaid ja dássásaš eallineavttuid sámi álbmogii. Go dán mihttomeari galgá juksat, de lea dárbu ahte gávdnojit stabiila ja einnostahtti rámmaeavttut sámi guovlluin. Ovttasbargošiehtadusat fylkkagielddaiguin leat gaska­oapmin sihkkarastit eanet stabiila ja einnostahtti rámmaeavttuid. 2006s lea Sámediggi bargan daid ovttasbargošiehtadusaid čuovvolemiin maid Sámediggi lea dahkan ovdal go jahki álggii. Dasto lea bargu gárvvistit ovttasbargošiehtadusa Nordlándda fylkkagielddain leamaš guovddážis. Dát šiehtadus mearriduvvui Sámedikkis čakčamánus 2006 ja Nordlándda fylkkadikkis golggotmánus 2006. Buot fylkkagielddaiguin leat dollojuvvon čuovvolančoahkkimat 2006s ja oktilaččat bargojuvvo buot šiehtadusaid čuovvolemiin. Ovttasbargu Sámedikki ja fylkkagielddaid gaskka lea dađistaga ovddiduvvon ja Sámedikki oainnu mielde lea dát ovttasbargu hui deaŧalaš. Sámediggi lei 2006s ráddjen sierra ruđaid daid prošeavttaid čuovvoleapmái mat čatnasit ovttasbargošiehtadusaide.

Ovddidanprográmma sámiid diliid birra joatkkaskuvllain, lea okta áŋgiruššansuorgi mas Sáme­dikkis leat buorit vásihusat. Prošeakta «Sámi kulturmáhtolašvuohta Romssa joatkkaskuvllain» lea ovttasbargoprošeakta Sámedikki ja Romssa fylkkagieldda gaskka. Prošeakta ruhtaduvvui ovttasbargošiehtadusaid ruđaiguin ja loahpahuvvui guovvamánus 2006. Prošeakta lea buvttihan dan ahte eanet joatkkaskuvllat Romssas barget máhtolašvuođa vuođul sámi ávdnasiiguin. Sámediggi attii golggotmánus 2006 ruđaid dakkár prošeavttaid joatkimii main maiddái fidnofágalaš skuvllat leat ulbmiljoavku.

Ráđđehus lea 2006s bargan stuorradiggedieđáhusain ođđa regiovnnaid doaimmaid birra, ja dat ovddiduvvui juovlamánus 2006. Sámediggeráđđi lea hálddašanođastusa oktavuođas leamaš mielde proseassas ráđđehusain hálddašano-đastusa sisdoalu birra. Sámediggi meannudii prinsihpalaš vuođuin hálddašanođastusa dievasčoahkkimis čakčamánus ja dan ovddabealde dollui miniseminára Sámedikki áirasiidda hálddašanođastusa birra. Mearrádus biddjui vuođđun vuosttaš konsultašuvnnain gieldaministariin golggotmánus.

Sámediggi lea ádden nu ahte áššeoasálaččaid gaskka lea ovttaoaivilvuohta das ahte Sámedikki sajádat ii galgga láivuduvvot. Dat galgá sihkkarastojuvvot lága bokte dahje gonagaslaš resolušuvnna rievdadusa bokte vai dat váldi mii Sámedikkis dál lea konsultašuvdnašiehtadusa bokte guoská maid regiovnnaide. Go konkrehta doaibmasirdinevttohusat leat ovddiduvvon, de galget čađahuvvot duohta konsultašuvnnat. Dasto galget sihke regiovnnat ja Sámediggi doaibmasirdimiin oažžut ollislaš buhtadusa doaimmaid ovddas maid váldet badjelasaset. Sámediggi vuordá ahte Stuorradiggi barggu čuovvoleamis hálddašanođastusain váldá vuhtii daid mearkkašumiid mat ovdanbohtet bajábealde.

Sámediggi oaivvilda ahte konsultašuvdnaprosedyrat eai leat čuvvojuvvon proseassas nugo lea čállon stuorradiggedieđáhusas. Danne go eavttut ollislaš diehtojuohkima ja prinsihpaid hárrái ahte áššeoasálaččat konsultašuvnnain galget ráhčat dan badjelii ahte boahtit ovttaoaivilii, eai leat čuvvojuvvon. Sámediggi ii leat duođas ožžon dieđuid áššiid sisdoalus ii ge leat ožžon vástádusa buot daid árvalusaide maid Sámediggi lea addán stáhtaráđđái.

1.2.2 Sámi ovttasbargu

Sápmelaččaide, njealji riikka álbmogin, lea ovttasbargu riikkarájiid rastá deaŧalaš. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea deaŧalaš gaskaoapmin ovddideamis Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid ovttasdoaibmama dakkár áššiin mat gusket sápmelaččaide máŋgga stáhtas dahje sápmelaččaide oktan álbmogin. Ruošša beale sápmelaččat leat bistevaš oassálastin. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea deaŧalaš orgánan davviriikalaš ovttasbarggus, ja das lea deaŧalaš doaibma riikkaidgaskasaččat. Jagis 2006 lea Suoma beale Sámedikkis leamaš presideantadoaibma, ja nu maiddái čállingodde­doaibma. 2007 guovvamánus váldá Norgga beale sámediggepresideanta badjelasas presideanta­doaimma. Norgga beale Sámedikkis lea dalle čállingoddedoaibma.

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea jagis 2006 earret eará bargan Davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, dásseárvvuin sohkabeliid gaskka, ONa eamiálbmotjulggaštusain, ja maiddái nannemin ovttasbarggu EUin.

1.2.2.1 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus geigejuvvui sámeministariidda ja sámediggepresideanttaide golggotmánus 2005. Dan rájes lea evttohus seamma áiggis leamaš gulaskuddamis sihke Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Gulaskuddancealkámušaid čoahkkáigeassu ovddiduvvui Davviriikkaid ámmátolbmoorgánii čakčamánus 2006. Sámediggi lea meannudan ášši ja dohkkehan áššedovdijoavkku evttohusa. Sámeministarat ja sámediggepresideanttat leat dovddahan ovttamielalašvuođa das ahte joatkit Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu, álggos vuos gulaskuddančuovvolemiin nášuvnnalaččat ja vejolaš váikkuhussuokkardemiiguin. Lotnolas raporteren, dieđuid lonohallan ja oktiiordnen dáhpáhuvvá sámeáššiid davviriikkalaš ovttasbarggu rámmaid siskko­bealde. Ministariid ja presideanttaid áigumuš lea ahte riikkat boahtte oktasaš čoahkkimii 2007 čavčča leat čielggadan oainnuideaset.

Konvenšuvdna lea vuođđogaskaoapmi mii dohkkeha sápmelaččaid oktan álbmogin ja sápmelaččaid ovttadássásaš vuoigatvuođaid, Davviriikkaid rájiid rastá. Danne lea deaŧalaš ahte buot golbma stáhta Norga, Ruoŧa ja Suopma ratifiserejit konvenšuvnna, ja ahte dat dán láhkai leat mielde sihkkarastimin sápmelaččaide positiivva servodat­ovdáneami, mas birgenláhki suodjaluvvo ja mas iešmearrideampmi iežas ovdáneamis dohkkehuvvo.

1.2.3 Riikkaidgaskasaš ovttasbargu

Sámedikki prinsihpalaš oaivil ja beroštusat ovddiduvvojit ja bealuštuvvojit riikkaidgaskasaš arenas. Dan dahká Sámediggi okto, oassálastima bokte Norgga sáttagottiin ja ovttasbarggu bokte eará eamilálbmogiiguin. Norgga ja davviriikkalaš sámepolitihkka hábmejuvvo dakkár šiehtadusaiguin ja konvenšuvnnaiguin, mat geatnegahttet ovttaskas stáhtaid. Sámediggi galgá ain árjjalaččat váikkuhit eamiálbmogiid riikkaidgaskasaš riekteovddideami. Sámediggái lea riikkaidgaskasaš ovttasbargu hui deaŧalaš. Sámedikkis lea deaŧalaš máhttu ja gelbbolašvuohta mainna váikkuha sáme- ja eamiálbmotpolitihka hábmema nášuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Dattetge lea Sámediggái ­stuorra hástalus háhkat ekonomalaš resurssaid dán bargui, juoga mii dagaha min barggu einnosmeahttumin. Sámedikki mielaš livččii vuogas jus juolludeamit dán áššesuorgái boađášedje stáhta-bušeahta bokte, seamma láhkai go eará juolludeamit ge.

2006s lea Sámediggeráđđi čállán dieđáhusa riikkaidgaskasaš áŋgiruššansurggiid birra; Eamiálbmogiid boahtteáiggi ovddideapmi. Go sámedikki riikkaidgaskasaš áŋgiruššansuorggit galget hábmejuvvot, de dat dahkko árvvoštaladettiin mo dat váikkuhivččii Norgga beale sápmelaččaide, sápmelaččaide eamiálbmogin, dahje eamiálbmogin oppalaččat. Sámediggi áigu uhccán resurssaid geažil vuoruhit barggu daid surggiiguin main lea buoremus beaktu. Sámedikki rolla iehčanas aktevran ovttas earáiguin lea okta dan golmma bajimus strategiijas, mat deattuhuvvojit riikkaidgaskasaš áŋgiruššansurggiid ektui. Dat eará bajimus strategiijat čatnasit doahpagiidda gulahallan ja ruhtadeapmi. Sámediggeráđi mielas leat vel golbma áibbas deaŧalaš váldoáŋgiruššan-suorggi riikkaidgaskasaš barggustis. Dát leat:

eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid nannen,

dakkár ceavzilis ovddideapmi mii sihkkarastá sámi ja eará eamiálbmogiid kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa, ja

dakkár davviguovlluid ovddideapmi mii nanne sámi ja eará eamiálbmogiid kulturvrra ja servodaga.

1.2.3.1 Davviguovllut

Politihkalaš beroštupmi davviguovlluide lea lassánan mealgadit. Sivvan lea vuosttažettiin Snøhvit-guovllu gássabohkan, oljo- ja gássaohcan davvin, ja ahte davi mearraguovllut leat stuorra guollemáddodagaid gođđo- ja bajásšaddanguovlun. Dattetge váikkuhit stuorraválddiid beroštumit ollu dasa mii dáhpáhuvvá davvin, ja maiddái ovttaskasstáhtaid ja stuorra riikkaidgaskasaš fitnodagaid oktavuođat. Dakkár dilis lea váttis Sámediggái ja árktisa eamiálbmogiidda čuoččuhit beroštusaideaset ja vuoigatvuođaideaset. Sámediggi oaidná iežas bargun ovddastit sámi álbmoga ja ovddidit sámi álbmoga beroštusaid ja vuoigatvuođaid, ja maiddái váikkuhit dasa ahte árktisa eamiálbmogiid dárbbut ja beroštusat fuolahuvvojit industriálalaš ovddideamis ja davviguovlluid resurssaid bohkama ja fievrrideami oktavuođas boahtteáiggis.

Sámediggi lea 2006s oassálastán máŋgga čoahkkimii main davviguovlopolitihkka lea leamaš guovddážis; gulahallančoahkkimiidda juohke jahkebeali Olgoriikadepartemeantta ja Sámedikki gaskka, Olgoriikadepartemeantta ja davvinorgalaš eiseválddiid gaskasaš gulahallanForumi, Norgga sáttágoddái árktalaš ráđi ministtarčoahkkimiin. Deaŧalaš áššin leat leamaš Sámediggeráđi riikkaidgaskasaš áŋgiruššansuorggit, Barentsovttasbargu, Davviriikkalaš Sámekonvenšuvdna, Norgga ovdagoddi árktalaš ráđis, dálkkádatrievdamat, EU ja ONa eamiálbmotjulggaštus.

Norga lea váldán badjelasaš árktalaš ráđi ovdagoddedoaimma 2008 rádjai. Gaskaboddasaš čállingoddi galgá ásahuvvot Romsii árktalaš ráđi várás davviriikkalaš ovdagoddeáigodahkii 2006 – 2012. Sámediggái lea hui deaŧalaš ahte eamiálbmotgelbbolašvuohta, dás maiddái erenoamáš gelbbolašvuohta sámi diliid birra, lea nanus ja oidnosis čállingottis. Dát guorrasa maiddái St.dieđáhussii 30(2004 – 2005) ja Stuorradiggedieđáhusa evttohussii. Norgga ovdaolbmosadji árktalaš ráđis ferte geavahuvot gaskaoapmin oažžut eará riikkaid guorrasit riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide.

árktalaš ovttasbargui gullá maiddái árktalaš stáhtaid parlamentáralaš čoahkkanemiid ovttasbargu. Juohke nuppi jagi lágiduvvo árktalaš parlamentarihkarkonferánsa, mas maiddái Sámi Parlamentáralaš Ráđi áirasat oassálastet. 7. árktalaš parlamentarihkarkonferánsa lágiduvvui Gironis 2006 borgemánus. Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkit raporterejedje konferánsii earret eará Davviriikkalaš sámekonvešuvdnaevttohusa, ONa eamiálbmot­julggaštusevttohusa, Norgga eiseválddiid ja Norgga beale Sámedikki gaskasaš konsultašuvdnašiehtadusa, ja maiddái Finnmárkkulága. Konferánsa mearridii 50 čuoggásaš Conference statement, julggaštus mas eamiálbmotdimenšuvdna lea oidnosis. Sámi parlamentáralaš ráđđi oassálastá bistevaš oassálastin árktalaš parlamentáralaš lávdegottis, the Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region (SCPAR), mii lea parlamentarihkkariid ovttasbargoorgána árktalaš parlamentarihkarkonferánssaid gaskkas.

Barentsovttasbargu lágiduvvo Barentsráđis (ministtardásis), regiovdnaráđis ja regiovdnalávdegottis (13 regiovnna ja oktasaš eamiálbmotáirras), ja Eamiálbmogiid bargojoavkkus mii lea regiov­dnaráđi ja Barentsráđi ráđđeaddi orgána. Barentsguovllu eamiálbmogiid regiovnnalaš bargojoavkku lea Regiovdnaráđđi nammadan. Bargojoavkku Sámediggelahttu lea eamiálbmogiid bargojoavkku jođiheaddji ođđajagimánu 2006 rájes. Jođiheaddji oassálastá Barentsráđi čoahkkimiidda. Dollo maiddái čoahkkin oktii jahkái ámmátolbmolávdegotti (CSO) ja Bargojoavkku gaskka.

Eamiálbmogiid bargojoavku lea ráhkadan Eamiálbmogiid doaibmaplána áigodahkii 2005 – 2008. Doaibmaplána doaibmabijut leat vuost-tažettiin njenecalaš, vepsalaš ja sámi guovlluid várás Barentsguovllu Ruošša bealde áŋgiruššan-surggiin dearvvašvuohta, biras ja luonddudoallu, oahpahus ja gelbbolašvuođaovddideapmi, árbevirolaš ealáhusat ja gávppašandoaimmat, kultuvra, vuođđostruktuvra ja diehtojuohkin ja mediadoaimmat. Sámediggi šálloša go eai leat várrejuvvon sierra ekonomalaš resurssat doaibmabijuid čuovvoleapmái.

Barents Youth Conference 2006 lágiduvvui Romssas. Bajimus fáddán lei «Youth in the High North and identity to the area». Barents Regiovnnalaš Nuoraidráđđi, mas Sámedikki nuoraidpolitih­kalaš lávdegoddi lei eamiálbmogiid ovddastead­djin 2006s, lea leamaš mielde plánemin konferánssa.

Ođđa regiovnnalaš Barents nuoraidprográmma doaibmá áigodahkii 2007 – 2010. Sáme­dikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lea buktán evttohusaid ođđa prográmmii. Barents regiov­dnaráđđi dohkkehii prográmma skábmamánus 2006.

Sámediggi juolluda jahkásaččat doarjaga Barents eamiálbmotkantuvrra doaimmaheapmái Murmánskkas. Doarjja juolluduvvo Barentsčállingoddái, mas ovttas eamiálbmogiid bargojovkkuin lea ovddasvástádus kantuvrra doaimmaheamis. Sámediggi oaivvilda ahte kantuvra nanne eamiál­bmogiid oassálastima Barentsregiuvdnii. Danne lea šállošahtti go Sámediggi Norggas okto ruhtada kantuvrra doaimma. Ferte ásahuvvot šiehtadus davviriikkaid gaskka ahte dat ovttas ruhtadit Barentsguovllu eamiálbmotbarggu.

Sámediggeráđđi lea dorjon jurdaga ásahit riik­kaidgaskasaš Barentsčállingotti. Ráđđi lea čujuhan ahte eamiálbmotdimenšuvdna ferte leat čielgasit mearriduvvon dakkár čállingottis, ja ferte sihkkarastojuvvot viidáset proseassas.

1.2.3.2 EU

Sámedikki bargu eurohpapolitihkalaš gažaldagaiguin dahkko SPRa bokte, ja Sámedikki oktavuođa bokte Norgga guovddáš, regiovnnalaš eiseválddiiguin. Sámediggi lea mielde «Guovddáš, regiovnnalaš ja báikkálaš eiseválddiid eurohpapolitihkalaš Forumis». Sámediggi lea maid mielde hálddahuslaš gulahallanjoavkkus.

Sámediggi lea oassálastán EUa rádjeregiovnnalaš ovttasbargoprográmmii Interreg III A (2000 – 2006) guovtti prográmmas Interreg Sápmi ja Interreg Åarjelsamien dajve. Oassálastima ulbmil lea leamaš rádjeregiovnnaid ealáhusekonomalaš ja sosiála ovddideami eavttuid buorideapmi, áŋgiruššansurggiid bokte mat čatnasit sámi servodatovddideapmái, máhttui ja gelbbolašvuođaloktemii. Prográmmaáigodagas lea Sámediggi oassálastán 30 prošeavtta doarjumiin. Prošeavttat leat buvttihan mávssolaš oktavuođaid, fierpmádagaid ja gelbbolašvuođa. Ollu prošeavttat loahpalaš prográmmaáigodagas jotkojuvvojit 2007 lohppii.

1.2.3.3 ON

ONa eamiálbmotáššiid Bistevaš Forum

ONa eamiálbmotáššiid Bistevaš Forum doalai viđát sešuvnnas New Yorkas. Sámediggi oassálasttii Norgga sáttagoddái, ja guovddáš beroštus lei daidda eamiálbmothástalusaide mat čatnasit ONa duhátjagiulbmilii ja Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohussii. Sámedikki mielas lea ONa Bistevaš Forum bargu hui deaŧalaš, ja danne lea Sámediggi moadde jagi dorjon jođiheaddji ekonomalaččat.

Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna

2006s lea Sámediggi oassálastán riikkaidgaskasaš bargui biologalaš šláddjiivuođa konvenšuvnnnain, sihke gávccát osolaščoahkkimis Curitibas, Brasiillas, ja bargojoavkočoahkkimis mii gieđahalai ar-tihkkala 8 (j) eamiálbmotáššiid. Sámediggi lei mielde Norgga sáttagottis dáin čoahkkimiin. Sámedikki ja Norgga sáttagotti gaskasaš ovttasbargu lei buorre. Osolaškonferánssas ledje sápmelaččat maiddái ovddastuvvon Ruoŧa sáttagottis, ja Sámiráđis. Sámi áirasat čuovvoledje erenoamážit eamiálbmotáššiid, ovdduid oažžun ja juogadeapmi genaresurssaid geavaheami oktavuođas, suodjalanguovlluid, vieris sisaboahtán šlájaid, biošláddjiivuođa ja dálkkádatrievdamiid, ja mariidna- ja rittuid biošláddjiivuođa. Sámediggi oassálasttii maiddái árjjalaččat nissoniid ja biošláddjiivuođa fierpmá­dahkii, ja bijai ovdan dálkkádatrievdamiid árktisas.

ON-julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra

Sámediggi lea ovddastuvvon Norgga sáttagottis Olmmošvuoigatvuođakomišuvnna bargojoavkku čoahkkimiin ON-julggaštusa eamiálbmotvuoigatvuođaid evttohusa oktavuođas. Julggaštusteakstaevttohus dohkkeha eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ja eanavuoigatvuođaid.

Sámediggi oaidná ja diehtá ahte ollu stáhtat eai leat vel dohkkehan eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Amerihká Ovttastuvvan Stáhtat, Austrália, Ođđa Selánda, Kanada ja Ruošša leat dovddahan vuostemiela julggaštustekstii. Kanada ja Ruošša jienasteigga goappašagat vuostá julggaštusresolušuvnna ONa olmmošvuoigatvuođaráđis.

ONa Váldočoahkkima goalmmátlávdegoddi mearridii juovlamánus 2006 maŋidit eamiálbmot­julggaštusa meannudeami 2007 čakčii. Mearrádus dahkkojuvvui Namibia, Botswána ja Nigeria evttohusaid vuođul, gos eamiálbmotvuoigatvuođat leat garrasit deddojuvvon idustriálalaš ávkkástallamii ovdun, erenoamážit minerálaberoštusaid ja turismaindustriija bealis. Váldočoahkkima mearrádus sáhttá vuolggahit ođđa šiehtadallamiid sisdoalu dáfus, muhto dán vuoru nu ahte eamiálbmogat eai beasa searvat prosessii. Mii ballat ahte boađusin sáhttá šaddat ahte eanet eamiálbmogat eai lohkkojuvvo šat eamiálbmogin, ahte bajimus rievttálaš prinsihpat nu go iešmearridanvuoigatvuohta ja mielváikkuheapmi massojuvvo ja ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat resurssaide sin árbevirolaš guovlluin duoguštuvvojit sahte nášuvnnalaš lágaiguin.

Sámediggi bargá árjjalaččat dan julggaštus­teavstta bealuštemiin maid Olmmošvuoigatvuođaráđđi dohkkehii, ja ávžžuha ovttas eará eamiálbmotorganisašuvnnaiguin ja -ásahusaiguin oažžut doarjaga erenoamážit davviriikkain ja eará stáhtain mat buorebut árvvusatnet olmmošvuoigatvuođaid ja atnet daid eanet vuoiggalažžan, nu ahte máŋgga čuohte jahkásaš ja seavdjadis eamiálbmogiid vuđolaš vuoigatvuođaid deaddin ja biehttaleapmi oččošii positiivva loahpa. Sámediggi lea fuolas go Ovttastuvvon Našuvnnat maŋŋá 20 jagi barggu máilmmeviidosaš julggaštusain eamiálbmotvuoigatvuođaid hárrái ii vel leat soahpan teavstta mii ilbmadivččii máilmmeviidosaš unnimusstandárddaid eamiálbmot vuoigatvuođaide.

Sámediggi bivdá Norgga ain bargat árjjalaččat dan ala ahte ON-julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra fargga dohkkehuvvo.

1.3 Vuoigatvuođat

Sámedikki bajimus dási doaimmas lea sáhka vuoigatvuođain buot politihkkasurggiin. Sámiin leat vuoigatvuođat individan, sierra álbmogin, sierra kultuvran ja eamiálbmogin. Sámiin lea vuoigat­vuohta eatnamiidda ja čáziide ja vuoigatvuohta daidda resurssaide mat leat vuođđun oktasaš ávnnaslaš kultuvrii. Vuoigatvuođat leat maid čadnon ollu eará surggiide nu go ovdamearkka dihtii gillii, kultuvrii, ohppui, dearvvašvuhtii ja kulturmuittui-de. Riektevuođđu boahtá ovdan riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaččat geatnegahtti konvenšuvnnain ja nášuvnnalaš rievttis. Sámiid álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki ulbmil oažžut sámiid vuoigatvuođa dohkkehuvvot vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima áimmahuššamii ja nannemii. Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sámi vuoigatvuođaproseassain mat leat jođus sihkkarastojuvvojit johtilit dakkár konklušuvnnat ja čovdosat mat dávistit historjjálaš sámi vuoigatvuođaide ja álbmotriektái. Loahpalaš konklušuvnnat ja mearrádusat eai galgga dahkkot ovdalgo sámit leat guorrasan daidda.

1.3.1 Konsultašuvnnat

Eamiálbmogin lea sámiin vuoigatvuohta konsultašuvnnaide dain áššiin, main sáhttá leat njuolgga mearkkašupmi sidjiide. Dát vuoigat­vuohta boahtá ovdan ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, guđát kapihttalis. Geassemánu 1. b. 2005 dohkkehii Sámediggi prosedyraid stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvnnaid várás (konsultašuvdnašiehtadus) ja stáhtaráđđi mearridii daid suoidnemánu 1. b. 2005. Konsultašuvdnašiehtadus lea deaŧalaš lávki čalmmustuhttimis Sámedikki saji riikka stivrenvuogádagas. Konsultašuvdnageatnegasvuohta čalmmustuhttá ahte stáhta eiseválddit duođaid galget oččodit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin. Šiehtadus lea deaŧalaš reaidu mii lea mielde sihkkarastimin ahte mearrádusain lea lobálašvuohta sámi ál-bmogis dan álbmotválljen orgána bokte.

Sámediggi lea 2006 čađahan konsultašuvnnaid stáhtaeiseváldiiguin ollu áššiin. Konsultašuvdnašiehtadus lea vuođđuduvvon Sáme­dikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš searvevuođaperspektiivii. Jus Sámediggi duođaid galgá doaibmat dássásaš guoibmin konsultašuvnnain, de dat ferte oažžut eanet resurssaid. Sámedikki resurssat eai leat nannejuvvon konsultašuvdnašiehtadusa geažil, juoga mii ferte dáhpáhuvvat guhkit áiggi vuollái.

Sámedikki sajádat lea oppalaččat nannejuvvon dakko bokte ahte máŋga departemeantta leat šaddan dihtomielaleabbun searvadahttit Sáme­dikki deaŧalaš proseassaide. Sámedikkis leat leamaš máŋga buori konsultašuvdnaproseassa ja máŋga departemeantta leat maŋŋá konsultašuvdnašiehtadusa dovddastan ahte ferte konsultašuvnnaid bokte Sámedikkiin juksat ovttamielalašvuođa. Dattetge dát ii leat ollásit čađahuvvon ja Sámediggi lea mannan jagi vásihan máŋgii ahte stáhta eiseválddit leat rihkkon sihke konsultašuvdnašiehtadusa ja konsultašuvdnageatnegasvuođa ILO bokte. Sámediggi mihttii maiddái ahte eai dollon konsultašuvnnat earret eará nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána ja Barentsábi hálddašanplána birra. Viidáseappot lea dáhpáhuvvan ahte ráđđehus ovttabeallásaččat lea rievdadan juoidá mas lea leamaš ovttamielalašvuohta, ja máŋgii leat stáhta bealis gohčodan čielga diehtojuohkinčoahkkimiid konsultašuvdnan.

Konsultašuvdnaprosedyraide ii gula bušeahttamearrideapmi. Ráđđehusas ja Sámedikkis lea dat oktasaš áddejupmi ahte bušeahttamearrideapmi Sámediggái galgá čielggaduvvot sierra proseassas. 2006 nammaduvvui departemeanttaid gaskasaš bargojoavku máŋggain sámediggelahtuiguin mii galgá árvvoštallat Sámedikki formálalaš rolla ja buktit bušeahttaprosedyraevttohusa. Bargojoavku áigu buktit evttohusas njukčamánus 2007. Konsultašuvdnašiehtadus lea Sámedikki mielas lunddolaš vuođđun Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bušeahttaprosedyraid ráhkadealpmái.

1.3.2 Resursalágat/vuoigatvuođat

Sámediggi lea 2006 joatkán barggu oččodit ođđa lágaid mat sihkkarastet luondduresurssaid. Sámediggi oaivvilda ahte resursalágaid bajimus prinsihpat galget dávistit daid álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide, mat Norggas leat sámiide eamiálbmogin. Sámedikki oaidnu lea ahte Norga ferte ollašuhttit dáid geatnegasvuođaid dakko bokte ahte ovttastahttit njuolggadusaid mat sihkkarastet ahte sámit besset ávkkástallat resurssaiguin, njuolggadusaid mat sihkkaraset duohta oassálastima ja mielmearrideami resursahálddašeamis, ja áššemeannudannjuolggadusaid mat sihkkarastet ahte sámi doahttalusat fuolahuvvojit ja deattuhuvvojit lágaid mearridanproseassas. Dan lassin ferte resursahálddašeapmi vuođđuduvvot lagašvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihppii nu ahte dat sihkkarastá sámi ávnnaslaš kulturvuđđosa.

Go vuoigatvuođaid sáhttá oastit ja vuovdit gávpemárkanis, de dat buktá váttisvuođaid sámi ealáhusaide ja servodateallimii. Dakkár vuoigatvuođat leat ovdamearkka dihtii mielkeeriid vuovdin, bivdofatnasiid vuovdin oktan eriiguin ja geavahanvuoigatvuođaid vuovdin guohtuneatnamiin ovdamearkka dihtii bieggomillopárkkaide. Sámediggi bivdá ahte vuhtiiválddidettiin boahtteáiggi servodatovddideami, čielggaduvvojit vejolašvuođat gáržžidit dán vuoigatvuođamárkana nu ahte sihkkarastá ekonomalaččat ja kultuvrralaččat dohkálaš ovddideami sámi servodagain.

1.3.3 Finnmárkkuláhka

Finnmárkkulága stuorra oasit bohte fápmui 2006. Historjjálaččat dát buvttii stuorra earu Finnmárkku eatnamiid ja resurssaid oamastanvuoigatvuođas ja hálddašeamis. Finnmárkkulága vuođđooaidnu lea ahte Finnmárkku eatnamiid ja resurssaid hálddašeapmi galgá erenoamážit sihkkarastit sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhus­doaibmama ja servodateallima. Dát sámi vuoigatvuođaid vuođđooaidnu ja prinsihpalaš dohkke­heapmi lea Finnmárkkulága geađgejuolgin.

Ráđđehus lea nammadan lávdegotti mii galgá čielggadit sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid mearas Finnmárkku olggobealde. Čielggadus galgá leat gárvvis ovdal 2007 loahpa. Sámediggi lea hui duhtavaš dainna ahte sámi vuoigatvuođat merrii Finnmmárkku olggobealde dál galget sihkkarastojuvvot boahtteáigái. Seammás lea deaŧalaš deattuhit ahte Sámediggi ii háliit hálddašeami mii lea vuođđuduvvon čearddalašvuhtii, muhto hálddašeami mii lea vuođđuduvvon guovlluide ja ássamii.

Ráđđehusa Finnmárkkukommišuvnna nammadeapmi lea maŋiduvvon 2007 giđđii. Sámediggi galgá searvat konsultašuvnnaide komišuvnna mandáhta ja čoahkádusa birra. Bargu Meahcce­duopmostuoluin álggahuvvo go Finnmárkkukommišuvdna álggaha barggus. Sámediggi mearridii juovlamánus 2005 evttohit Deanu Finnmárkkukommišuvnna ja Meahcceduopmostuolu hálddahusbáikin.

Sámedikkis leat leamaš konsutašuvnnat Birasgáhttendepartemeanttain dan lávdegotti mandáhta ja čoahkádusa birra, mii galgá evttohit mo čuovvolit Finnmárkkulága 4. kapihttala Deanu- ja Njávdánčázádagaid birra. áššis ii leat ovttamielalašvuohta ja dat lea sáddejuvvon gulaskuddamii. Konsultašuvnnat jotkojuvvojit go gulaskuddanáigemearri loahppá.

Finnmárkkulága 4. paragráfa vuođul lea Sámediggi jagis 2006 mearridan gaskaboddasaš njuolggadusaid das mo galgá árvvoštallat rievdaduvvon meahccegeavaheami váikkuhusaid sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaibmamii ja servodateallimii. Njuolggadusaid galget almmolaš eiseválddit ja Finnmárkkuopmodat geavahit go sii dahket mearrádusaid. Njuolggadusat gustojit dassážiigo loahpalaš njuolggadusat mearriduvvojit, dattetge ii fal guhkkelebbui go suoid­nemánu 1. b. 2007 rádjai. Njuolggadusat leat sáddejuvvon gulaskuddamii, ja Sámediggeráđđi čađaha viiddes gulaskuddanproseassa. Earret eará leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat loahpalaš njuolggadusaid hábmema oktavuođas.

1.3.4 Finnmárkkuopmodat

Sámediggi nammadii juovlamánus 2005 lahtuid Finnmárkkuopmodaga stivrii ja Finnmárkkuopmodaga bearráigeahččanlávdegoddái. Sámediggi evttohii seammás Porsáŋggu Finnmárkkuopmodaga váldohálddáhusbáikin.

Sámediggi háliida buori gulahallama Finnmárkkuopmodagain ja jeavddalaš čoahkkimat dollojuvvojit Finnmárkkuopmodaga stivrrain.

1.3.5 Olju ja gássa

Oljo- ja gássadoaimmat davvin lei okta váldofáttáin Oljo- ja energiijadepartemeantta ja Sámediggeráđi gaskasaš čoahkkimis borgemánus. Sámiid eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit boahtit ovdan go Barentsábi oljo- ja gássaresurssaiguin plánejuvvo ávkkástallat, go doaimmat čađahuvvojit ja go rig­godagat juogaduvvojit. Dán oktavuođas čujuha Sámediggi dasa ahte árbevirolaš riddoássan lea deaŧaleamos ággan sorjjasmeahttunvuhtii ja mearraresursavuoigatvuođaide – dát gusto dieđusge maiddái sámiide sierra álbmogin. álbmot-rievtti vuođul lea sámiin eamiálbmogin maiddái vuoigatvuođat oljui ja gássii iežaset árbevirolaš resursaguovlluin. Dás deattuhuvvo ahte Sámediggi ii čuoččut ahte dát vuoigatvuođat gullet dušše sámiide. Ráđđehus biehttala ahte livčče ál-bmotrievttálaš geatnegasvuođat sámiid ektui oljo- ja gássaresursavuoigatvuođaid oktavuođas. Dáid ruovttoluottadieđuid vuođul áigu Sámediggi álggahit proseassaid nu ahte dát gažaldagat árvvoštallojuvvojit sorjjasmeahttumit álbmotrievttálaččat. Sámediggi atná petroleumadoaimma lagaš mearraguovlluin davvin dakkár doaibman mii čađahuvvo sámiid historjjálaš mearraguovlluin. Danne čuoččuha Sámediggi vuoigatvuođaid dán doaimmas. Sámediggi áigu bargat dan badjelii ahte ásahuvvošii sierra eamiálbmotfoanda mii ruhtaduvvo eamiálbmotguovlluid minearála- ja petroleadoaimmain.

1.3.6 Boazodoallolága ođasmahttin

Sámediggái lea boazodoalloláhka leamaš okta deaŧaleamos áššiin jagis 2006 ja dan čuovvoleapmi vuoruhuvvo hui bajás. Dan rájes go Boazodoallolávdegoddi jagis 2002 geigii evttohusas (NAČ 2001:35 Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus), lea Sámediggi máŋgga oktavuođas ávžžuhan Eana­doallo- ja biebmodepartemeantta vuoruhit boazodoalloláhkabarggu. Sámedikki mielas lea hui buorre go Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta álggaha konsultašuvnnaid boazodoalu birra 2005 čavčča.

Sámediggi lea meannudan Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta boazodoalloláhkaevttohusa 2006 čakčamánu dievasčoahkkimis. Láhkaevttohusa vuođđun leat eanaš NAČ 2001:35, ja Eana­doallo- ja biebmodepartemeantta, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvnnat. Konsultašuvdnabeliid gaskkas lei árrat proseassas ovttamielalašvuohta das ahte dán ođasmahttimii ii galgga boazodoalu hálddašanmodealla gullat. Sámediggi eaktuda ahte álggahuvvo proseassa mii geahčada boazodoallohálddašeami organiserema boahtteáiggi ja ahte odeldiggeproposišuvnnas geatnegahttojuvvo dakkár čuovvoleapmi. Ulbmil ferte leat dakkár hálddašeapmi mii čielgasit guorrasa álbmotrievtti gáibádusaide earret eará ieš- ja mielmearrideami hárrái.

Láhkaevttohusa meannudettiin ii leat Sámediggi beassan geahčadit buot mearkkašumiid láhkaevttohussii. Go láhkaáddejupmi dávjá lea áibbas sorjavaš mearkkašumiin, de ii leat vejolaš Sámediggái oažžut dohkálaš oppalašgeahčastaga Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta láhkaevttohusa váikkuhusain. Sámediggi oaivvilda ahte go ii beasa geahčadit buot dokumeanttaid sisdoalu, de dat ii dávis ILO-konvenšuvdnii ja konsultašuvdnašiehtadussii. Sámediggi lea nuppát gearddi bivdán oažžut sáddejuvvot láhkaevttohusa mearkkašumiid.

Mearrádusastis Sámediggi ballá ahte Eana­doallo- ja biebmodepartemeantta láhkaevttohus hedjonahttá dan riektesuodjalusa mii boazodoalus lea riikkaidgaskasaš lágaid bokte, erenoamážit ILO-konvenšuvnna nr. 169 bokte. Danne lea áibbas čielga eaktu Sámedikki bealis ahte čuovvovaš hámuheapmi ferte váldojuvvot mielde § 1 vuosttaš lađđasii vai sihkkarastojuvvo ahte álbmotrievttálaš bealli ii hedjonahttojuvvo Finnmárkkulága sis­doalu ektui:

«Láhka gusto daid ráddjehusaiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddaid birra iehčanas stáhtain. Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra.»

Sámediggi vuordá ahte bajábealde eavttut čuovvoluvvojit, ja dat eará eavttut ja mearkkašumit Sámedikki mearrádusas boazodoallolága ođasmahttima oktavuođas.

1.4 Ceavzilis birashálddašeapmi

Sámi servodagain leat hástalusat mat gáibidit dakkár máškidis ja sektoriidrasttideaddji politihka ja hálddašeami, mii sihkkarastá min kultuvrra luondduvuđđosa. Dás ferte eamiálbmovuoigatvuođaid, kultursuodjaleami ja luondduhálddašeami geahčadit oktan. Dát lea deaŧalaš danne go sámi kultuvrras lea lagaš oktavuohta lundui, ja biras- ja dálkkádatrievdamat čuhcet ovddimuččat eamiál­bmogiidda.

Danne riikkaidgaskasaš biraskonvenšuvnnaid ferte geahčadit oktan eamiálbmotvuoigatvuođaiguin. Riikkaidgaskasaš birasbargu lea maid áidna vuohki mo dustet daid hástalusaid maid dálkkádatrievdamat ja guhkesgaskkaid nuoskkideapmi mielddisbuktá.

1.4.1 Areálasuodjaleapmi ja suodjalanplánat

Sámediggi lea jagis 2006 čađahan konsultašuvnnaid Birasgáhttendepartemeanttain suodjalan­njuolggadusaid birra sámi guovlluin. Buot áššit eai leat vel čielgas, gč. Sámedikki jagi 2005 suodjalan­njuolggadusaid evttohusa, muhto konsultašuvdnabeliin lea áigumuš loahpahit ášši maŋŋá ođđajagi 2007. Bealit leat maid ovttamielalaččat das ahte ođđa suodjalanproseassat luonddulága vuođul sámi guovlluin eai galgga álggahuvvot ovdalgo konsultašuvnnaid njuolggadusat leat válbmejuvvon.

Sámediggi lea loahpageahčen 2006 álggahan konsultašuvnnaid ođđa plána- ja huksenlága birra Birasgáhttendepartemeanttain. Sámedikkis lea doaivva ahte ođđa láhka galgá sáhttit fuolahit sámi beroštusaid sakka buorebut. Dálá plána- ja huksenláhka ii leat doarvái ahte sihkkarastit sámi beroštusaid jus gievrras huksejeaddjit gáibidit ahte eará deaŧalaš servodatberoštusaid ferte vuhtiiváldit.

Boazodoallolágas, nu mo dat lea dál ja nu mo departemeanta lea evttohan ođasmahttojuvvot, váilu boazodoalu várás duohta ja sektoriidrasttideaddji areálasuodjalus. Dása gullá maiddái ahte ollu guovlluin eai leat sámi vuoigatvuođat identifi­serejuvvon, mii maiddái ferte čielggaduvvot ovdalgo duohtadeamit sáhttet čađahuvvot. Finnmárkku hárrái leat kommišuvdna ja sierraduopmostuollu mat áigot identifiseret geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid. Guovlluid hárrái máttabealde Finnmárkku vuordá Sámediggi Sámi vuoigatvuođalávdegotti cealkámuša. Danne vuordá ge Sámediggi ahte eai čađahuvvo stuorra duohta­deamit dain sámi guovlluin, gos sámi vuoigatvuođat leat čielggaduvvomin.

Leat maid čađahuvvon konsultašuvnnat Sievjju ja Várnjárgga álbmotmehciid evttohusaid birra Finnmárkku fylkkas. Sámediggi deattuha ahte konsultašuvnnat Birasgáhttendepartemeanttain leat veahkehan juksat ovttamielalašvuođa. Meannudeapmi lea leamaš viehka čorgat ja konstruktiiva ja beliin lea leamaš dáhttu gávdnat čovdosiid buot konsultašuvdnačoahkkimiin, ja eará gulahallamiin proseassas. Sámediggi lea sihke áššiid proseassa ja sisdoalu vuođul miehtan Sievjju ja Várnjárgga álbmotmehciid suodjaleapmái. Sámediggi eaktuda dattetge ahte galget čađahuvvot ođđa proseassat jus, maŋŋá dálá geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid kárten gávnnahuvvo ahte leat earát go Finnmárkkuopmodat geat oamastit eanaš oasi dain eatnamiin, gosa suodjalanguovllut leat ásahuvvon. Viidáseappot eaktuduvvo ahte Luondduhálddašandirektoráhta konsultašuvnnain Sámedikkiin mearrida gii dat galgá leat suodjalanguovlluid hálddašaneiseváldi, ja ahte sámi beroštusat sihkkarastojuvvojit dan hálddašanortnegis mii ásahuvvo. Sámediggi deattuha viidáseappot ahte dat čovdosat, maid konsultašuvdnabealit gávnnahit maŋit áiggis, oktiior­dnejuvvojit ja čađahuvvojit Sievjju ja Várnjárgga álbmotmehciid viidáset hálddašanmodealla- ja hálddašanplánabarggus.

Sámediggi ja Suodjalusdepartemeanta leat jagis 2006 čađahan konsultašuvnnaid Meavkki ja Arvenjárgga báhčinšiljuid ovttastahttima oktavuođas Romssa fylkkas. Oktanaga konsultašuvnnaiguin lea oččoduvvon eaktodáhtolaš šiehtadus Meavkki boazoorohaga Oskal Siidda bokte, Forsvarsbygg ja Hærens styrker gaskkas ásahit molssaeaktosaš feaskára mii ovttastahttá Meavkki ja Arvenjárgga báhčin- ja hárjehallanšiljuid. Dáid beliid gaskasaš šiehtadus dahkkojuvvui 2006 čavčča.

Konsultašuvnnat leat buvttihan ovttamie­lalašvuođa Sámedikki ja Suodjalusdepartemeantta gaskkas das ahte jus suodjalusa dárbu guvlui nohká, de galgá guovlu fas váldojuvvot sámi geavaheapmái. Nappo eaktuda ge dát ahte suodjalus ii sáhte hálddašit guovllu dakkár vugiin mii dagaha geavatlaččat dahje formálalaččat váttisin dahje veadjemeahttumin čađahit dakkár ruovttoluotta­fievrrideami.

Sámediggi diehtá ahte dál leat máŋga bieggafápmohuksenplána sámi guovlluin, ja ahte sihke eaŋkil huksenáššit ja buot dieđihuvvon duohta­demiid lohku oktiibuot mielddisetbuktet issoras stuorra areáladuohtademiid main leat stuorra váikkuhusat sámi ealáhusaide ja kultuvrii. Sámediggi lea fuolastuvvan dán ovdáneami geažil ja ballá ahte sámi beroštusat buohkanassii eai fuolahuvvo doarvái bures jus buot plánejuvvon huksemat čađahuvvojit. Dát guoská sihke sámi ealáhusaide ja sámi kulturmuittuide ja kulturbirrasiidda. Daid váikkuhusaid maid buot bieggafápmohuksemat guovllus mielddisetbuktet, ferte ollislaččat čielggadit beroškeahttá das galle huksejeaddji dat leat seamma guovllus. Regiovnnalaš bieggafápmoplánaid ráhkadeapmi sáhtášii maiddái leat mielde stivremin huksemiid buori ja einnosteaddji vugiin. Sámediggi vuordá konsulterejuvvot ovdalgo stuorra huksenplánat čađahuvvojit. Sámediggi lea jagis 2006 váldá ovdan bieggafápmohuksemiid čoahkkimiin sihke Oljo- ja energiijadepartemeantta stáhtaráđiin ja Birasgáhttendepartemeantta stáhtaráđiin.

Sámediggi dovddaha maiddái ahte lea fuolastuvvan daid šiehtadusaid dáfus maid energiijafitnodagat/doaibmaeaiggádat dahket guoskevaš boazodoallojoavkkuiguin. Duogáš manne boazo­doallu dahká dákkár šiehtadusaid lea ahte sis dávjá eai leat eará vejolašvuođat. Jus ášši mearriduvvo árvvoštallama vuođul, de sáhttá boazodoallu massit eanet go jus eai dagašii dakkár šiehtadusa, ovdamearkka dihtii jus áitet bággolonistemiin. Sáhttá jearrat sáhttá go boazodoallu šiehtadit eret dakkár guohtuneatnamiid, maid sii hálddašit oktasaš sámi rievtti vuođul. Dása gullá maiddái boahttevaš buolvvaid vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu ja dat vieruiduvvan vuoigatvuohta, mii maiddái eará orohagain/siidaosiin lea. Dilálašvuođat fertejit láhččojuvvot nu ahte boazodoallu ain sáhttá šiehtadallat vejolaš doaibmabijuid eavttuid. Seammás ferte láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámiid ál-bmotválljenorgána galgá konsulterejuvvot dakkár proseassain.

1.4.2 Boraspiret

Maŋŋá go Stuorradiggi meannudii boraspirepolitih-ka 2004s, de leat boraspirelávdegottit ovttas eará hálddašemiin čađahišgoahtán ođđa boraspirepolitihka. Dál lea menddo árrat oaidnit movt dat mearriduvvon nállemihtidanlogut geavahusas doibmet guđege regiovnnas. Stuorradikki mihttomearit, earret eará unnit vuostálašvuođaid, buoret ein­nostahttivuođa, buoret elliidčálggu, vahágiid dagaheaddji elliid váldima jna. hárrái, leat iešalddis buorit vuolggasajit boahtteáiggi hálddašeapmái. Dattetge čájehit dat gieskat loahpahuvvon mihtideamit čielgasit ahte massimat ja vahágat eai unno. Dat leat seamma ollu go ovdal, dahje stuorábut.

Guovllulaš hálddašeamis váilot ollu dárbbašlaš gaskaoamit maid dárbbašit doaimmaideaset čoavdimis. Boazodoalus leat stuorra erohusat elliid logus maid ovddas lea ohccon buhtadus maid boraspiret leat goddán ja elliid logus maid ovddas duođai mákso buhtadus. Dát boahtá earret eará das go fylkkamánni buhtadusmihtideamis deattuha duođaštuvvon vahágiid, ja dávjá lea váttis duođaštit ahte boraspiret leat goddán elliid. Dat guoská erenoamážit boazodollui, go eallit leat olgun birra jagi. Finmárkkus lei duođaštuvvon boazovahát 0,9 % dieđihuvvon vahágiin, ja dušše 13 % dieđihuvvon boazovahágiin buhtaduvvui. Davvi-Trøndelágas lei duođaštuvvon boazovahát 3,1 % ohccon vahágiin, ja 62 % dieđihuvvon boazovahágis buhtaduvvui. Hástalussan lea buoridit duođaštanvuođu ja gávdnat ortnegiid maid lea vejolaš geavahit almmá diekkáraš erohusaid bohcciideami haga.

Sámediggi oaivvilda ahte fertejit addot dárbbašlaš resurssat, ja guovllulaš bivdoservviide láhččojuvvot dilli nu ahte dat šaddet hálddašeami gaskaoapmin bivdolobiid čađaheames. Eanaš bivdolobiin dál ii leat leamaš ávki. Okta ovda­mearka dasa lea dat go áiggis skábmamánu 20. b. 2006 rájes guovvamánu 15. b. 2007 rádjai leat oppa áiggi leamaš 2 – 3 lobálaš gumpebivdolobi Guovdageainnus, Kárášjogas ja Porsáŋggus Finnmárkkus, muhto liikká eai leat nagodan goddit ovttage gumppe. Berre maid álggahuvvot geahččalan­doaibma dainna lágiin ahte hálddašanovddasvástádus earret eará getkkiin ja albasiin biddjo orohagaide dahje siiddaide, ja báikkálaš sávza- ja gáicadoalliid servviide.

Sámediggi konstatere ahte olles hálddašeapmi lea vuođđuduvvon čivgamiid duođašteapmái. Jos ii leat vejolaš oažžut vuogádaga ollislažžan, mii nagoda háhkat dárkilis ollesgova boraspirenáliin, de gahččá čoahkkái olles hálddašeapmi, ja mearrádusat dahkkojit boasttu vuođu alde. Sámediggi gáibida ahte Stáhta Luonddubearráigeahčus ja Nášuvnnalaš bearráigeahččaprográmmain fertejit leat buot dárbbašlaš resurssat čađahit dan barggu boahtteáiggis.

Sámediggi ferte oažžut duohta váikkuhanfámu bajimuš dási boraspirepolitihkkii sámi guovlluin. Nugo ortnet lea dál, de dat ii dávis stáhta geatne­gasvuođaide ráđđádallat eamiálbmogiiguin áššiin mat gusket sidjiide, geahča ILO-konvenšuvnna 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, iige dat dávis konsultašuvdnašiehtadussii.

1.4.3 Kulturmuitosuodjaleapmi

Sámi kulturmuittut leat sámi historjjá ja ovdahistorj-já deaŧalaš duođaštusávdnasat. Kulturmuittut duođaštit movt olbmot leat bargan eatnadaga ja luonddu ektui ja movt daid leat geavahan áiggiid čađa, ja maid sihke eatnadat ja luondu leat mearkkašan ekonomalaš, sosiálalaš ja oskkoldat beliide. Dáinna lágiin leat kulturmuittut mielde maiddái sámi dálááigeoktavuođas nu ahte dat lassin dasa go addet hisjorjjálaš máhtolašvuođa maiddái váikkuhit kultuvrralaš gullevašvuođa ja dihtomielalašvuođa vásiheami dan ektui movt galgá geavahit luonddu ja movt doppe johtit dán áigge.

Kulturmuittuid ja kulturmuitošlájaid sáhttá máŋgga láhkái meroštallat leat go dat sámi. Daid sáhttá gohčodit sámi kulturmuitun dalle go ealli dahje čállojuvvon sámi árbevierru čatnasa daidda ja go báikkálaš sámi máhtolašvuohta čatnasa daidda sámi kulturoktavuođas. Sámi kulturmuit-tuid lea maid vejolaš identifiseret jos dutkanbohtosa vuođul lea vejolaš čájehit ahte dat duođaštit sámi historjjá ja ovdahistorjjá. Kulturmuitošlájaid sáhttá maid meroštallat ahte dain lea oktavuohta sámi ovdahistorjái; jos dat leat proseassaid fysálaš manifestašuvnnat mat láidejit historjálaččat dovddus sámi kulturdovdomearkkaid ásaheapmái. Dás lea maid dat dovddastus ahte kulturmuitošlájat ovddit ovdahistorjjás sáhttet áddejuvvot eaktun sihke sámi ja ii-sámi kultuvrii. Doppe gos dat leat oassin sámi kultureatnadagas, lea dattetge lunddolaš meannudit daid dego dat gulašedje sámi kulturárbái.

Sámediggái lea fápmuduvvon váldi kulturmuitolága mielde hálddašit sámi kulturmuittuid. Sámedikkis lea ovddasvástádus stuorra geográfalaš guovllus masa gullet guhtta fylkkagieldda ja oasit guovlluin Oppland ja Møre og Romsdal.

Dat váldi mii Sámediggái lea fápmuduvvon kulturmuitolága mielde, lea gaskaboddosaš ja maid Birasgáhttendepartemeanta lea 2004s guhkedan doaisttážii. Oažžun dihte sadjái bissovaš hálddašanortnega, ásahuvvui 2005s bargojoavku mii galgá čielggadit boahtteáiggi organiserema ja váldejuohkima sámi kulturmuitohálddašeami siskkobealde. Joavkkus leat mielde Sámediggi, Birasgáhttendepartemeanta (BD), Bargo- ja searvadahttindepartemeanta (BSD) ja Riikaantikvára. Sámediggi háliida dakkár hálddašanmálle man bokte hui guhkás sáhttá lojála čuovvolit riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, gozihit prinsihpa Sámedikki iešheanalisvuođa ja integritehta hárrái, sihkkarastit mekanismmaid ollislaš ja čoahkes kulturmuitopolitihka goziheami váste (mihttomeriid ja bušeahtaid bokte), sihkkarastit mekanismmaid movt dahkat mearrádusaid go lea sierramielalašvuohta ja/dahje eahpečielggasvuohta ovddasvástádussuorggi oktavuođas ja vai ovttaskas ol-bmuid riektesihkarvuohta gozihuvvošii. Vuordit ahte bargojoavkku raporta gárvvistuvvo oanehis áiggis.

Sámediggi lea 2006s ain joatkán bargguin čuovvolit Stuorradiggedieđáhusa nr. 16 (2004 – 2005) Leve med kulturminner. Dieđáhusas meannuduvvojit earret eará fáttát nugo báktedáidda, sámi huksensuodjalus ja árvobuvttadanprográmma kulturmuitosuorggi váste. Vel ge eai leat juogaduvvon dat ruđat sámi huksensuodjalussii mat leat lohpiduvvon dieđáhusas, muhto Riikaantikvára vehkiin lea Sámedikkis liikká leamaš vejolašvuohta álggahit huksensuodjalusprošeavtta Deanu gielddas. Guovddáš eiseválddit leat garrasit bargan árvobuvttadeami láhčimin kulturmuitosuorggis. Sámi prošeavttat eai dattetge leat ožžon pilohttaprošeavttaid juolludusa dán suorggis. Sámedikkis lea leamaš ságastallan Riikaantikvárain stuorradiggedieđáhusa čuovvoleami hárrái ja áigu joatkit bargat guovddáš eiseválddiid ektui oažžun dihte johtui daid doaibmabijuid mat dieđáhusas leat positiivvalaččat sámi kulturmuitosuodjalussii.

Cuoŋománu 1. b. 2005 mannosaš ođđa láhkaásahus váikkuhančielggadusa hárrái lea ­bidjan muhtun čanastusaid areálaplánemii. Dás gáibiduvvo earret eará ahte guovllulaš kulturmuitohálddašeapmi bargá eanet aktiivvalaččat gielddaid ektui gieldaplánaid areálaoasi reviderema oktavuođas. 2006s lea Sámediggi meannudan guokte gieldaplána, Evenášši ja Hemnes, láhkaásahusa ektui, mas viiddis guovlluin leat čilgejuvvon sámi kulturmuittut. Mihttomearrin go bidjat stuo­rát resurssaid plánaproseassa dán muttus, lea ahte šattašii eanet ollislaš hálddašanbargu ja áiggi mielde šattašedje unnánot eaŋkiláššit meannu­deapmái.

Sámediggi lea 2006s buktán árvalusaid sihke Romssa musea guhkesáigeplánii mii guoská báktedáidaga seailluheapmái ja sihkkarastimii 2006s ja jagiin ovddosguvlui, ja dasto Norlándda Báktedáiddaplánii. Váldokonklušuvdna lea ahte Sámediggi vuosttáš vuorus sávvá lagat formaliserejuvvon ovttasbarggu sihke Romssa museain ja Norlándda fylkkagielddain báktedáidaga láhčima, seailluheami ja gaskkusteami hárrái. Dasto lea Sámediggi hábmen seailluhanprošeavtta báktesárgumiidda Aldonis Unjárgga gielddas. Lea hui sakka vejolaš ahte dát leat ođđaset áiggi sárgumat maid sáhttá čatnat gálduide mat muitalit oaffaruššama birra dán várrečohkas. Sáhttá maid leat áigeguovdil čađahit eará seailluhandoaibmabijuid, ja dasto dárkut fealtta ovdáneami. Prošeakta geahččaluvvo čađahuvvot 2007s.

Sámediggi lea evttohan Ceavccageađggi/Mortensnes máilbmeárbeguovlun. Dát evttohus lea beassan listui mas leat dat prošeavttat mat galget čielggaduvvot viidáseappot.

2006s lea álggahuvvon GIS-verktøy (geografalaš diehtojuohkinvuogádaga) geavaheapmi áššemeannudeami ja gieddebarggu oktavuođas. Dáinna bargguin jotkojuvvo ain 2007s. Sámedikki bargit kulturmuitosuodjaleamis leat 2006s čađahan GIS-kuršša mii addá 10 oahppočuoggá, Finnmárkku fylkagieldda ovttasbargošiehtadusa ektui.

1.5 Kultuvra

Kultuvra lea árvvut, norpmat, kodat ja symbolat maid olbmot váldet atnui ja gaskkustit viidáseappot buolvvas bulvii. Danne bidjá sámi kultuvra vuođu eanaš bargguide maiguin Sámediggi bargá. Kultuvra buktojuvvo čielgaseamosit albmosii iešguđet dáiddahámiid bokte nugo girjjálašvuođa, lávdedáidaga, govvadáidaga/duoji ja musihka bokte. Kultuvra lea maid dat arenat ja deaivvadanbáikkit gos dáidda gaskkustuvvo, nugo kulturviesut ja festiválat. Kultuvra siskkilda dasa lassin viidáset áddejumis valáštallama, museaid, mediaid ja girku.

Sámi kultuvrra johtui bidjan ja ovddideapmi viidáset lea nášuvnnalaš ovddasvástádus. Norgga stáhta lea iešguđet lágaid, láhkaásahusaid ja konvenšuvnnaid bokte geatnegahttojuvvon váldit ovddasvástádusa sámi gielas, kultuvrras, historjjás ja servodateallimis. Dán ovddasvástádusa ferte Norgga stáhta hálddašit gulahallama bokte Sáme­dikkiin, ja Sámedikki čanastusat dat fertejit biddjojuvvot vuođđun barggus.

Sámediggi addá doarjaga Sámi kulturfoanddas hálddahusmearrádusaiguin ja Doarjjastivrra mearrádusaiguin. Maŋimuš jagiid leat registreren hui ollu doarjjaohcamiid Sámi kulturfoanddas, ja doarjjaohcamiid earenoamážit girjjálašvuhtii ja musihkkii. Stáhta ekonomalaš juolludusaid sámi kultuvrii ja otnáš sámi servodaga duohta dárbbuid gaskavuohta lea hui skužil.

1.5.1 Kulturovdanbuktimat

Okta doaibmabijuin máŋgga ovttasbargošiehtadusas Sámedikki ja guoskevaš fylkkagielddaid gaskka lea láhčit sámi musihkkagaskkusteami. Finnmárkkus lea Norgga kulturráđđi lea juolludan 1,5 miljon ruvnno prošektii Musikk i Finnmark, ja Sámediggi ja fylkkagielda addet guovllulaš oasi. Sámediggeráđi ja guoskevaš sámi dáiddárorganisašuvnnaid ovddasteaddjiid gaskka leat dollojuvvon čoahkkimat geahčadan dihte movt sámi dáiddárorganisašuvnnat buoremus lági mielde sáhttet searvat bargui prošeavttain. Sámediggi háliida nannet sámi musihka gaskkusteami vel eanet ja áigu bargat dan badjelii ahte ásahuvvošii etnomu­sihkkaguovddáš.

Sámediggi lea registreren ahte sámi filbma­doaimmat leat lassánan oalle ollu maŋimuš jagiid, man oktavuođas earenoamážit nuorra sámi filbmadahkkit leat beaggigoahtán sihke nášuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Lagašvuohta birrasii ja sámi giela, kultuvrra ja servodaga dovdan váik­kuha positiivvalaččat filbmaprošeavttaid sisdollui ja hápmái. Sámediggi registrere ahte sámi filmmaid lassánan aktivitehta ii leat čuovvoluvvon dohkálaččat rámmaeavttuid láhčimiin sámi filmmaid buvttadeami várás. Sámedikkis lea beroštupmi buoridit dán dili, ja dien oktavuođas áigu Sámediggi geahčadit livččii go vejolašvuohta ásahit sierra davviriikkalaš sámi filbmaguovddáža.

Ollu jagiid lea leamaš nu ahte rámmaeavttut sámi čáppagirjjálašvuođa almmuheapmái eai leat leamaš nu dohkálaččat. Sámediggi lea duhtavaš go 2006s lea leamaš vejolaš loktet juolludusaid mealgat čáppagirjjálašvuođa buvttadeapmái ja lasihit doaibmadoarjaga sámi girjelágádusaide. Liikká lea dárbu ain vuoruhit veahkkeváriid dán suorgái ovdal go sáhttá dadjat ahte dat leat dohkálaččat.

Sámi teáhterat leat deaŧalaččat sámi dáiddá- ja kulturovdanbuktimiid vásiheapmái ja sámegiela geavaheapmái. Sámedikkis lea leamaš mihtto­mearrin sihkkarastit ahte sámi teáhterdoaimmas lea dohkálaš ekonomalaš vuođđu doaimma várás, maiddái ahte Beaivváš Sámi Teáhterii sihkkarastojuvvo dohkálaš ekonomalaš vuođđu doibmii sámi nášuvnnalašteáhterin. Danne lea Sámediggi 2006s vuoruhan lasihit doaibmadoarjaga teáhterii. Sámediggi lea maid čoahkkimis Girko- ja kulturdeparemeanttain váldán ovdan ášši ahte huksejuvvošii ođđa teáhterviessu Beaivváš Sámi Teáhterii.

Åarjelhsaemien Teatere/Lullisámi teáhter lea deaŧalaš lullisámi kultuvrra, giela, identitehta ja iešdovddu nanosmahttimii. Teáhter lea 2006 rájes ožžon fásta doaibmadoarjaga Sámedikki bušeahtas.

Geahččalit maid sihkkarastit teáhtera doibmii eanet doarjaga ovttasbargošiehtadusa bokte mii Sámedikkis lea lullisámi guovllu fylkkagielddaiguin.

Teáhteroktavuođas lea Sámediggi deattuhan addit doarjaga mánáid ja nuoraid amatorateáhterdoibmii Sámi kulturfoandda bokte.

1.5.2 Dáiddáršiehtadus

Dáiddáršiehtadusa ektui leat Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi dahkan šiehtadua jahkái 2007. Čuovvovaš vihtta sámi dáiddársearvvi leat lahttun Sámi Dáiddárrádis (SDR): Sámi Girječálliid Searvi (SGS), Sámi Dáiddačehpiid Searvi (SDS), Juoigiid Searvi (JS), Sámi Teáhtersearvi (STS), Foreningen Samiske Komponister (FSK).

Sámi dáiddárráđđi juohká ekonomalaš rámma ovttaskas organisašuvdnii ja SDRii. Sámi dáiddárráđđi dat 2007s ollásit administrere dáiddárstipeandda. Sámediggeráđđi dohkkeha njuolggadusaid dáiddafoandda ruđaid geavaheapmái dan maŋŋá go bealit leat ráđđádallan gaskaneaset.

Sámediggi lea miessemánus dán jagi šiehtadallan šiehtadusa mii gusto jagi 2007 ja rámma dan ulbmilii lea 4 350 000 ruvnno. Dása lea lasihuvvon 350 000 ruvnno šiehtadusa ektui 2006s. Sámediggi áigu dáinna buoridit sámi dáiddáriid bargo­eavttuid, ja dieinna lágiin ovdánahttit sámi dáidaga.

1.5.3 Kultuvrralaš arenat ja deaivvadanbáikkit

1.5.3.1 Kulturviesut

Sámi kulturviesut leat sámi servodaga deaŧalaš ovddidanarenat. Dat doibmet sámi kulturbarggu arenan, ja dat leat deaivvadanbáikkit main lea ­stuorra mearkkašupmi sámi giela ja kultuvrra suodjaleapmái ja nannemii.

Sámediggi juolluda doaibmadoarjaga sámi kulturviesuide bušeahtas bokte. Eanet sámi kulturviesuin lea dattetge dárbu maiddái hukset go galget sáhttit gozihit doaimmaset. Sámediggi lea duhtavaš go Nuortasámi musea ruhtadeapmi dál lea sihkkarastojuvvon, ja go leat ožžon signálaid ahte ája sámi guovddáš, Saemien Sijte ja Sámi dáiddamusea leat vuoruhuvvon maiddái Ráđđehusa ja Stuorradikki beales.

Sámediggi deattuha ahte sámi servodagas lea dárbu eanet kulturviesuide. Várdobáiki sámi guovddáš Evenáššis/Skániin lea bures boahtán johtui ođđavistti plánemiin. Dán prošeavtta háliida Sámediggi čuovvolit ovddosguvlui.

1.5.3.2 Festiválat

Sámi festiválain lea deaŧalaš rolla sámi identitehta, giela ja kultuvrra suodjaleames ja ovddideames. Dat leat deaivvadanbáikkit gos sohkabuolvvat deaivvadit rastá riikkarájáid, ja dat leat sámi mu-sihka, dáidaga, kultuvrra ja filmmaid gaskkustan­arenat.

Sámediggi addá bissovaš vuođđodoarjaga máŋgga sámi festiválii. Daid gaskkas lea Sámi Musihkkafestivála Guovdageainnus, mii lea šaddan daid deaŧaleamos kulturásahusaid gaskii. Sámediggi lea ovttasráđiid Romssa ja Norlándda fylkkagielddaiguin veahkehan ahte Márkomeannu dál lea ožžon lávdehuksehusa.

Sámediggeráđđi lea árvalan Kultur- ja Girkodepartementii ahte Riddu Riđđu festivála Gáivuonas šattašii guovddášásahussan. Dát lea Sámedikki 2005 jahkedieđáhusa čuovvoleapmi. Stáhtus guovddášfestiválan mearkkašivččii dan ahte festivála oažžugoađášii fásta doaibmadoarjaga stáhtabušeahtas. Festivála ii ožžon stáhtusa guovddášfestiválan 2007 stáhtabušeahtas. Sámediggi šállosa dán ja vuordá ahte dat boahtá stáhtabušehttii 2008s.

1.5.4 Mediat

Mediaid rolla servodagas lea buktit dieđuid ja čuoččaldahttit oktasaš ipmárdusa. Lassin dasa lea mediaid rolla ovddidit ja oidnosii buktit sámegiela sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, ja dainn lágiin doaibmat giellamállen.

Dárbu lea oažžut beaivválaš ođđasiid sámegillii maiddái áviisahámis vai sihkkarastojuvvo govdadet ođasgaskkusteapmi ja buoret vuođđu sámi ja sámegielat servodatdigáštallamii. Dasto oaidná Sámediggi ahte lea stuorra dárbu ovddidit ja ásahit sierra fálaladagaid julev- ja máttasámegillii, ja oažžut buori ja dohkálaš tv-fálaldaga sámi mánáide ja nuoraide.

Riikkaviidosaš dárogielalaš mediat leat konsešuvdnaeavttuideaset geažil geatnegasat addit fálaldaga sámi veahkadahkii, sihke sámegielalaš prográmmaid ja dahje prográmmaid main lea sámi sisdoallu. Sámediggi lea 2006s registreren ahte máŋga konsešuvdnaeavttu leat rihkkojuvvon, ja oaivvilda ahte dákkár rihkkosiid berre moaitit garrasit.

1.5.5 Valáštallan

Sámi valáštallamis lea nana identitehtahábmejeaddji beaktu ja das lea deaŧalaš atnit fuola ja ovddidit viidáseappot. Ferte vuoruhit barggu ahte oažžut sadjái rámmaeavttuid vai sámi valáštallanjođiheaddjiin ja valáštalliin lea vejolaš bargat valáštallamiin sihke amatora- ja njunušvaláštallandásis. Dán geažil dárbbašuvvojit mealgat eanet speallanruđat sámi valáštallamii.

Sámiid Valáštallanlihttu/Samenes idrettsforbund (SVL) ja Sámi Spábbačiekčanlihttu/Samisk fotballforbund (SSL) organiserejit valáštallan­doaimmaid sámi álbmoga váste dain guovlluin gos sámit ásset, rájárastá perspektiivvain. Go dát searvvit organiserejit sámi meašttirgilvvuid ja sámi riikkajoavkkuid, de leat dat mielde nannemin ja ovddideamen gullevašvuođa mii lea sámiid gaskka riikkarájáid rastá. Dát lea Sámedikki oainnu mielde hui mávssolaš sámi álbmogii, ja lea deaŧalaš láhčit diliid nu ahte dán doaimma sáhttá bisuhit ja ovddidit. Deaŧalaš lea oažžut sámi valáštallamii ein­nostahtti davviriikkalaš ruhtadeami.

Sápmi searvvai valáštalliiguin ja kulturbargiiguin Arctic Winter Games (AWG) nammasaš doaluide mat lágiduvvojedje Alaskas njukčamánus dán jagi. AWG lea valáštallandoalut ja kulturdoalut árktalaš guovlluid nuoraid váste ja dat lágiduvvojit juohke nuppi jagi. Sámediggi ruhtadii mealgat Sámi searvama AWGs. Sámi oasseváldit, sihke valáštallit ja kulturbargit ovddastedje sámi ál-bmoga dakkár vugiin maid Sámediggi atná árvvus. Sámedikki mihttomearrin lea láhčit diliid nu ahte sámi nuorat maiddái boahtteáiggis ožžot vejolašvuođa leat mielde dáin árktalaš dálvevalaštallamiin. Valáštallandoaimmat leat buorrin ovdamearkan ovttasbargui ii dušše sámiid gaskka, muhto maiddái eará eamiálbmogiid gaskka, ja dat lea geavatlaš davveguovlopolitihkka.

Sápmi searvvai ja vuittii 2006 VIVA World Cupa, mii lágiduvvui Occitanias Frankriikkas. Dát leat máilmmemeašttirgilvvut spábbačiekčamis daid guovlluid ja našuvnnaid váste mat eai leat ožžon lahttovuođa FIFAs. Searvan ruhtaduvvui earret eará Bargo- ja searvadahttindepartemeantta, Sámedikki ja soames fylkkagieldda doarjagiin. Sámedikki mielas dát lea positiivvalaš doaibmabidju, vaikko meašttirgilvvuide serve ge unnán.

Sámediggi doarju Romssa ohcama lágidit dálve-OG 2018s. Sámediggi oaivvilda ahte dálve-OG davvin sáhttá mearkkašit ollu sámi servodat- ja identitehtahuksemii. Jos Romsa čujuhuvvo ohcangávpogin, de áigu Sámediggi searvat riikkaidgaskasaš kampánjai vai Romsa vuoittášii gilvvu beassat lágidit dálve-OG 2018s. Sámediggái lea mearrideaddji deaŧalaš ahte OG-prošeakta goziha sámi beroštumiid. Sámediggi oaivvilda ahte dán sáhttá gozihit dainna lágiin go ohccisearvvi hálddahusas ja iešguđet mearrádusjoavkkuin lea áššáiguoski sámi gelbbolašvuohta, ja ahte dasa vuoruhuvvojit siskkáldas resurssat prošeavtta buot muttuin.

1.5.6 Girku

Girkoeallimis lea ja lea leamaš guovddáš sadji ollu sámiid gaskkas. Dasa lassin go girku lea oskuservodat, de leat dat maiddái kultuvrralaš ja oskkoldatlaš árbevieruid deaŧalaš guoddi, mii lea čohkken olbmuid iešguđet eallinmuttuin. Stuorra oassi sámi álbmogis gullá Norgga girkui, ja gažaldagat nugo stáhtagirkoortnega boahtteáigi ja eará guovddáš girkoáššit leat danne deaŧalaččat sámi servodahkii. Dalle go Sámediggi meannudii NOU 2006:2 Staten og Den norske kirke, de doarjjui stuorra eanet-lohku Sámedikkis dan ahte stáhtagirkoortnet galgá bisuhuvvot.

Beroškeahttá das makkár oktavuohtahápmi stáhta ja girku gaskka galgá leat boahtteáiggis, de lea Sámedikkis beroštupmi fuolahit ahte sámi dimenšuvdna gozihuvvo. Sámi dimenšuvnna goziheapmái fertejit ovddiduvvot earret eará girkolaš ávdnasat, ovdamearkka dihte sálbmágirjjit ja biibbalat, buot golmma sámegillii Norggas, ja fertet oažžut eanet sámegielat báhpaid ja earáid geat barget girkolaš áššiiguin.

1.5.7 Museat

Sámediggi lea dan rájes go válddii badjelasas sámi museaid hálddašanovddasvástádusa ja go museaođastus álggahuvvui, álggahan sámi museaid gaskkas stuorát nannenproseassa. 2006 lea dát bargu čájehan bohtosiid, earret eará go leat ásahuvvon vuođđudusat Saemien Sijte lullisámi guovl­lus ja Davveoarjesámi museasiida davvesámi guovl­lus. Davveoarjesámi museasiida lea maiddái ožžon ovddasvástádusa nášuvnnalaš sámi musea­fierpmádaga fierpmádatoktiiordnejeaddjin. Ođđa-sis organiserema geažil lea Sámediggi nannen doaibmadoarjaga dien guovtti museasiidii.

Romssa ja Davvi-Norlándda sámi musea­doaimma oassečielggadus lea maid musea-ođastusa oassi. Čielggadus galgá maid guorahallat beliid čielggadusguovllus ja evttohit strategiijaid museadoaimma huksemii ja fierpmádatásaheapmái. Sámediggi lea bargan dainna 2006s lávga ovttasbargguin fágalaš referánsajoavkkuin maid Sámediggi, Romssa fylkkasuohkan ja Norlándda fylkkasuohkan leat nammadan. Čielggadus galgá meannuduvvot Sámedikki dievasčoahkkimis guovvamánus 2007.

Boahtteáiggi sámi museapolitihka vuođđun lea ahte sámi museaid ekonomalaš dilli nannejuvvo mealgat dálá dili ektui, ja ahte sámi museat searvadahttojuvvojit nášuvnnalaš museaođastussii. Sámediggi lea 2006s bargan hui ollu sámi museaid organisatuvralaš hástalusaiguin. Fágalaš hástalusat leat ollu, muhto lea váttis álggahit doaibmabijuid mat eaktudit čuovvoleami ekonomalaččat. Dát orru leamen hástalussan maiddái 2007s. Sámedikkis leat leamaš 12 483 000 ruvnno juolludusat sámi museaide 2006s. Sámediggi lea ođastusa álggaheami rájes cealkán ahte ovdal go ođastus loahpahuvvo, de berre ollislaš stáhtadoarjja sámi museaide leat unnimusat 20 miljon ruvnno. Nugo 2006 doarjja čájeha, de lea guhkki dassážii go dát mihttomearri juksojuvvo.

2006 stáhtabušeahta bokte juolluduvvui 1 miljon ruvnno Sámediggái ásahit rádjaofelaččaid dutkan- ja duođaštandoaimma Divdasvuonas. ášši meannuduvvui Sámedikki čakčamánu 2006 dievasčoahkkimis. Dán oktavuođas lea árran julevsámij guovdásj ožžon ovddasvástádusa ásaheamis, mii galgá dáhpáhuvvat Sámedikkiin gulahallamiin. Vuolggasadji galgá váldojuvvot rádjaofelaččaid barggus Divdasvuonas ja guovlluin dan birra, dasto galgá viidáset leat fokusis oppalaš rádjaofelašbargu eai ge ovttaskas olbmot galgga seaguhuvvot dasa.

Sámediggi lea bargan Recalling Ancestral Voices – Repatriation of Sámi Cultural Heritage Interreg-prošeavtta ollásit ruhtademiin. Prošeavtta ul-bmilin lea kártet sámi kulturárbbi mii gávdno ásahusain Davviriikkain ja Eurohpas. Dát lea ovttasbargoprošeakta Várjjaga Sámi museain, Anára Siida-museain Suoma bealde ja ájttein Ruoŧa bealde, ja mii álggahuvvui giđđat 2006. Sámediggi lea prošeavtta stivrenjoavkkus, go dat lea deaŧalaš prošeakta mii guoská gažaldahkii mainna Sámediggi lea bargamin. Buot riikkat leat ollásit ruhtadan prošeavtta, ja Norgga bealde dan leat dorjon ABM-utvikling, Norgga kulturráđđi, Sámediggi ja EU-ruđat.

Sámediggi sávvá fásta jahkásaš čoahkkimiid ABM-utvikling nammasaš ásahusain, sihke ovttasbarggu, dieđuidlonohallama oktavuođas ja vai oččošeimmet buoret áddejumi daid erenoamáš dárbbuide mat gávdnojit sámi servodagas. Ovttasbargu galgá bidjat vuođu dasa ahte sámi museat searvadahttojuvvojit eanet nášuvnnalaš museaođastusas. Dien oktavuođas dollojuvvui čoahkkin hálddahusa dásis Sámedikki ja ABM-utvikling gaskka juovlamánus 2006. ABM-utvikling lea maid bovdejuvvon Sámediggái guovvamánu 2007 dievasčoahkkima oktavuođas.

1.6 Giella

Ealli giella eaktuda ahte dat lea aktiivvalaččat geavahusas, sihke priváhta ja almmolaš oktavuođain. Maŋimuš jagiin lea sámegiela geavaheapmi almmolaččat ovdánan eanet positiivvalaččat. Sámegielas leat viehka nana rámmaeavttut almmolaččat lágaid ja láhkaásahusaid bokte. Sámediggái lea deaŧalaš ahte sámegiela geavaheapmi siviila sámi servodagas nannejuvvo. Deaŧalaš lea ahte sáme­giella gullo, oidno ja geavahuvvo beaivválaš oktavuođain ja priváhta arenain.

Sámediggi lea loahpahan viđajagáš giellamovttidahttinprošeavtta máttasámegielas Elgå bajásšaddanguovddážis. Dán prošeavttas leat ožžon buriid bohtosiid ja dat lea mielddisbuktán dan ahte sámegiella fas lea ealáskan dien guovllus. Prošeavtta joatkima oktavuođas lea deaŧalaš ahte Elgå bajásšaddanguovddáš sáhttá joatkit bargguinis, ja ahte prošeakta ovddiduvvo bissovaš ortnegin. Sámediggi lea ságastallan Máhttodeparte­meanttain ja Hedmárkku fylkkagielddain dan birra ahte doibmii sihkkarastojuvvošii ain ruhtadeapmi. Deaŧalaš lea ahte máhtolašvuohta mii boahtá dán prošeavttas, fievrriduvvo eará sámi guovlluide.

Sámediggi lei 2006s várren badjel 3,7 miljon ruvnno giellaprošeavttaide giellahálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde. Prošeaktaruđaid juolludemiid oktavuođas lea Sámediggi vuoruhan dakkár doaibmabijuid mat váikkuhit tearpmaid čohkkema, ovddideami ja registrerema lassáneami, sámi báikenamaid čohkkema, sámegielat arenaid ovddideami mánáide ja nuoraide ja sámegiela geavaheami eanet njálmmálaččat.

1.6.1 Sámegiela hálddašanguovlu

Norggas lea Sámelága giellanjuolggadusaid bokte sihkkarastojuvvon sámegielagiid vuođđo vuoigatvuohta geavahit sámegiela.

2006s laktojuvvui Divdasvuona suohkan ja Norlándda fylkkasuohkan sámegiela hálddašanguvlui. Dalle gullet ge čieža gieldda ja golbma fylkkagieldda dán hálddašanguvlui. Divdasvuona suohkana laktin hálddašanguvlui lea mielddisbuktán ahte julevsámegiela geavaheaddjiide leat sihkkarastojuvvon vuođđo vuoigatvuođat Sámelága giellanjuolggadusaid ektui. Dainna lea Sámediggi duhtavaš. Sámediggi oaivvilda ahte gielddat mat leat hálddašanguovllus, fertejit leat dihtomie­lalaččat ovddasvástádusaset ektui Sámelága giellanjuolggadusaid ulbmila ollašuhttima oktavuođas.

Sámedikkis lea mihttomearrin oažžut eanet gielddaid sámegiela hálddašanguvlui. Sámediggi lea doallan čoahkkimiid Storfjord, álttá ja Snåase suohkaniiguin dainna áigumušain ahte laktit daid maid áiggi mielde hálddašanguvlui. Boahtteáiggis lea erenoamáš deaŧalaš ahte gielddat maid lullisámi guovllus laktojuvvojit sámegiela hálddašanguvlui. Dát sáhttá leat mielde nannemin ja ovddideamen lullisámegiela geavaheami. Danne lea hui buorre go Snåase suohkan juovlamánus 2006 lea mearridan ahte ohcet laktojuvvot hálddašanguvlui. Sámedikkis leat leamaš diehtojuohkinčoahkkimat máŋggain gielddain dan birra makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat álbmogis ja gielddain leat dalle go gielda gullá hálddašanguvlui.

Sámediggái lea deaŧalaš doallat lávga oktavuođa daid gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin mat gullet sámegiela hálddašanguvlui ja čilget makkár oktasaš hástalusat dain leat go guoská sámegiela geavaheami ovdánahttimii. Dien oktavuođas dollojuvvui čoahkkin ođđajagimánus masa Sámediggi lei bovden sámegiela hálddašanguovllu gielddaid ja fylkkagielddaid. Dasto lei Snåase suohkan ja Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan bovdejuvvon čoahkkimii. Čoahkkimis ovddidedje gielddat ja fylkkagielddat plánaideaset ja áigumušaid ja hástalusaid mat leat ovddabealde sámegiela geavaheami ektui. Sámediggi čilgii čoahkkimis guovttegielalašvuođa ruđaid geavaheami raporterema, njuolggadusaid evaluerema ja vejolaš geahččoortnega ásaheami birra sámegiela váste.

1.6.2 Sámi giellaguovddážat

Sámi giellaguovddážat leat deaŧalaš arenat ja dat barget ollu sámegiela ovdánahttimiin ja suodja­lemiin. Sámediggi sávvá ahte ásahuvvoše eanet giellaguovddážat, ja ahte ain ovdánahttit dálá giella­guovddážiid. 2006s ásahuvvui sámi giellaguovddáš áltái, ja lea mielde ortnegis mas Sámediggi addá bissovaš doarjaga sámi giellaguovddážiidda. Dál ožžot ovcci giellaguovddáža bissovaš doarjaga Sámedikkis, daid gaskkas leat njeallje giella­guovddáža olggobealde sámegiela hálddašanguovl-lu.

1.6.3 Sámedikki giellastivra

Sámediggi lea 2006s nammadan ođđa giellastivrra. Sámediggeráđis lea leamaš čoahkkin giellastivrrain ja dat lea ságastallan stivrra boahtteáiggi strategiijaid birra.

1.6.4 Terminologiijabargu

Bargu sámegiela terminologiijain lea lassánan mealgat danne go eanet ásahusat ja earát leat aktiivvalaččat geavahišgoahtán sámegiela. Sáme­dikki sátnevuorkkás Risten.no leat muhtun dihtorteknihkalaš hástalusat maiguin leat bargamin, vuorká lea sámi álbmogii veahkkin go geavahit sámegiela. Dan geažil vai oččošeimmet oktasaš terminologiija iešguđet sámegielaid váste riikkarájiid rastá, lea Sámediggi 2006s searvan oktasaš davviriikkalaš tearbmajoavkkuid nammadeapmái. Tearbmajoavkkut čoahkkanit dárbbu mielde geahčadit tearbmalisttuid maid iešguđet oasálaččat mat geavahit sámegiela iežaset doaimmas ráhkadit. Tearbmalisttut maid joavkkut dohkkehit almmuhuvvojit ja biddjojuvvojit sátnevuorkái Risten.no.

1.6.5 Sámi báikenamat

Bargu sámi báikenamaiguin Sámedikki nammanevvohagas báikenammalága ektui lea almmolašvuođa ja earáid várás geat dárbbašit rávvagiid movt čállit báikenamaid. Dát ráđđeaddin lassána juohke jagi, mii čájeha ahte sámegiella dađistaga váldojuvvo eanet ja eanet almmolaš geavahussii. Ráđđeaddima várás adnošii maid sámi báikenammaarkiiva vuođđun nammahámiid duogášdieđuide, čilgehussan movt namat daddjojuvvojit jna., muhto bargu báikenammaarkiivvain ii leat biddjojuvvon johtui resursa váilivuođa geažil. 2006s lea leamaš hui viiddis bargu báikenamma­lága láhkaásahusaiguin ja dát bargu ii leat vel loahpahuvvon.

1.7 Mánát ja nuorat

Sámediggi lea geahččaleamen ásahahttit sámi mánáide ja nuoraide buriid ja stáđis bajásšaddan­eavttuid.

Sámi mánát ja nuorat leat deatalaš resurssat sámi servodaga ovdánahttimii, ja sii han dovdet iežaset árgabeaivvi buoremusat. Jus galgat nagodit oažžut nuoraid mielde servodatáŋgiruššamii, de fertejit sii oažžut dakkár dovddu ahte sii sáhttet váikkuhit ja ahte leat mielde mearrideamen. Sámediggái lea hui deatalaš ovddidit dáláš ja ođđa kanálaid mánáid ja nuoraid gulahallamii.

Sámediggi vuoruha doarjagiid mánáide ja nuoraide. Earret eará ožžo sámi festiválat main mánát ja nuorat ledje mielde, dahje main ledje oasit oaivvilduvvon mánáide ja nuoraide, doarjaga Sámi kulturfoanddas. Maiddái teáhterdoaimmat mánáide ja nuoraide ožžo doarjaga kulturfoanddas, ja sámi nuoraid diehtojuohkinkantuvra – Info­nuorra.

Dál eai gávdno makkárge njuolggadusat sámi kulturskuvllaide. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu formaliseret dahje struktureret barggu kulturskuvllaiguin nu ahte dat sáhttet leat kultuvrralaš arenan sámi mánáide ja nuoraide.

Sámediggi lea maiddái juolludan ollu ruđa prošeavttaide mat geahččalit eastadit veahkaválddálašvuođa ja seksuálalaš vearredaguid. Earret eará lea Guovdageainnu Dievdduid searvi ožžon doarjaga čađahit prošeavtta guottuidduddjonbarggu birra. Dievddut barget deatalaš barggu go oččodit dievdoolbmuid váldit ovddasvástádusa vearredaguid eastadanbarggus.

Sámediggeráđi dásseárvopolitihkalaš čielggadusas deattuhuvvo man deatalaččat dievdoovdagovat leat bártnážiidda. Sámediggi lea geahččalan váikkuhit eanet dievdoolbmuid váldit bargguid mánáidgárddiin.

Sámediggi šálloša go ii Sámediggi eaige earáge sámi ásahusat lean gulaskuddanásahussan Mánáid Viesu ásaheami oktavuođas. Sámediggi vuordá ráđđehusa čuovvolit dán viidaset barggus ja gozihit sámi mánáid beroštumiid.

1.7.1 Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi

Sámediggeráđđi lea nammadan ođđa lahtuid ja várrelahtuid Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddái (SNPL) 2006 – 2007 áigodahkii. SNPL lea dea-ŧalaš oassi Sámedikki barggus oččodit nuoraid sámepolitihkalaš bargui, ja lávdegotti doaibma lea deatalaš Sámedikki bargui iešguđetlágan áššiiguin mat Sámedikkis leat. Sámediggeráđđi háliida lagáš oktavuođa nuoraidpolitihkalaš lávdegottiin ja doallá jeavddalaččat čoahkkimiid lávdegottiin.

Sámedikki viđát nuoraidkonferánsa «Funky business. Sámi ealáhusat boares ja ođđa gávttis» lágiduvvui Svanhovd birasguovddážis lahka Girkonjárgga golggotmánus 2006. Konferánsa fáddá lei sámi ealáhusat ja fitnodeapmi. Nuoraidkonferánsa ovddidii guokte cealkámuša, nubbi guoskkahii dan ahte movt láhčit dili sámi nuoraide geat háliidit bargagoahtit sámi árbevirolaš ealáhusas, ja nubbi lei fas foandda/doarjagiid birra sámi nuoraid váste. Goappašat cealkámušat leat čuovvoluvvon Sámedikki 2007 bušeahtas.

1.7.2 Mánáidáittardeaddji

Sámedikkis lea leamaš jahkásaš čoahkkin mánáidáittardeddjiin Reidar Hjermann Guovda­geainnus, masa maiddái Sámedikki nuoraidpolitih­kalaš lávdegoddi (SNPL) searvvai. Fáddán ledje sámi mánáid bajásšaddaneavttut. Sámediggi muitalii ahte buot dásit mánáidsuodjalanbálvalusas dárbbašit máhtolašvuođa ja gelbbolašvođa sámegiela ja kultuvrra birra, ja ahte sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ja dárbu fálaldagaide main sin giella ja kultuvra lea vuolggasadjin. áššit maid birra maiddái digáštallojuvvui ledje sámi mánáid dilli mánáidgárddis ja skuvllas, oahppo­neavvodilli ja ovttasbargu davviriikkalaš mánáidáittardeddjiid gaskkas sámi áššid birra. Sámediggi ohcalii maiddái sámi giella- kulturgelbbolašvuođa Mánáidáittardeaddjis, ja dainna leat dál ovttaoaivilis ahte bargat viidáseabbo. SNPL ovddidii maiddái áššiid sámi nuoraidovddasteaddji birra Mánáidáittardeaddji nuoraidráđis, ja Sámedikki nuoraidkonferánsa 2005 cealkámušat sámegiela birra válljenfágan buot ohppiide Norggas, ja Oahpahuslága § 6 – 2, sámegiel oahpahus vuođđoskuvl­las, rievdadeami birra.

1.7.3 Mánáidgárddit

Ráđđehusa mánáidgárdelokten guoská maid sámi mánáide. Reviderejuvvon mánáidgárddiid rámmaplána gustogođii 2006s. Sámediggi lea mihtten ahte ollu mánát dattetge eai oažžo mánáidgárdefálaldaga mii livččii heivehuvvon sin duogážii, gillii ja kultuvrii, vaikko ođđa mánáidgárdeláhka bidjá čanastusaid dasa. Reviderejuvvon rámmaplána ii bija detáljadási čanastusaid bargui sámi mánáidgárddiiguin. Danne lea Sámedikkis leamaš oktavuohta Máhttodepartemeanttain go guoská muhtun prinsihpalaš áššiid dárkilastimii rámmaplánas, maid Sámediggi bivdá departe­meantta čilget dárkilet. Sámediggi lea ráhkadan guokte dain fáddágihppagiin maid Máhttodepartemeanta juohká reviderejuvvon rámmaplána oktavuođas.

Sámediggi lea almmuhan guokte «Stullán» mánáidgárdeáigečállaga dan jagi. áigečála lea fágaáigečála mánáidgárddiid váste gos leat sámi mánát, dat lea nuvttá ja dat sáddejuvvo mánáidgárddiide gos leat sámi mánát, ja eará berošteddjii-de. Sámediggi lea doallan jahkásaš sámi mánáidgárdekonferánssa ja fierpmádatčoahkkimiid sámi mánáidgárddiid bargiide. 2006s leat maid juolluduvvon sihke prošeaktaruđat ja ruđat sámi mánáidgárddiid oahpponeavvoprošeavttaide.

1.8 Oahpahus

Skuvla lea okta dain deataleamos arenain mánáide ja nuoraide, ja buorre skuvla lea okta dain deaŧa-leamos arenain go mánát galget oažžut buori bajásšaddama ja oadjebas identitehta. Sámediggi oaivvilda ahte ieš beassat mearridit oahpahusa sisdoalu ja hámi buot oahppodásiin, lea vuođđun sámi servodaga hábmemii.

Sámediggi lea ovttas skuvlaeaiggádiiguin ja skuvlaeiseváldiiguin geahččalan juohkit dieđuid sámi oahpahusa birra oahpahuslága mielde, geavaheddjiide. Sámediggi lea maiddái máŋgga geardde lokten oahpahuslága rievdadanášši eiseváldiide, vai oahppit oččošedje individuála rievtti sámegieloahpahussii, vaikko gos orošet. Dat bargu ii leat dássážii lihkostuvvan, ja Sámediggi vuordá ahte áššii čovdojuvvošii fargga.

1.8.1 Máhttolokten – Sámi

Máhttolokten lea ođđa ođastus olles vuođđooahpahusa várás. Ođastus mielddisbuktá olu rievdadusaid skuvlla sisdoalus, hámis ja organiseremis vuosttaš ceahkis vuođđoskuvllas gitta maŋemus ceahkkái joatkkaoahpahusas. Ođastus álggahuvvui borgemánus 2006 1.-9. ceahki ohppiide vuođđoskuvllas, ja vuosttaš ceahki ohppiide joatkkaoahpahusas.

Máhttolokten – Sámi lea leamaš hirbmat viiddis bargu Sámedikkis. Dát lea stuorámus oahpahusođastus maid Sámediggi lea hábmen ovttas guovddáš eiseváldiiguin nugo Oahpahusdirektoráhtain ja Máhttodepartemeanttain. Sámedikki rolla ja ovddasvástádusa ovddideapmi ja digaštallan skuvlaođastusa ovddideami ja johtuibidjama oktavuođas, lea leamaš hástaleaddji bargu sihke Sámediggái ja guovddáš eiseváldiide.

2006s barggai Sámediggi ovttas Máhttodepartemeanttain eanaš gulaskuddamiiguin ja oahppoplánabuktosa iešguđet osiid gárvvistemiin.

1.8.1.1 Sámi sisdoallu nášuvnnalaš oahppoplánain Máhttoloktema Oahppoplánabuktosis

Oahpahusdirektoráhtta ráhkada nášuvnnalaš oahppoplánaid, ja Máhttodepartemeantta dohkkeha daid, muhto oktasaš prográmmafágaid ja válljenprográmmafágaid dohkkeha Oahpahusdirektoráhtta. Oahpahuslága § 6 – 4 mielde galget oahppoplánat geatnegahttit ahte juohke fágasuorggi oktavuođas oahpahuvvo sámi álbmoga birra, sin giela, kultuvrra ja servodaga birra. Departemeanttat sáhttet maiddái buktit láhkaásahusaid eará earenoamáš oahppoplánaide oahpahusa várás mii lea sámi báikkiin ja ohppiide olggobealde sámi báikkiid geat ožžot sámegieloahpahusa. Dat oahppoplánat gohčoduvvojit dasto nášuvnnalaš oahppoplánan ja paralealla ovttaárvosaš sámi oahppoplánan.

Sámediggeráđđi lea dohkkehan nášuvnnalaš oahppoplánaid sámi sisdoalu. Sámi sisdoallu lea lasihuvvon buot oahppoplánaide ovttasbargguin direktoráhtain.

1.8.1.2 Máhttolokten – Sámi ođđa Oahppoplánabuktosa ovddideapmi

Sámedikki bargu Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosiin lea 2006s guoskkahan buot osiid oahppoplánabuktosis earret Oppalaš oasi. Oppalaš oasis deattuhit árvovuođu ja álbmotoainnu mii lea oahpahusa vuođđun. O97S oppalaš oassi fievrriduvvo viidásit Sámi Máhttoloktemii.

Oahpahusa prinsihpat

Sámediggi mearridii áššis 19/06 sámi oahppoplakáhtta, ahte galgá ráhkaduvvot sierra sámi prinsihppaoassi. Prinsihppaoassi, Oahpahusa prinsihpat ja rámmat sámi skuvllas ja oahppofitnodagas (Prinsipper og rammer for opplæringen i samisk skole og lærebedrift), lea oassi Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosis. Prinsihpat galget čielggadit skuvlaeaiggáda ovddasvástádusa ollislaš oahpahussii njuolggadusaid vuođul, ja galget leat heivehuvvon báikkálaš ja individuála eavttuide ja dárbbuide.

Oahppoplakáhtta lea oassi prinsihpain ja čoahkkáigeassá skuvlla ja oahppobáikki vuođđogeatnegasvuođaid. Sámi oahppoplakáhtas leat 12 čuoggá; daid gaskkas lea sierra sámi čuokkis mas čuožžu: Sámi skuvla ja oahppofitnodat galgá láhčit dili nu ahte oahppit ja fidnooahppit ožžot kvalitehtalaš buori oahpahusa mas vuođđun lea sámegiella, sámi kultuvra ja servodateallin.

Muđui leat dat eará 11 čuoggá seamma go Máhttoloktema Oahppoplánabuktosa nášuvnnalaš oahppoplakáhtas.

Sámediggi álggahii barggu sámi oahpahusa prinsihpaiguin Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosii čakčat 2006, ja dalle sáddejuvvui maiddái gulaskuddamii. Sámedikki dievasčoahkkin galgá meannudit prinsihpaid 2007 giđa mielde, ovdalgo Máhttodepartemeanta mearrida Sámi oahpahusa prinsihpaid.

Fága- ja diibmojuohku

Ohppiide geain lea sámegieloahpahus lea mearriduvvon sierra fága- ja diibmojuohku, ja dat guoská buot ohppiide Norggas geain lea sámegieloahpahus juogo vuosttaš- dahje nubbingiellan vuođđoskuvllas, dahje joatkkaoahpahusas. Deaŧa-leamos ášši dás lea ahte vuosttašgiela (sámegielas/dárogielas) ja nuppigiela diibmolohku lea lassánan O97S ektui.

Oahppit geain lea sámegielaoahpahus eai dárbbaš váldit bákkolaš oahpahusa amasgielas dahje gielalaš čiekŋudeami. Dat lea danne go dain ohppiin lea juo oahpahus golmma gielas vuođđoskuvllas. Muhto sis lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa amasgielas/gielalaš čiekŋudeamis jus dan háliidit.

Goalmmát váldoášši lea ahte ohppiin geain lea sámegieloahpahus leat eanet diimmut oktiibuot go ohppiin geat čuvvot dábálaš fága- ja diibmojuogu. Nu leat šaddan dahkat vai vuosttašgiela ja nubbigiela oahpahus nannejuvvošii, ja vai eará fágaid oahpahus ii fuoniduvvošii. Dat lea spiehkastat­mearrádus mii guoská ohppiide geain lea sámegieloahpahus ja geat orrot olggobealde sámegielguovllu oahpahuslága mielde. Muhto dat oahppit sáhttet dattetge beassat eará fága oahpahusas gitta 76 diibmui mánáidskuvladásis, vai diibmolohku ii šatta nu hirbmat olu stuorát go eará ohppiin geain ii leat sámegieloahpahus. Lea hirbmat deaŧalaš organiseret sámegieloahpahusa nu ahte doarju ja nanne oahppi movtta válljet sámegiela.

Fágaoahppoplánat

Oassin Máhttoloktema – Sámi Oahppoplánabuktosis leat mearriduvvon ođđa oahppoplánat eanaš fágaide vuođđoskuvllas, ja vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa čađamanni fágaide.

Sámediggi lea dohkkehan sámegiela vuosttašgiela ja nuppigiela oahppoplánaid. Dat leat čađamanni oahppoplánat sámegieloahpahusa várás vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii. Oahppoplánat leat davvisámegillii ja dárogillii, ja leat dál jorgaluvvome julevsámegillii ja lullisámegillii. Oahppoplánat addet ollislaš ja čađamanni oahpahusgearddi sámegielas olles vuođđooahpahussii, ja dat nanne sámegiela. Sámegiela nuppigiela oahppoplánas lea earenoamáš hápmi eará oahppoplánaid ektui Máhttolokten – Sámis. Plánas leat iešguđetlágan dásit, ja das leat guokte ovdánanvuogi vai lea buorebut heivehuvvon ohppiide geain lea, ja geain ii leat ovdamáhttu sámegiela birra, ja das lea ulbmil movttiidahttit ohppiid oahppat sámegiela.

Máhttodepartemeanta lea dohkkehan vuođđoskuvlla paralealla ovttaárvosaš sámi oahppoplánaid čuovvovaš fágain: biebmu ja dearvvašvuohta, musihkka, servodatfága, duodji, ja risttalašvuođa-, osku- ja eallinoainnumáhttu. Departemeanta lea maiddái dohkkehan čađamanni paralealla ovttaárvosaš oahppoplánaid vuođđo- ja joatkkaoahpahussii luonddufágas ja dárogielas ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan. Ovdal go dat plánat dohkkehuvvojedje, de čađahii Sámediggi 2006s gulaskuddama dain oahppoplánain.

Sámediggi lea álggahan barggu ráhkadit oahppoplána sámegiela čiekŋudeamis vuođđoskuvlla nuoraidceahki váste. Sámediggi ráhkadii ovttas Oahpahusdirektoráhtain evttohusa paralealla sámi oahppoplánaide joatkkaoahpahusa čuovvovaš oktasašfágaide; servodatfága, historjá, osku ja ­etihkka, ja geografiija. Sámediggi lea dasto ráhkadan oahppoplánaevttohusaid studerenráhkkanahtti prográmmafágaid váste čuovvovaš sámi fágain: Sámi historjá ja servodat, sámi musihkka ja lávdi ja sámi visuála kultuvra. Buot dát leat oassin Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosis ja gárvejuvvojit 2007 giđa mielde.

1.8.1.3 Diehtojuohkinbargu Máhttolokten – Sámi johtuibidjama oktavuođas

Sámediggi čađahii 2006:s vuđolaš diehtojuohkinbarggu Máhttoloktema birra, ja deattuhii eare­noamážit Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosa.

Sámediggi lea doallan diehtojuohkinčoahkkimiid Máhttolokten – Sámi birra čuovvovaš suohkaniid vuođđoskuvllaide: Guovdageainnu, Divdasvuona, Porsáŋggu, Deanu ja Unjárgga. Sámediggi lea maiddái searvan máŋgga čoahkkimii ja konferánsii ja juohkán dieđuid skuvlaođastusa birra, earret eará skuvlakonferánsas Kárášjogas, Finnmárkku joatkkaoahpahusa sámegiel- ja suomagielfágaid ovttasbargoForumis, 7-suohkana ja ravdasuohkaniid čoahkkimiin ja Oahppolihtuin. Diehtojuohkin Máhttolokten – Sámi birra biddjui maiddái Sáme­dikki neahttasiidduide ja Sámi oahpponehttii.

Lassin lea Sámediggi ovttas Finnmárkku ja Romssa fylkamánniiguin ráhkadan diehtojuohkingihppaga sámi oahpahusa birra mii lea jurddašuvvon váhnemiidda olggobealde sámi hálddašanguovllu.

1.8.2 Vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus

Ulbmilin lea ahte galget gávdnot doarvái sámi oahpponeavvut vai sámi oahppit besset oažžut oahpahusa gustovaš lágaid ja plánaid mielde. Máhttolokten – Sámi ođđa oahppoplánaid vuođul lea Sámediggi juolludan ruđaid sámi dábálaš- ja digitála oahpponeavvuid ráhkadeapmái ja buvttadeapmái, sihke lulli-, julev- ja davvisámegillii. Maiddái earenoamáš heivehuvvon oahpponeavvuide leat juolluduvvon doarjagat, dan dárbbu vuođul maid fágabirrasat ieža leat dieđihan.

Sámediggi lea ollislaččat geahčadeamen sámi oahpponeavvuid doarjjaortnega, buvttadeami ja Sámedikki ovddasvástádusa, rolla ja válddi. Ulbmil dainna lea kártet sámi oahpponeavvoráhkadeami beavttu, leat go olahan sámi oahpponeavvobuvttadeami mihttomeriid strategalaš plánas ja lea go dárbu rievdadit doarjjaortnega. Dasto lea dárbbašlaš ahte evaluerenraporta ovdanbuktá evttohusaid movt viidásit galggašii bargat oahpponeavvuiguin, ja rávve movt sáhtášii nannet oahpponeavvobuvttadeami.

Sámi mánáin geain leat earenoamáš dárbbut, galgá buorre earenoamášpedagogalaš fálaldat, dat lea mihttomearri. Mánáid, ja doarjjaolbmuid fálaldat ferte buoriduvvot, earenoamážit lulli- ja julevsámi guovlluin. Doarjjaolbmot geaiguin váhnemat deaivvadit váttis dilálašvuođas, fertejit vuhtiiváldit sámi mánáid ja sin duogáža ja dárbbu. Dain ferte doarvái ja buorre gelbbolašvuohta go galget deaivvadit sámi mánáiguin ja váhnemiiguin.

Sámediggi hálddaša ruđa dutkan- ja ovddidanprošeavttaide ja stipendii dan fágasuorggis. Prošeavttaid vuoruhuvvon suorggit leat leamaš čuolmmat sámi mánáid čállingielalaš váttisvuođaid ektui, sámi mánáid giellaovddideapmi ja máŋggagielat mánáid giella- ja gulahallanváttisvuođat máŋggakultuvrralaš dilálašvuođas. Stipeanddaid vuoruhansuorggit leat leamaš audiopedagogihkka, oaidnopedagogihkka, logopediija, láhttenváttisvuođat, giella ja gulahallan.

Julev- ja lullisámi guovllut, ja lulli-Romsa ja davit Nordlánda leat leamaš vuoruhuvvon báikkit, nugo čuožžu Sámedikki earenoamášpedogihkalaš gelbbolašvuođaloktenplánas 2004 – 2006.

«Astta lohkat» lea doaibma- ja strategiijaplána mii galgá movttiidahttit mánáid ja nuoraid lohkanmovtta ja lohkanmáhtu. Finnmárkku fylkkamánii, Sámi allaskuvla ja Sámediggi leat ovttas ráhkadan sierra sámi doaibmaplána «Astta lohkat», mii leat vuolgán «Gi rom for lesing»doaimmas. Okta doaibma mii čađahuvvui 2006:s lei sámi lohkan­leaira nuoraide mii lágiduvvui Badje-Sohpparis Ruoŧas. Maiddái ovdánahttinprošektii «Lohkanhállu ja lohkanmokta» leat almmuhuvvon ja juolluduvvon ruđat skuvllaide gos leat sámi oahppit.

Sámediggi ovttasbargá Finnmárkku fylkkamánniin máŋgga suorggis. «Gutter i Finnmark» (Finnmárkku bártnit) lea 3- jagi prošeakta, ja Finnmárkku fylkkamánnis lea bajit prošeaktaovddasvástádus. Prošeavtta váldoulbmil lea geahččalit loktet Finnmárkku bártnážiid skuvlamovtta ja bohtosiid, ja oččodit systemáhtalaš barggu skuvlii vai oahpahus šaddá seammalágan bártnážiidda ja ­nieiddažiidda sin eavttuid vuođul.

Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde váilot oahpaheaddjit geat oahpahit sámegillii ja sámegielas. Danne lea gáiddusoahpahus šaddan molssa­eaktun miehtá riikka. Dakkár oahpahusvuohki lea ođas ja gáibida olu resurssaid, ja dasa dárbbašuvvojit ođđa oahpahusávdnasat ja buorit teknihkalaš čovdosat ja reaiddut. Oahpahusdirektoráhtta lea addán muhtun bargojovkui barggu ráhkadit raporterenplána sámi gáiddusoahpahussii bistevaš ortnegin. Sámediggi searvá dan bargojovkui.

Sámi oahpponeahtta lea Sámedikki neahttasii-du skuvllaid ja mánáidgárddiid váste. Dat lea oassin Skolenettetis, ja ovttasbargu Oahpahusdirektoráhtain. Neahttasiidu válddii 2006s atnui ođđa almmuhanreaiddu ja oaččui ođđa hámi.

Sámediggi lea ovttasbargan vuođđoskuvlla vánhenlávdegottiin ja sámi váhnenfierpmádagain. Earret eará lei Sámediggi mielde lágideame sámi ­váhnenfierpmádatkonferánsa dan jagi.

1.8.3 Alit oahppu ja dutkan

1.8.3.1 Stipeanda alit ohppui

Movttiidahttindihte gelbbolašvuođaloktemii dakkár surggiin gos lea dárbu, lea Sámediggi juolludan stipeandda alit ohppui. Vuoruhuvvon suorgi lea leamaš sámegiella, earenoamážit lulli- ja julevsámegiella.

Alit oahpu kvalitehtaođastus mielddisbuvttii ahte alit oahpu ruhtadanvuogádat rievddai eanet boađusvuođđudeaddjin. Allaskuvllat ja universitehtat ožžot doarjagiid ee. kandidáhttabuvttadeami vuođul. Sámediggi ballá ahte allaskuvllat ja universitehtat válljejit eret sámegiel oahppofálaldagaid, danne go dain lea dávjá vuollegis rekruterenvuođđu, dahje gáibidit eanet iešruhtadeami studeanttain. Dat lea ovdamearkka dihte dáhpáhuvvan lullisámegiela fálaldagain. Sámediggi deattuha ahte Máhttodepartemeanttas lea ovddasvástádus sihkkarastit dakkár bargovuogi ja ovddasvástá­dusvuogádaga alit oahpus mii sihkkarastá maiddái smávit sámi fágain fálaldaga ja fágalaš ovdáneami.

Sámediggi lea duhtavaš go Sámi dieđaviesu huksen Guovdageainnus dál lea álggahuvvon. Dieđavissui galget máŋga máhttoásahusa fárret, ja dat galgá čohkket sámi ja sámegielat fágabirrasa. Sámediggi sávvá ahte dat fysalaš oktiibidjan šaddá doarjjan Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta áigumušaide ovdánahttit dieđalaš allaskuvlla ja sámi universitehta.

1.8.3.2 Dutkan ja máhttoovdánahttin

Sámi servodaga máhtolašvuođa dárbu lea stuoris. Dasa gullet olu servodatsuorggit, nugo riektedilálašvuođat, resursahálddašeapmi ja ealáhusovdáneapmi, giella, historjá ja kulturdoaimmat, dearvvašvuohta, sosiála oktavuođat ja skuvlaoktavuohta/pedagogihkka. Seammás go sámi dutkan ráhkada mávssolaš máhttovuođu politihkkaovddideapmái ja hálddašanmearrádusaide, de lea dat maid vuolggasadjin dutkanvuođđuduvvon oahpahussii universietehtain ja allaskuvllain, ja sámegiela ovdáneapmái dieđagiellan.

Sámediggeráđđi lea bures gulahallan Norgga dutkanráđiin (NFR). Sámediggi ja dutkanráđđi leat šiehttan doallat čoahkkimiid juohke jahkebeale dahje jagi. Sámediggeráđđi lea duhtavaš go profesora Ole Henrik Magga lea nammaduvvon dutkanráđi váldostivrii, ja vuordá ahte dát čuovvoluvvo nu ahte maiddái divišun-ja prográmmastivrii nammaduvvo sámi ovddasteaddji.

Sámedikkis lea leamaš áirras ođđa sámi dutkanprográmma prográmmaplánalávdegottis. Lassin deatalaš máhtolašvuođadárbbuide maid dat prográmma deattuha, lea dárbu ahte maiddái eará Norgga dutkanráđi prográmmat fátmmastit sámi váttisvuođaid ja máhtolašvuođahástalusaid.

Sámediggi jáhkká ahte Norgga dutkanráđi birasdutkanprográmma čuovvola Ráđđehusa davviguovlostrategiija ja Norgga dutkanráđi davvi­guovlovuoruheami máhtolašvuođamihttomeriid. Birashástalusat lea dakkárat go dálkkádatrievdamat ja dat váikkuhusat maid dat sáhttet dagahit eamiálbmogiid resursaávkkástallamii, ođđa industriála ovdáneami biras- ja servodatváikkuhusat Barentsábi lassánan doaimmaid geažil, boazodoalloeatnamiid gáržžideapmi, ja mátkkoštus­ealáhusa ovdáneami váikkuhusat luonddubirrasii ja kulturmuittuide.

Sámediggi lea bidjan johtui prošeavtta Sámi Instituhtas sámi statistihka birra Norggas. Prošeakta čađahuvvo ovttasbargguin gaskal Instituhta ja Statistisk sentralbyrå. Sámi dálá servodatdilálašvuođa birra váilot ollu lohkodieđut, ja lea deatalaš ahte statistihkkaprošeakta ovdánahttojuvvo ain viidásit ja ahte dasa sihkkarastojuvvo ruhtadeapmi.

Julev- ja lullisámiguovlluin leat sámi dutkanásahusat smávvát. Sámediggi áigu garraseabbo vuo­ruhit julev- ja lullisámi dutkama, ja strategalaš ásahushuksema dain guovlluin. Lea leamaš okta­vuohta árran julevsámi guovddážiin julev- ja lullisámi dutkanfierpmádaga birra ásahandihte ovttasdoai­bmabeavttuid, ja ášši lea maiddái ovddiduvvon Máhttoministarii.

Sámediggi oaivvilda ahte lea eambbo dárbu máhtolašvuhtii dearvvašvuođafálaldagaid ja dearvvašvuođaveahki birra. Lea hirbmat deatalaš ahte dearvvašvuođabálvalusas lea nu buorre máhttovuođđu go vejolaš ovdal go doaimmat bid­djojit johtui. Muhtun gulaskuddancealkámušas norgga pasieantaregistara birra lea Sámediggi mearkkašan ahte okta váldovuođustus ráhkadit dakkár pasieantaregisttara mas sáhttá identifiseret olbmuid, lea ahte dat addá nu buriid vejolašvuođaid dearvvašvuođapolitihka dutkamii, plánemii ja hábmemii. Sámediggi čatná dán daidda vejolašvuođaide maid dat sáhttá mielddisbuktit sámi pasieanttaide.

Dutkanprošeavttaid lassin lea dárbu duođaštusprošeavttaide, nugo kulturárbbi ja árbevirolaš máhtu birra. Sámediggi lea máŋgga oktavuođas cuiggodan ahte biologalaš šláddjiivuođa Konvenšuvnna, Artihkal 8j, geatnegasvuođaid árbevirolaš máhtu seailluheami birra, ferte čuovvolit duođaštusprošeavttain.

1.9 Ealáhusat

Sámediggi lea 2006s bargan sámi ealáhusaid rámmaeavttuid buoridemiin. Dat ii leat dáhpáhuvvan dušše váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte, muhto maiddái njuolga oktavuođa bokte guovddáš eiseválddiiguin main lea ovddasvástádus ealáhuspolitihkalaš mearrádusain. Dát maŋimuš guoská earenoamážit boazodollui ja vuotnabivdui. Rámmaeavttuid buorideapmi ealáhusovddideapmái lea ollu oktavuođain seamma deaŧalaš go doarjaga addin ealáhusásahemiide. Dát lea mávssolaš boahtteáiggi buvttadanvuođu buorideapmái.

Sámi ovddidanfoandda ruđaide lea stuorra jearaldat. Dás ii leat oktavuohta dušše doaibmaguovl-lu viiddideapmái 2004s, muhto maiddái dan beallái ahte Sámediggi vuoruha smávvaásahemiid. Dát mielddisbuktá ahte Sámediggi ferte meannudit maiddái ollu unnibuš áššiid. Bajimuš doarjjamearri loktejuvvui 2004s, muhto ii mearriduvvon vuolimuš doarjjarádji. Vuolimušráji bajidemiin 10 000 ruvdnui unniduvvošii ohcamiid lohku.

Sámediggi lea ealáhusovddidan áŋgiruššamiinnis vuoruhan gelbbolašvuođa bajideami 2006s. Dađistaga lea dárbu bajidit gelbbolašvuođa ásaheaddjiid gaskkas – dát guoská erenoamážit sámi ásaheaddjiide. Deanu joatkkaskuvlla olis lea čađahuvvon fitnodatvuođđudanoahppu. Lassin fitnodatvuođđudanohppui lea stuorra dárbu earret eará ekonomiija, rehketdoalu, vuovdima ja márkanfievrrideami, fierpmádathuksema ja oppalaš suorgemáhtolašvuođa siskkobealde.

Sámediggi lea vuoruhan barggu ahte ásahuvvojit máhtolašvuhtii vuođđuduvvon fitnodagat. Earret eará lea Sis-Finnmárkku ovddidansearvi ožžon 1,5 miljon ruvnno doarjjan ovddidankapitálan golmma jagi áigodagas, ja jahki 2006 lei maŋimuš jahki goas searvi oaččui dákkár doarjaga. Muđui lea Sámediggi addán doarjaga hutkkalaš guovddážiid ásaheapmái ja ealáhusgárddiide sámi guovlluin. Sámi ovddidanfoandda geográfalaš doaibmaguovlu viidduduvvui dalle go SOF njuolggadusat maŋimuččat rievdaduvvoje. Danne atná Sámediggi dárbun lasihit ruđaid mealgat eanet Sámi ovddidanfondii.

1.9.1 Duodji

Sámediggi lea ovttasráđiid duodjeorganisašuvnnaiguin 2005s ráhkadan váldošiehtadusa duodje­ealáhussii. Juohke jagi šiehtadallet duodjeorganisašuvnnat ja Sámediggi jahkásaš ealáhusšiehtadusa. Šiehtadus mearkkaša ahte duojáriin leat vejolašvuođat viidáset ovddidit ovttaskas doaimmaset. Šiehtadus sáhttá maid váikkuhit duodjeárbe­vieruid goziheami ja bargosajiid háhkama nuorra duodjeásaheaddjiide. Earret eará leat várrejuvvon ruđat doaibmadoarjagii, čálgoortnegiidda, investeremiidda, ovddidandoaibmabijuide ja mearkadávvirhuksemii. 2006s leat sullii 50 duojára deavdán eavttuid ja leat sáhttán ohcat doaibmadoarjaga ja vejolaš čálgoortnegiid. Šiehtadusbealit leat ovtta­oaivilis ahte ásahit duodjeregisttara, muhto Databearráigeahčču ferte dohkkehit duodjeregisttara ásaheami nu guhká go registtar vuođđuduvvo etnálašvuhtii. Hástalussan lea ásahit eaŋkalis vuogádaga maid lea álki gieđahallat. Sihke sii geat leat mielde vejolaš duodjeregisttaris ja sii geat áigot ásahit duodjeealáhusas lea vejolašvuohta ohcat doarjaga investeremiidda ja eará ovddidandoaibmabijuide.

Dál lea álggahuvvon duoji vuovdinorganisašuvnnaid ja Duojáriid dálu evalueren. áigumuššan lea earret eará árvvoštallat dáid organisašuvnnaid ovddideami ja makkár mearkkašupmi dáin leat duojáriidda ja báikegottii-de.

Duodjeealáhusa ekonomalaš dili birra lea ráhkaduvvon raporta. Go raporta ráhkaduvvo vuosttaš jagi, de dasa ii gávdno makkárge buohtastahttinvuođđu ovddit jagiid ektui. Analysavuođđu lea dahkkojuvvon 34 duojára vuođul. 88 % dáin leat Guovdageainnus ja Kárášjogas, ja 71 % leat nissonolbmot. Doaibmaboađus (buhtadus bargui ja ieškapitálii) čájeha ahte gaskamearri lea 37 138 ruvnno. Sámedikki mihttomearri ahte láhčit nannoseabbot ealáhuslaš duoji ovddideami ferte ain bisuhuvvot buoridan dihte doaibmabohtosa ja gánnáhahttivuođa duodjeealáhusas.

Duodjeealáhusas leat ollu stuorra hástalusat sihke mii guoská ođđa márkaniid gávdnamii, gálvomearkahuksemii ja gelbbolašvuođa bajideapmái ekonomiijas ja rehketdoalu fievrrideamis. Sámediggái lea mearrideaddji deaŧalaš ahte váik­kuhangaskaoamit mat leat biddjojuvvon ealáhusšiehtadussii geavahuvvojit iešbuvttaduvvon duoji ovdánahttimii ja ahte ruđat mannet ávkin duojáriidda.

Boazudoalu ja duoji oahpahuskantuvrras Vuonnabađas lea ovddasvástádus čađahit duoji fidno­oahppiortnega. Guoktejagi prošeakta lea álggahuvvon 2004s ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaiguin. Prošeavtta mihttomearrin lea sihkkarastit rekrutterema duoji fágaoahpahussii. áigodagas 2004 – 2006 leat leamaš 15 jeavddalaš šiehtadusa duojis, ja golmmas sis leat juo váldán fágareivve. 10 oahppis geain lea šiehtadus váilu fidnoteoriija, maid fertejit čađahit ovdal go sáhttet váldit fágareivve. Go váilu fidnoteoriija, de manná guhkkit áigi ovdal go kandidáhtta sáhttá váldit fágareivve. Vásihusat čájehit maiddái ahte sis geain lea fidnoteoriija ožžot stuorát ávkki oahppoáiggis go sii geain ii leat fidnoteoriija. Mihttomearrin lea ahte duodjefidnooahppiortnet galgá boahtit dábálaš fidnooahppiortnega vuollásažžan. Duodje-ealáhusa ekonomalaš dilli lea dagahan dan ahte Sámediggi lea oaidnán erenoamáš dárbbu doai­bmabijuide maiguin sihkkarastit rekrutterema. Heajos gánnáhahttivuohta duojis sáhttá leat okta sivva manne nu unnán váldet duoji joatkkaskuvladásis.

Deaŧalaš lea maid buoridit duojáriid rámma­eavttuid. Raporta dan birra ahte luvvet momssa duojáriin lea ráhkaduvvon. Raporta deattasta ahte momssa luvven lea beaktilis váikkuhangask­aoapmi mainna sáhtášii buoridit ealáhusa gán­náhahttivuođa. Čuolbmačilgehus lea ovddiduvvon máŋgga departementii ja momsaluvvenortnet ii leat liikká ollašuhttojuvvon.

1.9.2 Mátkkoštusealáhus

Turistaealáhusas leat jearahišgoahtán eanet dakkár vásihusbuktagiid mat leat vuođđuduvvon sámi kultuvrii, dáidágii ja sámi ovdanbuktinvugiide. Ollu oasálaččat leat vuođđudan doaimmaset dán lágan buktagiidda. Dát ovdáneapmi lea mielddisbuktán dan ahte dán lágan doaimmat buktet bargosajiid ja seammás sihkkarastet ássama sámi guovlluin. Das go mátkkoštusealáhus lea rievdamin idjadanfálaldagain vásihusaid, doaimmaid ja diehtojuohkima buvttadeapmái, lea leamaš ávki sámi servodahkii. Ain leat stuorra vejolašvuođat viiddidit doaimmaid main sámi kultuvra lea mielde. Deaŧalaš lea ahte sámi eallinvuohki ja buktagat gaskkustuvvojit eakti ja jáhkehahtti vuogi mielde ja ahte dát áŋgiruššan dávista sámi beroštumiide, norpmaide ja dábiide.

Sámediggi lea 2006s ain vuoruhan gelbbolašvuođa bajideami ja fierpmádathuksema kultur- ja luondduvuođus turismmas. Dálveturismma infrastruktuvrra huksen lea nubbi eará vuoruhuvvon suorgi mátkkkoštusealáhusáŋgiruššamis, man oktavuođas guovddáš doaibmabidjun leat skohter-, čuoigan- ja tuvraláhtuid ja lávgadet ovttasbarggu láhčin válljejuvvon duottarstobuid gaskka. Lassin dáid doaibmabijuide lea Sámediggi vuoruhan viiddidit dáláš mátkkoštusealáhusdoaimmaid main sámi kultuvra ja historjá leat stuorra oasit doaibmakonseaptas.

1.9.3 Eanadoallu

Sámediggi lea fuolastuvvan go ollu oapmedoalut heaittihuvvojit, erenoamažit sámi guovlluin. Maŋŋá go sámi ovddidanfoandda doaibmaguovlu viiddiduvvui leat juolludusat eanadollui lassánan. Tendeansa ahte eanet huksejeaddjit álggahit searvedoalu joatkašuvvá. Vaikko tendeansa lea ahte eambbogat álggahit searvedoaluid, de árvvoštallá Sámediggi heivešii go oktodoallu dattege buoremusat sámi guovlluide. Muđui leat boanddat sámi guovlluin várrogasat huksenáššiid dáfus. Dát boahtá ovdan das go visttiid bajásdoallan maŋiduvvo ja go ollugat heaittihit doalu. Dása leat máŋga siva earret eará dat go muhtun doaluin lea heajos doaibmaboađus ja ahte go buot stuorát návethuksemat galget heivehuvvot luovosdoibmii ovdal jagi 2024. Muđui lea Sámediggi mearridan ahte ráhkaduvvo sierra eanandoallodieđáhus, ja áigumuššan lea ahte dat meannuduvvo 2007 dievasčoahkkimis.

Eanadoalu šiehtadusbealit bidje 1 miljon ruvnno lihttera liige mielkeeari Finnmárkui 2006s maŋŋá go ožžo oktiiortnejuvvon gáibádusa Sáme­dikkis ja fylkkamánni eanadoalloossodagas. Sámediggi háliidii vuoruhit stuorát mielkeeriid daid doaluide sámi guovlluin mat háliidedje viiddidit doaibmavistti ja main earit leat unnit go 100 tonna. Sámediggi evttohii maiddái rekrutteren­eriid bidjama nuoraide ja nissonolbmuide, geat háliidt váldit badjelasaset mielkebuvttadandoalu, muhto dasa ii mihttojuvvon.

Sámediggi lea máŋgga oktavuođas bivdán eanadoalloministtara váldit erenoamážit vuhtii eanadoalu sámi guovlluin WTO-šiehtadallamiid oktavuođas. Riikkaidgaskasaš ja nášuvnnalaš šiehtadusat geatnegahttet Norgga stáhta fuolahit ahte šiehtadusain eai šatta negatiivvalaš váikkuhusat sámi guovlluid eanadollui. Dien oktavuođas lea Sámediggi buktán jurdaga ahte ásahuvvošii eamiálbmotávádat earret eará sihkkarastit nannoseabbo báikkálaš luondduresurssaid ráđđenrievtti. Sámediggi lea muđui mearridan ráhkadahttit sierra eanadoallodieđáhusa, ja dan áigu gieđahallat dievasčoahkkimis 2007s.

1.9.4 Ealli mearraresurssat

Sámediggi lea deattastan ahte sámit leat guolástan mearas nu guhkes áiggi go gávdnojit historjjálaš gáldut. Dasa gullá gáddelagašbivdu, sesoŋgabivdu ja mearrabivdu. Sámiid vuoigatvuohta resurssaide mearas ja vuoigatvuohta geavahit daid lea mearrideaddji oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid guolástussii, mariidnaresurssaide ja mearraareálaid geavaheapmái.

Sámediggi lea duhtavaš go ráđđehus lea rád­djen strukturbivdoearreortnegiid. Sámediggi lea maiddái registreren ahte jagi 2006 áigge leat čađahuvvon ollu viiddis barggut ealli mariidnaresurssaid ektui, maidda sámiid beales leat searvan. Das leat mielde earret eará gonagasreappáid hálddašeami evalueren, bivdofatnasiid strukturváikkuhangaskaoamit ja rekrutteren guolástussii. Dáin šaddá leat stuorra mearkkašupmi boahtteáiggi birgenláhkái mearrasámi guovlluin. Dasto lea mearrideaddji deaŧalaš ahte riddo- ja guolástuspolitihkka váikkuha resurssaid rievttalaš juoh-kima. Danne áigu Sámediggi aktiivvalaččat searvat viidáset politihkalaš proseassas dáid áššiid čuovvoleami oktavuođas.

Sámediggi sávvá ođđa ja ollislaš riddopolitihka man oktavuođas Sámediggi lea mielde bidjamin eavttuid guolástuspolitihka ovddideapmái Norggas. Dát mearkkaša ahte livččii guovllulaš hálddašandássi masa Sámediggi searvá ja mas lea mielde mearrideamen. Dát guoská maiddái ođđa šlájaid hálddašeapmái nugo gonagasreappá hálddašeapmái. Dasa lassin berre guollebiebmankonsešuvnnaid juohkima ja ođđasis juohkima bi­djat guovllulaš dássái. Sámediggi oaidná ahte báikkálaš hálddašanmálliid geahččaleapmi guolástusain attášii vejolašvuođa sihkkarastit ássama ja ovdáneami sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Sámedikki mielas lea buorre go distriktabivdoearreortnet váldojuvvui atnui dorskebivddus 2006, mii lea nannen guliid vuovdima ealáhusaid dáfus návccahis guovlluin. Distriktabivdoearreortnet guolástusain lea okta lávki rivttes guvlui mainna positiivvalaččat ovddidit ealáhusaid dáfus návccahis riddo- ja vuotnaguovlluid.

Sámediggi lea duhtavaš go Guolástus- ja riddodepartemeanta lea álggahan ortnega evaluerema. Distriktabivdoearretortnet ferte leat nu ahte guolástusat ja unnit vuostáiváldinrusttegat sáhttet ávkkástallat muddemiiguin, nu ahte fatnasiidda mat servet ortnegii sihkkarastojuvvo vuovdinvejolašvuohta. Guolleearri mii juogaduvvo distriktabivdoearreortnega bokte ferte stuoriduvvot, ja or-tnet ferte jotkojuvvot 2007s.

Fertejit dahkkojuvvot geatnegahtti vuovdinšiehtadusat maiguin dáhkiduvvo dat ahte báikkálaš guolleresurssat mat bivdojit, buktet dan aktivitehta maid unnit báikegottit sávvet.

Sámediggi lea fuolastuvvan go nu ollu guolit gárgidit guollebiebmanrusttegiin ja gáibida ahte álggahuvvojit viiddis doaibmabijut. Dát ealáhus ii galgga uhkidit luonddu guollenáliid ja dain ferte leat dakkár doaibmavuohki mii váldá vuhtii birrasa. Deaŧalaš lea ahte guollebiebmanealáhus doaimmahuvvo dainna lágiin ahte dat ii leat hehttehussan árbevirolaš guollebivdui.

Eiseválddit galget bidjat birasgáibádusa guollebiebmanealáhussii. Fertejit ásahuvvot dustehus­doaibmabijut movt bivdit guollebiebmanrusttegiin gárgidan guliid.

Lassánan fanastrafihkka ja petroleumadoaibma davviguovlluin buktá stuorát áitagiid ekovuogádaga ja guolástusaid ektui davvin. Danne lea mearrideaddji deaŧalaš ahte eastadeaddji doaibmabijut leat buorit ja ahte gearggusvuohta lea nu buorre go vejolaš jos lihkohisvuođat šaddet.

1.9.5 Boazodoallu

Dán jagi boazodoallošiehtadusas (2006/2007 boazodoallošiehtadus) šadde oasálaččat ovttaoaivilii ahte ásahuvvo stáhtalaš bargojoavku mii galgá árvvoštallat makkár váikkuhusat 1982 nuppástusas leat dalle go divatluvvema sadjái biddjojuvvui eanet doarjja boazodoallošiehtadusas. Dát joavku galgá buktit árvvoštallamiiddis buori áiggis ovdal go 2007/2008 boazodoallošiehtadallamat álget.

Sámedikkis lea beroštupmi ahte boazodoallu oažžu daid seamma eavttuid njeallje- ja guovttejuvl­lat mohtorsyhkkeliid ja skohtera oastima ja bajásdoallama oktavuođas go eanadolliin leat go ostet traktora ja eará bargoreaidduid, go gearddi mohtorsyhkkel ja skohter leat boazodoalus deaŧa-leamos bargoreaiddut. Boazodoalus leat viehka stuorra doaibmagolut investeremiid, bajásdoallama ja dárbbašlaš bargoreaidduid dárbbu geažil ealáhusas. Ekonomalaš lávdegoddi lea raporttas Reindriften – skatter og avgifter, meroštallan ahte jahkásaččat seasttášii boazodoallu oktiibuot 31,5 miljon ruvnno jos ealáhus ii dárbbašivččii máksit geardedivada go investere bargoreaidduid ja jos dat luvvejuvvošii bensindivadis.

Sámediggi oaivvilda ahte boazodollui lea ­stuorámus ávkin individuála divatluvvenortnet, iige dat oppalaš buhtadus boazodoallošiehtadusa bokte. Boazodoalu vearro- ja divatortnet berre dollojuvvot eret boazodoallaošiehtadusa rámmain nugo eará vuođđoealáhusaid šiehtadusarámmain ge lea geavahus.

Sámediggi lea dan vuođul mii bajábealde daddjo ávžžuhan Finánsadepartemeantta njulget skužilvuođaid vearro- ja divatortnegiin ja sihkkarastit ahte vuođđoealáhusat meannuduvvojit dássálága. Sámediggi áigu dán ain čuovvolit. Sáme­dikki eará árvalusat 2007/2008 boazodoallošiehtadallamiidda čatnasit hástalusaide dásseárvvu ektui boazodoalus, rekruttemii ja plánalaš doaibmabijuide mat gusket árvobuvttadeapmái boazodoalus, boazodoalu ovddidanfondii, goluidvuolidan ja njuolga doarjagii, roassofondii, areálasuodjaleapmái ja čálgoortnegiidda.

1.9.6 Lotnolasealáhusat

Sámediggi bijai gaskaboddosaš njuolggadusaid meahcceealáhusaid doaibmadoarjagii 2006s, mat galget gustot 2006s ja 2007s. Dán ortnega ulmiljovkui gullet dat doallit geat barget meahcceealáhusain.

Sámediggi lea váldán oktavuođa Ealáhusdepartemeanttain Soria-Moria julggaštusa signálaid ektui ahte galgá álggahuvvot árvobuvttadanprográmma lotnolasealáhusaide ja ahte smávit mátk-koštusealáhusat sámi guovlluin vuoruhuvvojit. Sámediggi lea háliidan ahte meahcceealáhusat, smávit mátkkoštusealáhusat ja duodji vuoruhuvvojit dákkár prográmmas. Dasto lea dárbu geahčadit makkár rámmaeavttut galget leat lotnolasealáhusaid váste. Hástalussan lea geahčadit dán prográmma árvobuvttadanprográmmaid ektui borramuša, boazodoalu ja mariidnašlájaid ja mariidnavuođus mátkkoštusealáhusaid siskkobealde.

Sáivačáhceprošeakta Guovdageainnus jotkojuvvui earret eará Sámedikki doarjaga veagas. Prošeavtta ulbmilin lea háhkat gánnáhahtti ealáhusa ja doalahit guliid kvalitehta jávrriin. Deaŧalaš lea maid ahte dain guliin mat mannat borramuššan lea buorre kvalitehta. Sáhttá leat váttis háhkat gánnáhahtti ealáhusa dušše sáivačáhcebivdduin. Birrajagi doaibmavejolašvuođat dás leat smávvát, muhto go barggašii lotnolagaid sáivačáhcebivdduin ja vásihusturismmain, de dat sáhtášii addit birrajagi barggu. Vásihusat dán prošeavttas livčče mávssolaččat boahtteáiggi ovddidanprográmma ásaheapmái meahcceealáhusaide.

1.10 Dearvvašvuohta ja sosiála

Sámedikki váldoulbmil dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkain lea oččodit ollislaš ja dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmogii seamma dásis go álbmogii muđui ge. Dát lea seamma ulbmil go nášuvnnalaš eiseválddiin ge. Sámedikki dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka vuođđun lea ahte eamiálbmogin lea sámiin vuoigatvuođat maid Norgga lágat ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat muddejit. Vuoigatvuođat sihkkarastet earret eará vuoigatvuođa dárbbašlaš dearvvašvuođaveahkkái ja diehtojuohkimii sin iežaset gillii. ILO-konvenšuvnna nr 169 artihkal 25 sihkkarastá sámiide vuoigatvuođa beassat leat mielde hábmemin guoskevaš dearvvašvuođafálaldagaid. Konvenšuvdna nanne maiddái sámi geavaheaddjiid vuoigatvuođaid dohkálaš dearvvašvuođabálvalusaide. Norgga ođđaseamos divššohaslágaid vuođul lea divššohasain buoret váikkuhanvejolašvuohta ja vejolašvuohta buorebut gulahallat dearvvašvuođalágádusaiguin.

Sámediggi oaivvilda ahte go galgá ollašuhttit dásseárvosaš bálvalusa, de ferte vuođđun leat máŋggakultuvrralaš áddejupmi ja gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras. Leat ain ollu dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš bargit buot dásiin geat dárbbašit dákkár gelbbolašvuođa. Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa kvalitehtasihkkarastin sorjá buori muddui ovttaskas olbmuin buot dásiin. Sis ferte leat sierragelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras dahje sierra beroštupmi dasa. Sámediggi oaivvilda danne ahte ferte vuoruhit máŋggakultuvrralaš áddejumi ja sámegiel- ja sámi kulturgelbbolašvuođa sihkkarastima ja dat ferte vuođđuduvvot vuogátdatdássái. Lea hui deaŧalaš loktet ovddasvástádusa ovttaskas olbmos bajimuš dássái.

Sámediggi lea 2006:s dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusbarggus geahččalan ovddidit áddejumi das mo sáhtášii olahit dásseárvosaš bálvalusa sámi ál-bmogii. Mii leat maiddái geahččalan buoridit máhtu sámi bálvalusdárbbašeaddjiid vuoigatvuođaid ja dárbbuid birra. Mii leat maiddái bargan dainna ulbmiliin ahte ovddasvástádus sihkkarastimis fálaldaga sámi divššohasaide, galgá loktejuvvot bajit dássái.

1.10.1 NAV-ođastus

NAV-ođastus lea okta dain stuorámus čálgoođastusain mii čađahuvvo Norggas. Ođastus mearkkaša ahte Aetat, oadjokantuvrrat ja oasit sosiálabálvalusas ovttastuvvojit čálgostáhtan. Sámediggái lea deaŧalaš ahte ođastus fuolaha sámi geavaheaddjiid vuoigatvuođaid giela, kultuvrra ja servodateallima dáfus. Danne mii leat dan váldán ovdan ovddasvástideaddji stáhtaráđiin ja čujuhan sámi geavahead-djiid vuoigatvuođaide ja ohcalan proseassa ođastusas mii sihkkarasttášii sámi geavaheaddjiid. Sámediggi áigu dán čuovvolit viidáset barggus.

1.10.2 Nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána

Ráđđehus dieđihii Soria Moria-julggaštusas ahte Stuorradiggi áigu meannudit nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána juohke njealját jagi. Nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána lea boahttevaš dearvvašvuođabarggu vuođđodokumeanta buot dásiin. Plánaproseassat ja ođđa bušeahttamearrádusat galget čuovvut plána. Sámediggi lea máŋgga čoahkkimis ovddasvástideaddji departemeanttain čujuhan man deaŧálaš lea oččodit dakkár nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána, mas dárbbut fuolahuvvojit ja mii lea mielde ovddideamen ja sihkkarastimin kvalitehta dain dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain, mat fállojuvvojit sámi álbmogii.

Nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána 2007 – 2010 biddjojuvvui ovdan oktanaga 2007 Stáhtabušeahtain. Sámi perspektiiva ii boađe ovdan, eai ge plánas leat čielga láidestusat das mo dearvvašvuođafálaldat sámi álbmogii galgá sihkkarastojuvvot. Plánas váilu stáhtusa ja hástalusaid árvvoštallan. Das váilot maiddái strategiijat ja vuo­ruheamit das mo dearvvašvuođabálvalusa galgá fuolahit sámi divššohasaid demokráhtalaš vuoigatvuođa dásseárvosaš fálaldahkii.

Norgga lágat ja riikkaidgaskasaš soahpamušat muddejit sámi bálvalusdárbbašeaddjiid vuoigatvuođaid. ILO-soahpamuša nr 169 artihkkalis 25 čuovvu ahte eamiálbmogiidda dearvvašvuođabálvalusaid hábmen galgá leat eamiálbmogiid iežaset ovddasvástádus ja daid čađaheami galget sii beassat stivret. Danne ii sáhte Sámediggi dohkkehit ahte sámi perspektiiva ii leat mielde guovddáš stivrendokumeanttain. Danne lea Sámediggi čoahkkimis ovddasvástideaddji stáhtaráđiin bivdán ahte čađahuvvojit vuđolaš proseassat dan oktavuođas ahte sámi divššohasaid vuoigatvuođat ja dárbbut fuolahuvvojit Nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána čuovvoleamis.

1.10.3 Spesialistadearvvašvuođabálvalus

Sámediggi lea máŋgga oktavuođas čujuhan ahte go galgá fuoahit sámi divššohasaid vuoigatvuođaid, de lea deaŧalaš ahte sámi ovddastus dearvvašvuođalágádusain sihkkarastojuvvo. Mii leat maid oaivvildan ahte Sámediggi álbmotválljen orgánan galgá nammadit sámi áirasiid stivrraide. Dán vuođul lea Sámediggi evttohan stivralahtuid daidda regiovnnalaš dearvvašvuođalágádusaide mat fuolahit bálvalusfálaldaga eanaš sámi bálvalusdárbbašeaddjiide. Helse Nord RHF lea ožžon ovddastusa Sámedikki evttohusa vuođul. Sámediggi lea maid evttohan lahtuid Helse Nord RHF vuollásaš dearvvašvuođalágadusaid stivrraide. Golbma nammadeami leat dahkkojuvvon Sámedikki evttohusa vuođul. Sámi áirasat leat dearvvašvuođalágádusaid stivrraid gelbbolašvuođa deaŧalaš nannen. Muhto seammás šálloša Sámediggi go min evttohasat eai leat ožžon saji dearvvašvuođálágusaide Helse Midt-Norge RHF ja Helse Øst RHF. Goappašiin dearvvašvuođalágádusain lea viehka stuorra sámi álbmot dain doaibmaguovlluin ja sii dárbbašit dan gelbbolašvuođa mii Sámedikki evttohasain lea. Sámediggi lea maid bivdán departemeantta čilget lagabui mo sii árvvoštallet dán ášši.

Sámediggi lea 2006 joatkán barggus Sámedikki ja regiovnnalaš dearvvašvuođalágádusaid, Sáme­dikki ja Dearvvašvuođa- ja fuolahusdeparte­meantta ja Sámedikki ja Bargo- ja searvadahttin­departemeantta gaskasaš ovttasbargoorgánain. Dán barggu guovddážis lea sámi divššohasaid vuoigatvuođaid ja dárbbuid fuolaheapmi stivren- ja plánadokumeanttain ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa «sørge for ansvar»-dokumeanttas.

1.10.4 Dieđiheapmi ja gearggusvuohta

Heahtedieđiheapmi ja dieđiheapmi sámi geavaheaddjiide ii doaimma dohkálaččat dál. Sámedikkis lea beroštupmi ahte mis lea nášuvnnalaš gearggusvuohta mii váldá maiddái dán vuhtii. Danne lea Sámediggi juolludan prošeaktaruđaid Finnmárkku 110-guovddážii álggahit sierra dulkabálvalusa geahččalanortnega. Prošeakta lea buktán álbmosii máŋga hástalusa heahtedieđiheamis sámi álbmogii. Dát hástalusat leat eanet go dušše dulkabálvalus. Earret eará rievddada áddejupmi das ahte sámi geavaheaddjiin lea vuoigatvuohta beassat vuostáiváldit ja sáddet heahtedieđáhusaid sin iežaset gillii, ja regiovnnalaš ja báikkálaš eiseválddit fertejit movttiidahttojuvvot searvat prosessii.

Sámediggi lea ovdal ságaškuššan dán ášši birra guovddáš eiseválddiiguin, muhto oaidná ahte lea dárbu dan fas čalmmustahttit. Sámediggi lea danne čoahkkimis nášuvnnalaš eiseválddiiguin jearahan mo gearggusvuohta ja dieđiheapmi galgá áimmahuššat maiddái sámi servodagaid. Dát gusto buot dieđiheami ja gearggusvuođa vuogádagaid beliide.

1.10.5 Mánáidsuodjalus

Sámediggi lea máŋgii čujuhan dasa ahte mánáid­suodjalusas dárbbašuvvo dohkálaš sámegiel gelbbolašvuohta. Sámi mánáin leat vuoigatvuođat Norgga lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid vuođul. Dát guoská earret eará mánáidkonvenšuvnna 30. artihkkalii mii dál lea dahkkojuvvon oassin Norga lágain ja mii manná Norgga lágaid ovddabeallái. Sámelága § 3 – 5 addá sámegiela hálddašanguovlllu mánáide vuoigatvuođa bálvaluvvot sámegillii dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusain.

Fálaldat sámi mánáide ii leat dohkálaš. Sámi mánát deaivvadit dakkár mánáidsuodjalusain, mas lea uhccán gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras. Sámi sadjásašruovttut váilot. Maiddái váilu gielddaid, regiovnnalaš ja stáhta máináidsuodjalusas giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Danne oaivvilda Sámediggi ahte dán barggu ferte vuoruhit. Sámediggi lea čoahkkimis ovddasvástideaddji stáhtaráđiin čujuhan dasa ahte dásseárvosaš mánáidsuodjalusfálaldat sámi mánáide gáibida ahte guovddáš dásis biddjojuvvojit čielga rámmat dasa mo dán ulbmila galgá juksat. Sámediggi lea maiddái bivdán oažžut ruovttoluottadieđu das mo ovddasvástideaddji eiseválddit galget fuolahit sámi mánáid dárbbuid ja vuoigatvuođaid máináidsuodjalusas.

Buoret fálaldatovddideamis sámi mánáide lea fágalaš metodaovddideapi sámi servodatdiliid vuođul guovddážis. Sámediggi lea 2006 juolludan prošeaktaruđaid máŋga prošektii maid váldoul­bmil lea kvalitehtasihkkarastit fálaldagaid sámi mánáide.

1.10.6 Dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttat

Sámediggi hálddaša ruđaid čuovvolit ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána «Máŋggabealátvuohta ja ovttadássášavuohta» sámi álbmoga várás. Ruđat juolluduvvojit vuosttažettiin dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide ohcama vuođul. Dat ruđat mat Sámediggái lea fievrriduvvon dán ulbmilii, leat bisson sullii seamma dásis 1999 rájes. Prošeaktaruđat leat deaŧalaš veahkkin dan barggus ahte addit dakkár veahkkefálaldaga sámi divššohasaide, mii lea buorebut heivehuvvon sámi gillii ja kultuvrii.

Máŋga gieldda leat prošeaktaruđaid olis bargan dakkár prošeavttaiguin, maid ulbmil lea addit sámi gárrenmirkogeavaheaddjiide dakkár veahkkefálaldaga, mii bidjá sámi giela ja kultuvrra vuođđun. Máŋga prošeavtta leat maid čađahuvvon main fokus lea biddjojuvvon dasa mo máináid­suodjalusbálvalusa metodat leat heivehuvvon sámi mánáide. Earret eará addá Sámediggi ruđaid dakkár prošektii, mii ovddida modeallaid mo bearrašiivuođđuduvvon sadjásašruovttuid sáhttá geavahit sámi guovlluin.

Sámediggi oaidná dárbbu juolludit eanet ruđaid dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid ovddideapmái sámi álbmoga várás. Máttasámi ássanguovlluin leat erenoamáš stuorra hástalusat. Máttasámi álbmot ássá hui bieđgguid máŋgga fylkkas ja gielddas. Viidáseappot lea Sámedikki ulbmil háhkat eanet fágaolbmuid, ja Sámediggi juohká dan oktavuođas stipeanddaid sidjiide geat lohket veajuiduhttinfágaid. Jagis 2006 lea Sámediggi vál­ljen joatkit áŋgiruššansuorgin gárrendili easta­deami ja daid divššohasaid veahkeheami, geat leat leamaš gárrendivššus.

Sámediggi áigu 2007s evalueret dearvvašvuođa- ja sosiála prošeaktaruđaid.