2 Sámedikki jahkedieđáhus 2007

2.1 Sámediggi

Sámediggi atná vuođđun ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala: sápmelaččaid ja norgalaččaid. Goappašiin álbmogiin leat seamma vuoigatvuođat ovddidit iežaset kultuvrra ja giela. Sámiin go lea álgoálbmot lea álbmot-rievttálaš vuoigatvuohta oažžut erenoamáš kultursuodjalusa ja iešmearrideami. Sámediggi bargá sámi giela, kultuvrra, ealáhusaid- ja servodateallima ealáskuhttimiin.

Sámedikki doaibman lea go lea sámiid parla­meanta, ovddidit dakkár politihka mas lea ávki sámi servodahkii. Seammás galgá Sámediggi oažžut duohta váikkuhanfámu politihka johtui bidja­mii dain surggiin mat leat deaŧalaččat sámi servo­dahkii. Sámedikkis galgá leat duohta váikkuhanfápmu politihkalaš ja ekonomalaš rámmaeavttuid mearrideamis.

2.1.1 Ođđa válgaortnet

Sámediggi lea ovddidan láhkaevttohusa ođđa válgaortnegii mii lea sáddejuvvon Bargo- ja searvadahttindepartementii. Láhkaásahus váldá vuolggasaji válgaortnega fágalávdegotti árvalusas mii ovddiduvvui cuoŋománus 2007. Ođđa válgaortnegis evttohuvvo earret eará ahte válgabiirriid lohku unniduvvo nu ahte 13 válgabiirre sadjái bohtet 7 ja áirasiid lohku unniduvvo nu ahte 43 áirasa sadjái bohtet 39. Nuppástusa ulbmilin lea váldoáššis oažžut eanet gorrelašvuođa jienastagaid ja dan gaskka geat válljejuvvojit Sámediggái, ja dasto sihkkarastit ahte válgaloahpparehkenastin manašii johtileabbot. Dasto oaivvilda Sámediggi ahte ođđa válgabiirriid namat berrejit čuožžut sámelágas. Danne leat ge válgabiirriid namat evttohuvvon sáme- ja dárogillii.

Sámediggi lea evttohan Ráđđehussii ahte addit Sámediggái válddi mearridit láhkaásahusaid sámediggeválgga čađaheami oktavuođas. Eaktun ferte leat ahte Sámediggi oažžu nu stuorra válddi go vejolaš mearridit válggaidis čađaheami. Departemeanta oaivvilda ahte ođđa válgaortnega galgá sáhttit váldit atnui áiggil ovdal 2009 válgga.

2.1.2 Dásseárvu

Dásseárvu lea heivehuvvon oassi Sámedikki poli­tihkas. Sámedikkis lea ulbmilin heivehit dásseárvoperspektiivva buot bargguide Sámedikkis.

Sámediggi lea ságastallama bokte iešguđet organisašuvnnaiguin gávnnahan prošeavttaid maiguin sáhttá ovddidit dásseárvvu sámi servodagas. Sámedikki dásseárvoruđaiguin leat muhtun muddui ruhtaduvvon iešguđet prošeavttat ja konferánssat. Sámediggi čujuha erenoamážit konferánsii man fáddán lei nuorat ja seksuála miellaguottut Sámis. Sámediggi lea maiddái leamaš mielde ruhtadeamen seminára veahkaválddi birra mii dáhpáhuvvá lagas birrasis sámi báikegottiin, ja maid Norgga Sáráhkká lágidii. Dasto lea Sámediggi addán doarjaga dievdduidsearvái ­Dievddut Guovdageainnus.

Ovttas máŋggain sámi organisašuvnnain lea Sámediggi lágidan davviriikkalaš sámi dásseárvokonferánssa, Sámis. Konferánssa ulbmilin lei ovttastahttit sámi dásseárvobarggu ásahuvvon davviriikkalaš ovttasbargui. Guovddážis lei sohkabealdásseárvu sámi servodagas erenoamážit, ja álgoálbmotservodagas oppalaččat. Konferánssas ledje oasseváldit Norggas, Ruoŧas ja Suomas, ja dasto álgoálbmotovddasteaddjit Ruonáeatnamis ja Davveoarje Ruoššas. Konferánsaraportta jurddaboađus lea ahte sámi dásseárvobarggu ferte institušonaliseret, ja ahte sámi dásseárvobarggu ferte oktiiortnet njeallji riikkas.

Dásseárvokonferánssa čuovvoleapmin lágiduvvui miessemánus miniseminára dásseárvvu birra Sámedikki áirasiidda. Dan oktavuođas ovddidii Sámediggeráđđi dásseárvopolitihkalaš čilgehusas Sámedikki dievasčoahkkimii. Sámedikki dásseárvopolitihkalaš doaibmaplána ovddiduvvo 2008:s.

2.1.3 Sámi statistihkka

Buriid politihkalaš mearrádusaid dahkamii atno máhtolašvuohta das movt servodat ovdána. Dasa dárbbašuvvo loguide ja máhtolašvuhtii vuođđuduvvon mearrádusvuođđu man bokte sáhttá oaidnit gos mii leat. Statistihkka ja dutkan leat dakkár gaskaoamit maid bokte sáhttá oaidnit man muttus mii leat, ja maiguin sáhttá mihtidit politihkalaš doaibmabijuid beaktilvuođa. Dál lea unnán stati­stihkka sámi servodatdiliid birra.

Rámmašiehtadus Sámedikki ja Statistihkalaš guovddášbyråa gaskka sámiguoski statistihka buvttadeamis lea fas jotkojuvvon 2007:s. Sámi statistihka nubbi jahkegirji almmuhuvvo guovvamánus 2008. Statistihka lávdegoddi lea čohkkejuvvon geografiija vuođul ja lea meroštallojuvvon guoskat Sámedikkis ohcanvejolaš ealáhusovddidan doarjagiid geografalaš doaibmaguvlui (davábealde Sáltoduoddara). Statistihkalaš guovddášbyråa bargá ovttas Sámi allaskuvllain/Sámi instituhtain stati­stihkaid ráhkadeami oktavuođas.

2007:s biddjojuvvui fágalaš analysajoavku mii galgá jahkásaččat buktit raportta sámi servodaga dili ja ovdánandovdomearkkaid birra. Dát dahkkui konsultašuvdnašiehtadusa ektui mii lea stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka.

2.2 Ovttasbargu

2.2.1 Guovllulaš ovttasbargu

2.2.1.1 Ovttasbargošiehtadusat

Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid buot fylkkagielddaiguin sámi guovlluin. Ovttasbargošiehtadusat leat gaskaoapmin sihkkarastit eanet dássedis ja einnostahtti rámmaeavttuid. Ovttasbargošiehtadusaid ulbmilin lea nannet ja oidnosii buktit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Jahkásaččat dollojuvvojit čoahkkimat poli­tihkalaš dásis guoskevaš fylkkagielddaiguin. Jahkásaččat dieđihuvvo fylkkadikkiide ja Sámediggái doaimmaid, ovdáneami ja ruđaid birra mat leat geavahuvvon. Goappašat bealit fertejit čuovvolit šiehtadusaid. Jahkásaš stáhtus lea deaŧalaš ulbmiliid juksanbarggus.

Ovttasbargošiehtadusat ođasmahttojuvvojit ja áigeguovdilastojuvvojit jeavddalaččat. Ođasmahttojuvvon ovttasbargošiehtadus Romssa fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka mearriduvvui skábmamánu dievasčoahkkimis. Ođasmahttojuvvon šiehtadusas Romssain lea eanet biddjojuvvon deaddu ealáhusovddideapmái, areálaáššiide ja buktá ođđa áŋggirdemiid mánáid ja nuoraid ektui. Dasto viidáset ovddiduvvo dat viiddis áŋggir­deapmi sámi kultuvra siskkobealde, man oktavuođas maiddái sámi kulturguovddážiidda addojuvvojit ođđa ovddidanvejolašvuođat. Bealit leat vuolláičállán ođasmahttojuvvon ovttasbargošiehtadusa Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka ja dat meannuduvvo 2008:s. Šiehtadusas leat earret eará ođđa artihkkalat ceavzilis ovdáneami, Finnmárkkuopmodaga, areálahálddašeami ja álbmotdearvvašvuođa birra. Dasto lea das láhččojuvvon eanet áŋgiruššan kultuvrrain, ealáhusovddidemiin ja davviguovlobargguin.

Jahkásaš čoahkkin politihkalaš dásis Sáme­dikki ja fylkkagielddaid gaskka máttasámi guovllus dollojuvvui miessemánus. Čoahkkima ulbmilin lei geahčadit man muttos dat doaibmabijut leat mat šiehtaduvvojedje 2005 ovttasbargošiehtadusas. Suorggit mat vuoruhuvvojit 2008:s leat giellaovddidanprográmma, sámi sisdoallu joatkkaskuvllain ja skuvlafierpmádagas. Dasa lassin lea sáváldahkan oažžut ovttasbarggu boraspiriid ektui.

Sámediggi áigu viidáset ovddidit ovttasbargošiehtadusa sisdoalu ja geografalaš doaibmaguovllu. Vuosttaš vuorus lea lunddolaš ovddidit ovttasbarggu Oslo gielddain.

2.2.1.2 Hálddašanođastus

Jagi 2010 rájes galgá hálddašeapmi ođasmahttojuvvot. Ođđa álbmotválljen guovllut galget boahtit dáláš fylkkagielddaid sadjai, ovddasvástádus ja doaimmaid juohkáseapmi hálddašandásiid gaskka galgá čilgejuvvot ja guovllulaš stáhta hálddašeapmi galgá geahčaduvvot.

Sámediggái lea leamaš deaŧalaš fuolahit ahte doaimmaid sirdimat eai fuonidivčče dan váikkuhanfámu mii Sámedikkis lea áššesurggiin. Mii mearkkaša dan ahte Sámedikkis ain galgá leat vástesaš váikkuhanfápmu go mii das lea konsultašuvdnašiehtadusa bokte maŋŋá go doaimmat sirdojuvvojit guovlluide.

Sámediggi lea konsultašuvnnain ráđđehusain dovddahan ahte háliida gievrrat regiovnnaid nu ahte stuorát doaimmat sirdojuvvojit guovlluide. Dán geažil livččii álkit plánet ollislaš perspektiivva vuođul. Guovllut sáhttet stivret resurssaid seamma sektuvrrain ovtta guvlui ja háhkat vejolašvuođaid oktasaš guovllulaš plánemii. Deaŧalaš lea sihkkarastit guovlluide resurssaid ja gelbbolašvuođa vai sáhttet čuovvolit stáhta sámepolitihka. Deaŧalaš lea ahte Sámedikkis lea duohta sajádat daid stivrejeaddji orgánain mat hálddašit resurssaid dakkár guovlluin gos lea sámi árbevirolaš ávkkástallan ja ássanguovllut, ILO-konvenšuvnna 169 ektui. Dát prinsihppa ferte geavahuvvot resurssaid guovllulaš hálddašeami oktavuođas.

2.2.2 Sámi ovttasbargu

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea institušuvnnalaš ovttasbargu Suoma, Ruoŧa ja Norgga sáme­dikkiid gaskka áššiin mat gusket sámiide máŋgga riikkas dahje sámiide go lea sierra álbmot. Ruošša beale sámit leat bissovaš searvit. SPR lea sámi jietna riikkaidgaskasaččat.

Norgga beale Sámediggi lea 2007:s váldán b­adjelasas SPR presideantaámmáha. SPR lea bargan ON álgoálbmotjulggaštusain ja davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain.

Bissovaš foruma sešuvnnas miessemánus 2007 lágidii SPR sierra doaluid mas bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain váldojuvvui ovdan. Ovdal sešuvnna válddii SPR álgaga lágidit árktalaš workshop mas ledje mielde stáhta eiseválddiid, sámedikkiid, álgoálbmotorganisašuvnnaid ja áššedovdiid ovddasteaddjit. Bissovaš foruma workshopas ráhkaduvvui raporta.

SPR atná dásseárvobarggu hui deaŧalažžan sámi servodahkii ja lea danne vuosttaš gearddi addán davviriikkalaš dásseárvobálkkašumi njukčamánus 2007. Bálkkašupmi addojuvvui Ristenrauna Maggai go son lea bargan sámi giela, sámi dearvvašvuođabálvalusaid ja gárrenávdnasiid boastutgeavaheaddjiid ektui.

Davviriikkaid ráđi rahpansešuvnnas Oslos golggotmánus deattuhii SPR presideanta ahte giella, biras ja árbevirolaš máhtolašvuođat leat deaŧalaš fáttát sámi álbmogii. Dasto ávžžuhuvvojedje davviriikkaid stáhtat sihkkarastit dan ahte boahtteáiggi davviriikkalaš sámekonvenšuvdna šaddá duohtan.

2.2.2.1 Jahkásaš čoahkkimat sámeministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskka

Davviriikkaid ministariin geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttain lea leamaš čoahkkin Stockholmmas skábmamánus. Dán čoahkkimis almmai ahte Sámi parlamentáralaš ráđi ruhtadeapmi dál orru ortnašuvvan, go bušeahttaruđat leat addojuvvon geavahussii buot golmma riikkas. Dasto mearriduvvui ahte sámi giellabálkkašumi «Gollegiella» árvvoštallanlávdegotti lahttolohku unniduvvo nu ahte čieža lahtu sajis leat dál vihtta lahtu. Lahtut geahpeduvvojit dainna lágiin ahte dušše dan ráđđehusas mas lea ovdagoddi lea ovddasteaddji árvvoštallanlávdegottis.

Ministarat ja sámedikkiid presideanttat leat duhtavaččat go ON váldočoahkkin lea mearridan álgoálbmotjulggaštusa. álgoálbmotjulggaštus lea deaŧalaš sámepolitihka hábmemii Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Ruoŧŧa lea lohpidan jorgalahttit julggaštusa davvisámegillii ja ruoŧagillii. Mearrádus lea historjálaččat deaŧalaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja friijavuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštusain nannejuvvo ahte álgoálbmogiin lea seamma árvu ja sis leat seamma vuoigatvuođat «álbmogin» go muđui eará álbmogiin.

2.2.2.2 Interreg IV A Davvi ja oasseprográmma Interreg IV A Sápmi

Dan ođđa Interregprográmma prográmmaáigodagas 2007 – 2013, áigu Sámediggi ain searvat sámi prográmmii. Interreg IV A Sápmi galgá guoskat olles sámi ássanguvlui. Sámediggi Sámi parlamentáralaš ráđi norgga delegašuvnna bokte galgá ain evttohit ovddasteaddjiid sámi mearridanjovkui ja bearráigeahččanlávdegoddái.

2.2.3 Riikkaidgaskasaš ovttasbargu

2.2.3.1 Davviguovloovddideapmi

Sámediggái lea hui deaŧalaš ahte davviguovlluid álgoálbmogiin lea nana posišuvdna ja doaibma iežaset dili ovddideami oktavuođas. Danne lea deaŧalaš jeavddalaččat gulahallat ja ságastallat davviguovloáššiid birra Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskka. Jahkebeallásaš oktavuohtačoahkkimiin Sámedikki ja Olgoriikkadepartemeantta gaskka lea leamaš sáhka čuovvovaš fáttáid birra; Davviguovlostrategiijat, álgoálbmotbargu árktalaš ráđi rámma siskkobealde, Barentsovttasbargu, ON álgoálbmotjulggaštus, sámi prográmmat EU guovl­lulaš ovttasbarggus, boazoguođohankonvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaskka, bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, sámiid árbevirolaš máhtolašvuođat ja dálkkádatrievdamat, diehtojuoh-kin- ja gulahallanprošeakta ealáhusovddidan vejolašvuođaid ja rámmaid birra sámi guovlluin ja kulturdimenšuvdna davviguovlluin ja dasto vel sámedikki riikkaidgaskasaš áŋgiruššamiid ruhtadeapmi. Maŋimuš čoahkkin dollojuvvui juovlamánus 2007.

Sámedikki mielas lea hui buorre go álgoál­bmotvuoigatvuođat leat mielde dan barggus mii Olgoriikkadepartemeanttas lea olmmošvuoigatvuođaid ektui Ruoššas. Dán bargui buvttii Sámediggi rávvagiid Norgga ja Ruošša olgoriikkaministtariid gaskasaš čoahkkimis cuoŋománus 2007. Daláš presideanta lei mielde Norgga delegašuvnnas go stáhtaministtarat ledje guossin Ruoššas geassemánus 2007. Ságastallamiin lei eanaš sáhka energiijaovttasbarggu, dálkkádaga ja davviguovloáŋgiruššamiid birra. Sámediggi bivddii stáhtaministtara čoahkkimis Murmánskka guvernørain erenoamážit váldit ovdan daid hástalusaid mat gusket Guoládaga Sámi Radioi.

álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš polárajagi oktavuođas lea Sámediggi ollu gerddiid deattuhan ahte álgoálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin mii váikkuha árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid goziheapmái váikkuha positiivvalaččat maiddái dálkkádathástalusaid ektui.

Sámediggi lea 2007:s juolludan ruđaid máŋgga doaibmabidjui davviguovloáŋgiruššama oktavuođas. SEG – Sámi ealáhus- ja guorahallan­guovddáš Deanus lea ožžon doarjaga prošektii «Re-etablaring av familiebasert reindrift på Kola». Sámediggi lea juolludan ruđaid árranii Divttasvuonas studieplána ovddideapmái álgoálbmogiid hárrái davviguovloperspektiivvas. Diesa leat maid Norlándda fylkkagielda, ja ovttasbargobealit árran ja Bodåddjo allaskuvla juolludan ruđaid. Sámediggi lea maid addán doarjaga Riddu Riđđu davviálbmogiid guovddážii.

Sámediggi oaidná ahte lea dárbu johtilit duohtan dahkat pilohttaprošeavtta sámiid árbemáhtu birra Sámi ásahusaid davviguovlofierpmádaga olis. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte davviguovlostrategiijat konkreteriserejuvvojit dainna lágiin ahte ásahuvvo prošeakta árbemáhtu vuogádatlaččat kártemis, duođašteamis ja bisuheamis.

2.2.3.2 árktalaš ovttasbargu

Sámediggi lea čuovvolan árktalaš ráđi Norgga beale ovdagotti dan bokte go lea searvan Norgga delegašuvdnii Senior Arctic Officials (SAO) čoahkkimiin 2007:s. SAO-čoahkkimat čađahuvvojit virgeolbmuid dásis, ja áššit čuovvoluvvojit dađistaga ministtarčoahkkimiid gaskka. Dálkkádatrievdamat ja heivehanstrategiijat, ollislaš resursahálddašeapmi, nannejuvvon máhtolašvuohtadiehtovuođđu ja beaktileabbo ovttasbargu ceavzilis ovdáneami siskkobealde, leat áššiid gaskkas maiguin bargojuvvo. Prošeavttat lea jođus fáttáid ektui nugo dálkkádat, energiija, mearra, dearvvašvuohta ja bearráigeahččan. Sámediggi bargá lávga ovttas Sámiráđiin, mii lea okta guđa álgoálbmotorganisašuvnnas main lea stáhtus bissovaš oassálastin árktalaš ráđis. Sámedikki dievasčoahkkin lea evttohan ahte ministtarčoahkkin cuoŋo-/mies­semánus dollojuvvo Guovdageainnus. Dát váldojuvvui ovdan čoahkkimis Olgoriikadepartemeanttain juovlamánus.

árktalaš ovttasbargu siskkilda maiddái ovttasbarggu parlamentáralaš čoahkkimiid gaskka árktalaš riikkain. árktalaš parlamentarihkarkonferánssat lágiduvvojit juohke nuppi jagi. áigodagain konferánssaid gaskka gozihuvvo ovttasbargu komitea bokte mii čoahkkana moddii jagis. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) dat čuovvu čoahkkimiid Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region (SCPAR). Čoahkkimiid áššelisttus leat earret eará leamaš davvi dimenšuvdna, EU maritiima politihkka, dálkkádatrievdamat ja dearvvašvuođa váttisvuođat. Dasa lassin lea maiddái plánejuvvomin dat gávccát parlamentarihkarkonferánsa mii dollojuvvo Alaskas borgemánus 2008.

2.2.3.3 Barentsovttasbargu

Sámediggi atná deaŧalažžan nannet ja viidásetovddidit Barentsovttasbarggu mii lea okta áŋgiruššansuorgi davviguovloáŋgiruššama siskkobealde. Danne lea ge Sámediggi dat áidna mii juolluda jahkásaš doarjaga álgoálbmotkantuvrra doi­bmii Murmánskkas. álgoálbmotkantuvra lea hui deaŧalaš Ruošša beale álgoálbmotovttasbarggu buorideami oktavuođas.

álgoálbmotbargojoavku lea ráhkadan doaibma-plána álgoálbmogiid váste jagiide 2005 – 2008. Okta váldohástalusain doaibmabijuid duohtan dahkamis lea ruhtadeapmi. Sámediggeráđđi lea váldán ovdan Olgoriikkadepartemeanttain váilevaš ruhtadeami.

Barents Youth Seminar 2007 lágiduvvui Roavvenjárggas Suomas. Seminára váldofáddán lei aktiivvalaš borgárvuohta ja šláddjivuohta. Doppe ráhkaduvvui julggaštus mii ovddiduvvui olgoriik­kaministtariidda ministtarčoahkkimis Roavve­njárggas skábmamánus. Julggaštusas deattuhuvvui ahte stáhtat fertejit sihkkarastit álgoálbmotvuoigatvuođaid Barentsguovllus dainna lágiin ahte dohkkehit ILO-konvenšuvnna nr 169, ja geavahit dan gieskat mearriduvvon ON-julggaštusa álgoál­bmogiid vuoigatvuođaid hárrái barggusteaset.

Barents guovllulaš nuoraidráđi (BRYC) ja Barents guovllulaš álgoálbmotáššiid bargojoavkku (RWGYI) gaskka dollojuvvui oktasaš čoahkkin seminárabeivviin. SNPL lea ovddastuvvon álgoál­bmogiid ovddasteaddjin BRYC:s, ja Sámediggi hálddahusa bokte lea ovddastuvvon álgoálbmogiid ovddasteaddjin RWGYI:s.

Sámedikki ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaid gaskasaš ovttasbargošiehtadusa ođasmahttima oktavuođas leat bealit formalalaččat ovttaoaivilis erenoamážit bargat viidáset álgoál­bmotovddastusa ektui Barentsráđis ja Barents guovlluráđis, ja ahte várrejuvvojit ruđat álgoálbmogiid doaibmaplána čuovvoleapmái Barentsovttasbarggus.

Sámediggi deattuha ahte álgoálbmotperspektiiva deattuhuvvo go ovttasbargostruktuvrrat Barentsovttasbarggus geahčaduvvojit. álgoálbmogat fertejit leat dássásaš bealit institušuvnnalaš ovttasbarggus.

2.2.3.4 Eurohpapolitihkalaš forum

Sámediggi láve searvat Eurohpapolitihkalaš forumii. Eurohpapolitihkalaš foruma čoahkkimis njukčamánus lei okta fáttáin «álgoálbmotdimenšuvdna Eurohpas – hástalusat ja vejolašvuođat». Sámediggi veahkehii maiddái ovdal čoahkkima ja buvttii evttohusa sisdollui. Sámediggi searvvai maiddái čoahkkimii skábmamánus man fáddán ledje energiija ja dálkkádat.

2.2.3.5 ON

Ovttastuvvan našuvnnaid bissovaš álgoálbmotforum (PFII) doalai 6. sešuvnnas miessemánus 2007. Dán sešuvnna váldofáddán ledje álgoálbmogiid eatnamat, guovllut ja luondduresurssat. Sámedikkit, Sámiráđđi, Ruonáeatnama ruovttustivra ja ICC leat ráhkadan semináraraportta mii ovddiduvvui ON bissovaš forumii Arctic Regional Workshop vuođul mii dollojuvvui Københámmanis njukčamánus. Sámediggi oaidná ahte leat stuorra hástalusat dieđáhusa vuoruhuvvon doaibmabijuid čuovvoleami oktavuođas riikkaidgaskasaš áŋgiruššansurggiid hárrái, erenoamážit dieđáhusa bajimuš strategiijaid ektui. Sámediggi vuordá ahte fargga ásahuvvošii fásta rámmajuolludus Sáme­dikki riikkaidgaskasaš barggu váste Olgoriikkadepartemeantta bušeahta bokte.

2.3 Vuoigatvuođat

Bajimuš dásis guoskkaha Sámedikki doaibma ­juohkelágan vuoigatvuođagažaldagaid buot servodatsurggiid siskkobealde. Sámiin leat iešguđetlágan vuoigatvuođat; individadásis, sierra álbmogin ja álgoálbmogin. Sámiin leat árbejuvvon vuoigatvuođat sin árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluide ja vuoigatvuohta dáid guovlluid resurssaide mat leat vuođđun oktasaš ávnnaslaš kulturvuđđosii. Vuoigatvuođain lea oktavuohta maiddái surggiide nugo gillii, oahpahussii, dearvvašvuhtii ja kulturmuittui-de. Riektevuođđu vuolgá riikkaidgaskasaš álbmot-rievttálaččat geatnegahtti konvenšuvnnain, norgga siskkáldas rievttis ja sámiid boares vieruin ja riekteáddejumiin.

Sámiid álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki ulbmilin bargat dan ala ahte sámiid vuođđovuoigatvuođaid dohkkeheapmi, lágaid implementeren ja geavatlaš hálddašeapmi leat vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima ja iešguđet sámi árbevieruid eksisteanssa goziheamis ja nannemis.

Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sámi vuoigatvuođaproseassaide mat leat jođus sihkkarastojuvvojit johtilit konklušuvnnat ja gávdnojit dakkár čovdosat mat dávistit sámi historjjálaš vuoigatvuođaide ja álbmotriektái. Loahpalaš konklušuvnnat ja mearrádusat eai galgga dahkkojuvvot ovdalgo Sámediggi lea daidda guorrasan.

Sámedigggi lea fuolastuvvan go skuvllat ollu sámi báikegottiin heaittihuvvojit gielddaid heajos ekonomiija geažil. Sámediggi bivdá eiseválddiid farggamusat álggahit doaibmabijuid vai skuvllat bisuhuvvojit, mii mearkkaša buot gillii, kultuvrii ja ássamii Sámi iešguđet sámi servodagain.

2.3.1 Iešmearrideapmi

Čakčamánus 2007 mearridii ON váldočoahkkin julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain. Mearrádus lea historjjálaččat deaŧalaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friijavuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštus dohkkeha čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, maiddái sámi álbmoga vuoigatvuođa friija mearridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami ja sin luondduriggodagaid, ja dasto vuoigatvuođa friija mearridit iežaset politihkalaš dili. Julggaštusas deattuhuvvo maiddái ahte sámiin lea vuoigatvuohta nannet sin politihkalaš, rievttálaš ja ekonomalaš ásahusaid, maiddái álbmotválljen Sámedikki.

ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi lea gažaldagain Supmii, Norgii ja Ruŧŧii 1999:s eaktudan ahte sámiin lea stáhtus dakkár álbmogin mas lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnna ja 1966 mannosaš Ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna 1. artihkkala vuođul. Dan eaktuda maiddái áššedovdi lávdegoddi mii lea čielggadan ja evttohan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Ráđđehus lea go lea dohkkehan ON álgoálbmotjulggaštusa maiddái dovddahan ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Dan go stáhtat leat dohkkehan julggaštusa, lea lunddolaš dulkot ja fertege dulkot dan láhkai ahte sii maiddái čielgasit dovddahit ahte sámit lea dakkár álbmot mas lea iešmearridanvuoigatvuohta dan mearkkašumis mii čuovvu ON konvenšuvnnaid 1. artihkkala, nugo Ruoŧŧa lea dadjan raporttastis ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddái 2006:s.

ON konvenšuvnnaid 1. artihkkala dulkon dat bidjá rievttálaš vuolggasaji ja rámma iešmearridanvuoigatvuođa ávnnaslaš sisdollui nugo dat lea hábmejuvvon álgoálbmotjulggaštusas ja davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohusas. ávnnaslaš sis­doallu iešmearridanvuoigatvuođas ferte geavahusas hábmejuvvot dego boađusin das movt dát álbmotrievttálaš instrumeanttat leat dulkojuvvon dađistaga ja dynámalaččat riikkaidgaskasaččat. Sámediggi ii sáhte oaidnit ahte livččii makkárge álbmotrievttálaš vuođđu čuoččuhit ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta galgá dulkojuvvot eará láhkai go dat iešmearridanvuoigatvuohta mii buot álbmogiin lea álbmotrievtti mielde dáid álbmot­riekteprinsihpaid vuođul. Sámediggi oaidná prinsih­palaččat ahte ávnnaslaš sisdoallu iešmearridan­vuoigatvuođas boahtá ovdan máŋgga láhkai ja sorjá das makkár dilis guoskevaš álbmot dahje álgoál­bmot lea. Ovttaskas riikkat eai sáhte friija dulkot, ráddjet ja meroštallat álgoálbmogiid iešmearridanrievtti nu ahte dat lea vuostá dan oainnu maid ON lahttostáhtat leat dovddahan ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas. Dalle dat daninassii heađuštivččii ieš oaivila mii lea sihke iešmearridanvuoigatvuođas ja álbmotrievttis.

Konkrehta sisdoallu iešmearridanvuoigatvuhtii ferte biddjojuvvot ja konkretiserejuvvot earret eará nationála lágaid bokte. Láhkabargoproseassa biras-, resursa- ja eanavuoigatvuođain lea dás deaŧalaš, dasto lea láhkaaddin Sámedikki formalalaš saji ja konsultašuvdnarolla ektui stáhtalaš eiseválddiid beales deaŧalaš iešmearridanvuoigatvuođa čađaheamis. Sámediggi oaidná váttisin dan go ráđđehus vuos dovddaha ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, muhto nuppe dáfus fas lea jearggalaččat garván konkretiseremis dán vuoigatvuođa láhkaproseassain main leat leamaš konsultašuvnnat 2007:s, nugo plána- ja huksenlága, mearraresursalága, minerálalága, luondduriggo­datlága ja sámelága oktavuođas. Deaŧalaš bealli iešmearrideami oktavuođas lea dat ahte ii galgga addojuvvot lohpi makkárge stuorra ja viiddis duohtademiide sámi guovlluin sámiid dasa mieđakeahttá. Sámediggi oaivvilda ahte prinsihpas eaktodáhtolaš miehtama ektui dieđiheami vuođul lossa duohtadanáššiin lea deaŧalaš mearkkašupmi ja dasa lea doarjja álbmotrievttis. Prinsihppa lea deaŧalaš sámiid ávnnaslaš kulturvuđđosa sihkkarastima rahčamušaid oktavuođas.

Sámediggi oaivvilda ahte lunddolaš vuolggasadji ja eanemus konstruktiivvalaš ságastallamii iešmearrideami ektui lea dat ahte eanet bidjat guovddážii iešmearridanvuoigatvuođa váldosisdoa-lu, namalassii ahte sámit friija galget sáhttit mear­ridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami, ja sin iežaset ulbmiliidda friija geavahit iežaset luondduresursaid. Sámediggi lea oai­dnán ahte ráđđehus ollu oktavuođain lea gávnnahan dárbbašlažžan dadjat ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea ráddjejuvvon dainna lágiin ahte ii leat vejolaš ásahit sierra stáhta. Sámiid beales ii leat áigumuš ja maid eai goassige leat čuoččuhan ahte háliidit luvvejuvvot stáhtas. Danne bahkke dát caggat ságastallama álgoálbmogiid iešmearrideami birra oppalaččat dan sadjái go viidáset ovddida áddejumi ja ovddideami.

2.3.2 Konsultašuvnnat

Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka leat leamaš máŋga konsultašuvdnačoahkkima daid prosedyraid ektui maid Sámediggi dohkkehii geassemánu 1. b. 2005 ja mat mearriduvvojedje gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. b. 2005. 2007:s čađahuvvojedje 13 konsultašuvdnačoahkkima departemeanttaiguin. áššin ledje: plána- ja huksenláhka, mearrariggodatláhka, Norgga posišuvnnat álgoálbmotjulggaštusbarggus, doai­bmabijut stuorradiggedieđáhusas guolástusaid struktuvrapolitihka hárrái, doaibmabijut stuorra­diggedieđáhusas gonagasreabbá hálddašeami birra, láhkaásahus Finnmárkku komišuvnna ja Meahcceduopmostuolu váste, Finnmárkku komi-šuvnna čoahkádus, Deanučázádaga guolástanlávde­gotti mandáhta ja čoahkádus, sámi guovlluid suodja­lanbarggu njuolggadusat, sámi lotnolasealá­husaid árvoháhkanprográmma, lastavuvddiid suodja­lanplána Finmmárkkus, guovllulaš dearvvašvuo-đadoaimmaid doaibmadokumeanta ja oahppoplánat 9 iešguđet fágaide vuođđo- ja joatkkaskuvllain. Ođđa boazodoalloláhkaevttohusa ja stuorradiggedieđáhusa guolástusaid struktuvrapolitihka doai­bmabijuid hárrái eai ollásit čađahuvvon konsultašuvnnat ovdalgo láhkaevttohus ja dieđáhus ovddiduvvojedje ja maid ii lean šaddan ovttaoaivilvuohta Sámedikkiin evttohusaid ektui. Sámediggi ii leat vuostálastan Mearrariggodatlága dál ovddideamis, muhto ahte proposišuvnnas galgá boahtit ovdan movt Ráđđehus johtilit geatnegahtto čuovvolit álgoálbmotdimenšuvnna nu ahte láhka ollislaččat lea čielga álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde. Daid eará konsultašuvdnaáššiid ektui mat leat loahpahuvvon 2007:s lea unnit dahje eanet leamaš ovttaoaivilvuohta.

Dál leat jođus oktiibuot 9 konsultašuvnna departemeanttaiguin. áššin leat: minerálaláhka, luonddušláddjivuođaláhka, rievdadusat sámelága válganjuolggadusain, hálddašanođastus, boahtte áiggi sámi kulturmuitohálddašeapmi, čáhcefápmohuksen Forsanvatnet guovllus Norlánddas, doai­bmabijut stuorradiggedieđáhusas sámepolitihka birra ja Sámedikki formalalaš sajádat ja bušeahttaprosedyrat. Dasa lassin leat jođus máŋga konsultašuvnna suodjalanplánaid ektui mat gusket sámi guovlluid suodjalanbarggu njuolggadusaide.

Konsultašuvdnašiehtadusa olis lea Sámediggi ožžon čielgaset posišuvnna stáhta eiseválddiid ektui go guoská lágaide ja hálddahuslaš doaibmabijuide main lea mearkkašupmi sámi servodahkii. Mearrádusain leat eanet gozihuvvon sámi beroštumit ja vuoigatvuođat ja legitimitehta lea šaddan viidát. Sámediggái lea deaŧalaš ahte álbmot-rievttálaš konsultašuvdnageatnegasvuođat, mat leat konkretiserejuvvon konsultašuvdnašiehtadusas, čuovvoluvvojit. Danne maiddái go ILO áššedovdikomitea norgga áigodatraporttas skábma-/juovlamánus 2003 celkkii ahte: «Pro­seassa ja sisdoallu čoavddekeahttá leat čadnojuvvon oktii konvenšuvnna gáibádusas».

Konsultašuvdnaortnet addá Sámediggái vejolašvuođa aktiivvalaččat searvat láhkaproseassaide ja eará áššiide main lea stuorra mearkkašupmi sámiide. Vásihus dán rádjai lea čájehan ahte Sámedikkis máŋgga konsultašuvnnas lea leamaš gáržžes vejolašvuohta ovddidit oainnus láhkaevttohusa ráhkadettiin. Dat lea dagahan dan ahte guovddáš sámepolitihkalaš prinsihpat eai leat váldojuvvon mielde viidáset proseassas. Ollu oktavuođain leat departemeanttat boahtán konsultašuvnnaide dárbbašlaš fápmudusaid haga. Dát lea váttásmahttán vejolašvuođa gávdnat oktasaš čovdosiid. Konsultašuvdnaproseassas lea maid leamaš váilevaš diehtojuohkin departemeanttaid beales ja dokumeanttat leat váilon, ja ahte čuolbmačilgehusat mat čatnasit eamiálbmot­rievttálaš áššiide duvdiluvvojit boahtteáiggi ja bálddalis proseassaide mii lea dagahan dan ahte áššit eai šatta ollislaččat árvvoštallojuvvot ja meannuduvvot.

Konsultašuvdnaprosedyraid ráhkadeami oktavuođas stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka lei ovttaoaivilvuohta departemeantta ja Sámedikki gaskka ahte čađahit sierra proseassa man bokte gávnnahit prosedyraid Sámedikki bušeahttabargui, danne go dan oktavuođas čuožžilit sierralágan gažaldagat ja čuolbmačilgehusat.

Juovlamánu 2005 konsultašuvdnačoahkkimis Sámedikki presideantta ja bargo- ja searvadahttindepartemeantta gaskka lei ovttaoaivilvuohta das ahte biddjojuvvo hálddahuslaš bargojoavku čielggadit ja ovddidit evttohusa Sámedikki formalalaš sajádagas stáhta ođđa bušeahttaprosedyraid ektui ráđđehusa ja Sámedikki gaskka. Bargojoavku geigii raporttas cuoŋománus 2007. Bargojoavku evttohii sierra bušeahttaprosedyraid maid bokte ovddiduvvojit earret eará gáibádusat ja fálaldagat maid hárrái konsulterejuvvo, ja mat bidjet láidestusaid sierra bušeahtta stuorradiggeproposišuvdnii bajimuš ekonomalaš rámmaid ektui Sámedikki doibmii ja sámi ulbmiliidda muđui. Ovttajienalaš Sámediggi lea dorjon evttohuvvon bušeahttaprosedyraid. Sámediggi konstatere ahte Ráđđehus dán rádjai lea signaliseren ahte ii hálit čuovvolit bargojoavkku evttohusa, muhto háliida baicce ovddidit čoahkkindagaldumiid ovddabeallái ráđđehusa bušeahttakonferánssaid. Sámediggi lea movtta go konsultašuvnnat bušeahttakonsultašuvnnaid prosedyrain álggahuvvojit. Sámedikki mielas lea dattetge hui váttis gozihit geatnegasvuođaid mat čuvvot ILO 169 artihkkaliid 6 ja 7 ahte galget šaddat duohta bušeahttakonsultašuvnnat buriin jáhkuin, dainna ulbmiliin ahte šaddat ovttaoaivilii ja oažžut ollislaš dieđuid buot dásiin go ráđđehus geahččala hábmet prosedyraid mat galget doai­bmat ráđđehusa dábálaš bušeahttaproseassas.

2.3.3 Sámedikki formalalaš sajádat

Hálddahuslaš bargojoavku mas ledje lahtut Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas, Justiisadepartemeanttas ja Sámedikkis geigii raporttas cuoŋománus Sámedikki formalalaš sajádaga ja bušeahttaprosedyraid birra. Raportta jurddaboađus lea ahte berrejit čađahuvvot máŋga lágalaš doaibmabiju maiguin sihkkarastojuvvošii Sámedikki eanet sorj­jasmeahttun sajádat ráđđehusa ektui, ja maiddái ahte sámelágas nannejuvvo Sámediggi sierra riektesubjeaktan.

Sámediggi mearridii ovttajienalaččat ahte sámepolitihkalaš ja sámerievttálaš ovdáneami geažil sámelága mearrideami rájes 1987:s lea dárbbašlaš formalalaččat ja lága hámis čilget Sámedikki iešheanalisvuođa ja sorjjasmeahttunvuođa ráđđehusa ektui. Sámedikki mearrideapmi sierra riektesubjeaktan lea áidna duohta molssa­eaktu dán juksamis. Ráđđehus ii leat čuovvolan dán go ii leat váldán álgaga konsultašuvnnaid ektui Sámedikkiin rievdadit sámelága 2007:s, muhto lea dovddahan ahte dat 2008:s áigu álggahit láhkabarggu dainna áigumušain ahte čielggasmahttit ja láhkakodifiseret gustovaš rievtti Sámedikki formalalaš sajádaga ektui. Sámediggi vuordá mielas dan ahte bargu boahtá johtui johtilit dainna ulbmilin ahte 2008:s boađášii láhkaproposišuvdna.

Sámedikki hálddašanváldi kulturmuitolága mielde lea leamaš geahččalanortnet 2001 rájes. Cuoŋománus 2005 ásahuvvui hálddahuslaš bargojoavku mas ledje lahtut Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas, Birasgáhttendepartemeanttas, Riikaantikváras ja Sámedikkis. Bargojoavku gárvvistii raporttas borgemánus 2007. Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ja Sámedikki lahtut leat ovttaoaivilis das ahte Sámedikki váldi kulturmuitolága mielde galgá nannejuvvot lága bokte, muhto Birasgáhttendepartemeantta ja Riikaantikvára lahtut oaivvildit ahte dákkáraš válddi berrejit departemeanttat fápmudit Sámediggái.

Gažaldat movt váldi sámi kulturárbbi hálddašeamis sirdojuvvo Sámediggái guoskkaha máŋgga dáfus Sámedikki formalalaš sajádaga lagabuidda čilgema ráđđehusa ektui. Danne lea Birasgáhttendepartemeanta háliidan maŋidit konsulteremiid das movt sámi kulturmuittut galget hálddašuvvot boahtteáiggis, dassážii go diet bealli lea čilgejuvvon.

Sámediggi lea ovttajienalaččat mearridan ahte dat vuordá ahte Sámediggái nu johtilit go lea vejolaš addojuvvo váldi kulturmuitolágas hálddašit sámi kulturmuittuid, áibbas guovddáš oassin sámi kulturárbbis. Dasto vuordá Sámediggi ahte addojuvvojit dárbbašlaš bušeahttaresurssat maiguin nannet sámi kulturmuittuid hálddašeami dohkálaččat boahtteáiggis, ja ahte ii leat vuođđu bidjat sámi kulturmuitohálddašeami Sámediggái jos dát vuordámušat eai čuovvoluvvo dohkálaš vugiin. Danne vuordá Sámediggi ahte johtilit čilgejuvvo makkár váldi Sámedikkis galgá leat sámi kulturmuittuide boahtteáiggis.

2.3.4 Riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaš gaskaomiid ovddideapmi ja čuovvoleapmi

álbmotriekti lea vuođđogeađgi láhkabarggu oktavuođas go guoská luondduriggodagaide, eanavuoigatvuođaide, birrasii, gillii, kultuvrii ja oahpahussii.

Čakčamánus 2007 mearridii ON váldočoahkkin julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain. Dáinna lea bargojuvvon 1984 rájes. Sámi organisašuvnnat ja sámedikkit davviriikkain leat ovttas lávga bargan riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodagain dán julggaštusa ektui. Davviriikkat maid leat bargan konstruktiivvalaččat julggaštusa ektui. Mearrádus lea deaŧalaš lávki álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštusain duođaštuvvo ahte álgoálbmogat lohkkojuvvojit «álbmogin» main lea seamma árvu ja vuoigatvuođat go muđui buot eará álbmogiin leat. Julggaštus lea deaŧalaš álgoálbmogiid vealaheami ja oaidnemeahttumin dahkama nogaheapmái. Dán lágan álbmotrievttálaš gaskaomiid ovddideapmi nugo álgoálbmotjulggaštus lea lea vealtameahttun deaŧalaš álbmogii mii muđui vuoittahalašii dábálaš eanetlohkostivremis. árvvut nugo vuoigatvuohta iežas gillii, iežas kultuvrii, stivret iežas luondduriggodagaid ja vuoigatvuohta stivret iežas eana­guovlluid leat nu deaŧalaččat ahte eanetlohku ii galgga sáhttit dan rihkkut. Eanetlohkostivrra dáinna lágiin gáržžideapmi lea dohkálaš oassi demokratiijas. Sámediggi lea ieš boađus álbmot­rievttis ja minoritehta beroštumiid goziheamis demokráhtalaš stivrenvuogádaga siskkobealde. Sámediggi vuordá ahte álgoálbmotjulggaštus čuovvoluvvo ja konkretiserejuvvo sámerievtti ja sámepolitihka viidáset ovddideamis Norggas. Danne oaidná Sámediggi dárbbu ahte ráđđehus ja Sámediggi ovttasráđiid geahčadit makkár rievt­tálaš ja politihkalaš váikkuhusat julggaštusas leat sámiide Norggas, ja makkár vejolaš doaibmabijuid berrešii álggahit.

álgoálbmotjulggaštus ferte maid leat áibbas guovddážis Norgga olgoriikka- ja veahkkepolitihkas riikkaid ektui gos leat álgoálbmogat. Vaikko julggaštus ii čanage rievttálaččat nugo konvenšuvnnat, de geatnegahttá dat dattetge politih­kalaččat Norgga stáhta dan geažil go sámit lea álgoálbmot. Sámedikki mielas lea lunddolaš ahte Norga oččoda julggaštusa ON orgánaid bokte ovddiduvvot konvenšuvdnan.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššedovdijoavku geigii raporttas skábmamánus 2005. Dalle lei ovttaoaivilvuohta das ahte dát raporta galgá čuovvoluvvot váikkuhusanalysaiguin evttohusa ektui go guoská nationála láhkaaddimii ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid geatnegasvuođaide. Dáid analysaid galgá de fas sáhttit bidjat vuođđun konvenšuvnna posišuvnnaide ja šiehtadallamiidda. Oktasaš hálddahuslaš bargojoavku Norgga Bargo- ja searvadahttindepartemeantta, Justiisadepartemeantta, Olgoriikkadeparte­meantta ja Sámedikki gaskka geigii golggotmánu 3. b. raportta mas lea geahčaduvvon Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohus gustovaš álbmot­rievttálaš geatnegasvuođaid ja siskkáldas rievtti ektui. Ruoŧa ráđđehus lea maid dahkan vástesaš analysa man oktavuođas Ruoŧa beale Sámediggái lea dieđihuvvon barggu birra. Suoma ráđđehus ii leat gárvvistan analysabarggus, muhto áigu dan gárvvistit giđđat 2008. Ministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskasaš čoahkkimis Stockholmmas skábmamánu 14. b. lei ovttaoaivilvuohta das ahte viidáset bargu sámekonvenšuvnnain jotkojuvvo dalle go Suoma analysat gárvanit giđđat 2008. Davviriikkalaš virgeolmmošorgána galgá fuolahit ahte johtilit ráhkaduvvo evttohus das movt šiehtadallamat sámekonvenšuvnna ektui galget čađahuvvot vai mearrádus das sáhtášii dahkkojuvvot ministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskasaš boahtte čoahkkimis. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid presideanttaid oktasaš posišuvnna geažil dat galget sámedikkit searvat iešheanalis beallin šiehtadallamiin, nu ahte lea sáhka 6 oasálašsiehtadallamiin. Sámedikki mielas lea deaŧalaš ahte Norga doaibmá láidejeaddjin Suoma ja Ruoŧa ektui Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna sadjái oččodeami oktavuođas. Sámediggi váillaha dattetge Ráđđehusa posišuvnna dás, ja vuordá ahte Norga doaimmašii láidesteaddjin Suoma ja Ruoŧa ektui davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ollašuhttimis.

Go ILO 169 lea viehka viidát árvvoštallojuvvon dan rájes go Norga dohkkehii konvenšuvnna 1990:s, ja dat movt konvenšuvdna riikkaidgaskasaččat lea geavahuvvon, de ii berrešii leat váttis heivehit dán konvenšuvnna olmmošvuoigatvuođalágas nugo earret eará ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái ja ON ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvdna leat heivehuvvon. Ráđđehus lea Soria-Moria-julggaštusas dadjan ahte áigu heivehit nissonkonvenšuvnna olmmošvuoigatvuođalágas. Ráđđehus berre seammás fuolahit ahte ILO-konvenšuvdna nr 169 váldojuvvo mielde. Dalle lea ge daid deaŧaleamos olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaide sihkkarastojuvvon ovttalágan stáhtus ja beaktilis suodji Norgga rievttis. Dárbu dán dahkat lea vel ain stuorát dál go Norga maid lea jienastan ON álgoálbmotjulggaštusa beali.

2.3.5 Sámi eana- ja resursavuoigatvuođaid dohkkeheapmi ja láhkii čatnan

Go Stuorradiggi mearridii finnmárkkulága 2005:s, de lei dat guhkes ja deaŧalaš lávki sámi eana- ja resursavuoigatvuođaid dohkkeheamis. Oasit lágas heivehuvvojedje suoidnemánus 2006. Dan oktavuođas lei dárbu ráhkadit njuolggadusaid rievdan meahcceávkkástallamii Finnmárkkku fylkkas. Go lei unnán áigi čađahit viiddis gulaskuddanpro­seassa dáin njuolggadusain, de šadde dat dušše gaskaboddosaččat ja galge leat fámus ovtta jagi. Loahpalaš njuolggadusaid mearridii Sámediggi miessemánus 2007 maŋŋá guokte viiddis gulaskuddanvuoru, 7 álbmotčoahkkima ja sierra gulaskuddančoahkkimiid Finnmárkku fylkkagielddain. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta dohkkehii njuolggadusaid geassemánu 11. b. 2007. Njuolggadusaid hábmemis bijai Sámediggeráđđi vuođđun prinsihpa mii dál ovdanboahtá ON álgoálbmot­julggaštusas ahte rievdadusaid dahje lihkahallamiid sáhttá dušše dahkat jos dasa eaktodáhtolaččat mieđihuvvo buori diehtojuohkima vuođul, ja šiehtadallojuvvon eavttuid vuođul.

Sámediggi lea čađahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadepartemeanttain ja lea šaddan ovttaoaivilvuohta Finnmárkkukomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu láhkaásahusa hárrái. Láhkaásahus dievasmahttá njuolggadusaid finnmárkkulága kapihttalis dáláš vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami ektui. Lága 5. kapihtal lea dattetge dáláš vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami ektui gessojuvvon. Sámediggi oaidná deaŧalažžan ahte komišuvdna nammaduvvo jahkemolsumis 2007/2008.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geigii árvalusas juovlamánus 2007. Dán árvalusa geigemiin lea Sámedikki mielas loahpahuvvon áigodat goas ­stuorra čielggadeamit sámerievtti ja sámepolitihka hábmemis čađahuvvojedje Norggas. Sámediggi oaidná deaŧalažžan dan ahte dál čađahuvvo vuđolaš ja ulbmillaš bargu dan ektui ahte lágas sihkkarastojuvvojit oamastan-, geavahan- ja searvanvuoigatvuođat eatnamiidda ja resurssaide. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea evttohan golbma ođđa lága mat leat kárten- ja dohkkehanláhka, hålogalánddaallmennetláhka ja áššemeannudan- ja konsultašuvdnaláhka. Dasa lassin evttoha sámi vuoigatvuođalávdegoddi rievdadusaid várrelágas, báktelágas, luonddusuodjalanlágas, plána- ja huksenlágas, boazodoallolágas ja astoáigelágas. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea maid árvvoštallan dárbbu rievdadit lágaid riddo- ja vuotnabivddu ektui, muhto diktá riddoguolástanlávdegotti evttohit konkrehta doaibmabijuid dán suorggis. Riddoguolástuslávdegoddi geige árvalusas guovvamánus 2008. Departemeantta ja Sámedikki gaskka leat juo 2007:s álggahuvvon konsultašuvnnat mat gusket rievdadusaide ođđa minerálalágas ja luondduriggodatlágas. Konsultašuvnnat plána- ja huksenlága rievdadusaid ektui leat loahpahuvvon ja Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka lea šaddan ovttaoaivilvuohta rievdadusaid ektui.

Iešguđet láhkaproseassaid oktasaš bohtosis oktan Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaiguin dat oidno šaddet go sámi vuoigatvuođat dohkálaččat gozihuvvot. Danne oaidná Sámediggi deaŧalažžan ahte iešguđet láhkaevttohusat meannuduvvojit ollislaččat, ja ahte sáme­rievttálaš bealit ollásit olles árbevirolaš sámi guovl­lus gozihuvvojit dain mearrádusproseassain mat leat jođus. Dasto lea vuordá Sámediggi ahte áigumuš ovddidit ášši sámiid ja earáid guolástus­vuoigatvuođain Stuorradiggái dán áigodagas čuovvo­luvvo.

2.3.6 Riikkaidgaskasaš politiijakonferánsa

Sámediggi lei mielde riikkaidgaskasaš politiijakonferánssas «Annual Colloquium on Crime Prevention» maid dán jagi lágidedje ICPC (International Centre for Prevention of Crime) ja Politiijadirektoráhta. Dan oktavuođas doalai Sámedikki presideanta sáhkavuoru oadjebasvuođa birra álgoál­bmotguovlluin.

Sámediggi lea fuolas dan geažil go dál leat rekruttenváttisvuođat, eanet guovddášteapmi ja politiijaguovllut ovttastahttojuvvojit ahte fálaldat sámi guovlluin fuotnána ja šaddá váddáseappot oažžut veahki. Sámediggi bivddii láhčit diliid nu ahte politiijat geain lea gelbbolašvuohta sámi riekteáddejumiin, boares vieruin ja gielas ožžot vejolašvuođa bargat guovlluin gos lea erenoamáš dárbu dán máhtolašvuhtii. Sámediggi deattuhii ahte politiijat fertejit čuovvolit daid sámi vuoigatvuođaid mat juo leat buriin vugiin. Dasto deattuhii Sámediggi hástalusaid mat leat sámi juridihkalaš tearpmaid, dulkkaid kvalitehtasihkkarastima oktavuođas riektevuogádagas ja dan oktavuođas go lea vuoigatvuođa geavahit sámegiela riektevuogádagas oppalaččat. Riektesihkarvuohta lei ge sáhka­vuoru čađamanni fáddá.

2.4 Ceavzilis birashálddašeapmi

Min eallima ja eallinvugiid vuođđun lea biras. Luondu lea vuođđun árbevirolaš ealáhusdoibmii, birasrámmii, ovddeš áiggi vásihusaide, máhtolašvuhtii ja eallinvuohkái. Olbmuid ja luonddu gaskasaš oktavuohta lea rievdan čađa gaskka. Máilmmi álgoálbmogat vásihit dán erenoamáš garrasit danne go sin eallinvuohki, iešáddejupmi ja kultuvra ain leat lávga čadnojuvvon luonddu ja luondduburiid geavaheapmái.

Dárbu lea leamaš heivehit ođđa eavttuide, ja dat lea riggodahkan kultuvrra ja identitehta oktilašvuođa doalaheamis. Dán áiggi rievdá eallinvuođđu ja servodat johtileappot ja viidábut go goassige ovdal. Dát gáibida nana máhtolašvuođa, kapasitehta ja válddi beassat váikkuhit iežamet eallindillái. Sámi servodagas leat ovddabealde hástalusat mat gáibidit dynamalaš politihka ja dakkár hálddašeami man bokte sámi kultuvrra luondduvuođus sihkkarastojuvvo. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddidanbargu, ja álgoálbmotvuoigatvuođaid nationála dohkke­heapmi leat eaktun birasáddjás ovdáneapmái sámi guovlluin. Danne lea vuoigatvuođabargu maid birasbargu. Sámediggeráđđi áigu ovddidit biraspolitihkalaš čielggadusa Sámediggái.

2.4.1 Dálkkádatrievdamat

Birashástalusat mat čatnasit dálkkádatrievdamiid-da gáibidit doaimmaid máilmmeservodagas. Dálkkádatrievdamat gusket erenoamážit álgoálbmo­giidda geat árbevirolaččat lávga leat atnán luonddu ja lea leamaš dasa oktavuohta. Danne ferte biraspolitihkka riikkaidgaskasaččat biddjojuvvot politihkalaš áššelistui.

Čájehan lea ahte álgoálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođat leat leamaš ávkkálaččat bargui dálkkádatrievdamiiguin ja positiivvalaš heivehanstrategiijaid ovddideapmái. Danne lea dárbu duođaštit árbevirolaš máhtolašvuođa vai sáhtášii gávnnahit ođđa heivehanstrategiijaid. Dákkár dieđut dievasmahtášedje sihke dieđalaš máhtolašvuođa ja livččii álkit einnostit váikkuhusaid mat iešguđet doaibmabijuin šattašedje. álgoál­bmotvuoigatvuođaid sihkkarastin mii váikkuha árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid suodjaleapmái váikkuha positiivvalaččat daid dálkkádathástalusaide mat leat ovddabealde. Buorre álgoálbmotpolitihkka lea maiddái buorre dálkkádatpolitihkka.

Sámi ealáhusain lea marginála dilli ja daid ekonomiija lea rašši. Dálkkádatrievdamat ja biras­nuoskkideapmi buktet ođđa hástalusaid doaimma, areálaid ja goluid ektui. Davviguovlluid ekovuogádagat bidjet vuođu min ealáhusaide. Dát ekovuogádagat leat rašit rievdamiid ektui, mii fas váikkuha resursavuđđui. Rašisvuođaanalysain ja heivehanstrategiijain ferte váldit vuolggasaji ealáhusaid árbemáhtus.

2.4.2 Areálasuodjaleapmi

Areálavuođđu mearkkaša ollu sámi ealáhusbargui ja ássamii, kultuvrralaš gullevašvuhtii, ja servodat-eallima viidáset gaskkusteapmái ja ovddideapmái. árbevirolaš sámi ealáhusvuogit dárbbašit geavahit stuorra areálaid. Birrasa ja areálaid hálddašeami ja ávkkástallama mearridit guokte beali. Vuos lea eanavuoigatvuođa čilgen ja nubbi lea biras- ja resursahálddašeami láhkačoahkki.

Biras- ja resursaláhkaaddin stivre hui ollu dan movt guovllut geavahuvvojit. Danne lea Sámediggi ollu bargan oažžut sámi beroštumiid sihkkarastojuvvot ođđa plána- ja huksenlágas. Sámediggi lea juksan ovttaoaivilvuođa Birasgáhttendeparte­meanttain ođđa plánaoasi hárrái plána- ja huksenlágas. Das galgá areálaplánema ulbmilin leat sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa. Sámediggái addojuvvo vuosteággaváldi áššiin mat sáhttet soidadit dán ul-bmila. Dát láhkarievdadus lea deaŧalaš sámi meahc­ceealáhusaid dohkkeheamis.

Sámedikki ođđa sadji areálahálddašeamis sorjá áššemeannudankapasitehta nannemis ja vejolašvuođas ieš beassat ráhkadit sámi perspektiivvaid areálahálddašeamis. Dát addá stuorát ein­nostanvejolašvuođa ja gielddalaš plánaeiseválddiid beales maid dalle buorebut vuhtiiváldojuvvot. Sámediggi vuordá konsulterejuvvot viidáset barggus njuolggadusaid ráhkadeami oktavuođas. Sámediggi lea dál álggahan konsultašuvnnaid Birasgáhttendepartemeanttain ođđa luonddurig­godatlága hárrái ja Guolástus- ja riddodeparte­meanttain ođđa mearraresursalága ektui. Dát goappašagat leat guovddáš lágat sámi ávnnaslaš kulturvuođu sihkkarastimis ja sámiid searvamis min luondduresurssaid hálddašeapmái.

2.4.3 Suodjalanplánat

Suodjaleapmi sámi guovlluin sáhttá váikkuhit dan ahte ávnnaslaš eavttut suodjaluvvojit sámi kultuvrra doalaheapmái, ovddideapmái ja viidáset gaskkusteapmái. Dát eaktuda dattetge ahte suodjalanproseassa, sisdoallu ja hálddašeapmi eai amasmahte, muhto nannejit sámi kultuvrra.

Ođđajagimánu 2007 šiehtadusas suodjalanplánabarggu njuolggadusaid hárrái sámi guovlluin, konkretiserejuvvojit konsultašuvnnat suodjalaneiseválddi ja báikkálaš sámi beroštumiid gaskka, ja suodjalaneiseválddiid ja Sámedikki gaskka. Šiehtadus mearkkaša dan ahte Sámediggi einnostahtti vugiin, ollislaččat ja fágalaččat dohkálaš vugiin galgá konsulteret golbma iešguđet hálddašandási. Seammás galgá doallat oktavuođa sámi beroštumiiguin ja báikegottiiguin ja gulahallat daiguin, ja sihkkarastit báikkálaš searvama ja eavttuid bidjama buot suodjalanbargguide sámi geavahan- ja ássanguovlluin. Konsultašuvnnat ja gulahallan máŋgga hálddašandásis gáibidit ollu resurssaid Sámedikkis. Sámediggi vuordá eanet resurssaid dáid doaimmaid goziheapmái.

Konsultašuvnnat leat čađahuvvon álbmotmehciid, eatnadatsuodjaleami ja luonddureserváhtaid ektui maŋŋá go šiehtadus dahkkojuvvui. Dasa lassin leat čađahuvvon konsultašuvnnat hálddašeami ja hálddašanplánaid ektui.

Birasgáhttendepartemeanttas ja Sámedikkis lea leamaš ovttaoaivilvuohta dain suodjalanáššiin maid Ráđđehus ja Luondduhálddašandirektoráhta leat meannudan. Dasto lea šaddan ovttaoaivil­vuohta báikkálaš/guovllulaš dásis fylkamánniiguin ahte ásahuvvo sierra bargolávdegoddi suodjalanproseassaide. Luondduhálddašan direktoráhtain lea čađahuvvon konsultašuvdna hálddašanválddi fápmudeamis guovtti álbmotmeahci ektui (Várnjárga ja Sievju) man oktavuođas ii šaddan ovttaoaivilvuohta.

Sámediggi oaivvilda ahte suodjalaneiseválddit orrot veaháš buorebut guldališgoahtán ja áddegoahtán daid oainnuid maid Sámediggi ovddida. Go guoská álbmotmehciid hálddašanválddi fápmudeapmái, de oaivvilda Sámediggi ahte jos hálddašeapmi galgá leat ILO-konvenšuvnna nr 169 artihkkala 15 nr 1 gáibádusaid siskkobealde almmolaš rievttálaš searvamis resurssaid geavaheami, hálddašeami ja suodjaleami oktavuođas, de gal fertejit ásahuvvot sierra hálddašanstivrrat main leat ovddasteaddjit maiddái Sámedikkis. Sámediggi áigu joatkit oktasaš hálddašanortnegiid ásahanbargguin.

2.4.4 Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna

2007:s lea Sámediggi searvan guovtti bargo­joavkočoahkkimii biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna oktavuođas. Okta bargojoavkočoahkkin lea meannudan šiehtadallamiid riikkaidgaskasaš stivrema ektui go guoská genehtalaš resurssaiguin ávkkástallamii. Konvenšuvnna oasálaščoahkkimis lea mearriduvvon ahte šiehtadallamat galget čađahuvvot ovdal jagi 2010. Genaresurssat lea dat goalmmát oassi biologalaš šlád­djivuođa konvenšuvnnas, dat guokte vuosttaža leat suodjaleapmi ja biologalaš šláddjivuođa ceavzilis geavaheapmi. Buriid juogadeapmi vuoiggalaččat genaresurssaid oktavuođas galgá earret eará váikkuhit geafivuođa eastadeami máilmmis. Bargojoavkočoahkkimis sáhtii vuohttit ahte oasálaččat ain leat guhkkin eret ovttaoaivilis, ja ahte šaddet váttis šiehtadallamat ovdalgo genaresurssaid riik­kaidgaskasaš stivrejupmi lea ollašuhttojuvvon.

Nuppi bargojoavkočoahkkimis lei sáhka konvenšuvnna artihkkala 8(j) birra mii guoská álgoál­bmogiid árbevirolaš máhtolašvuođaid árvvus atnimii, suodjaleapmái ja bisuheapmái. Artihkal guoská maiddái árbevirolaš máhtolašvuođaid ođasteapmái ja čađaheapmái, maid vuođul árbevirolaš eallinvuogit, mat leat mávssolaččat biologalaš šláddjivuođa ceavzilis geavaheapmái ja suodjaleapmái dohkkehuvvojit. Dán bargojoavkočoahkkima mearrádusain vuhtto ahte stáhtat mat jienastedje vuostá ON álgoálbmotjulggaštusa, nugo Austrália, Ođđa Zealánda ja Canáda, geavahedje vejolašvuođa soidadit mearrádusaid mat gusket álgoálbmotvuoigatvuođaide. Erenoamážit láivudedje dan teavstta mii guoská álgoálbmogiid beales miehtamii ja eanavuoigatvuođaide.

2.4.5 Boraspirehálddašeapmi

Boraspiret goddet ollu sávzzaid ja bohccuid sámi guovlluin. Sávzadoalu ja boazodoalu ekonomalaš vuođđu ii galgga goarránit boraspiriid geažil. Ii sáhte leat riekta go ovttaskas boanda ja boazoeaiggát galgá gillát daid vahágiid mat bohtet das go boraspiret hálddašuvvojit ekologalaččat eahpedássedit. Hástalussan lea suodjalit ealáhusberoštumiid guovlluin gos leat ollu boraspiriid dahkan vahágat.

Boraspiriid bearráigeahččan ja nálleregistreren ii leat velá ge dohkálaš. Sámedikkis ii leat luohttámuš daid registreremiidda maid vuođul boraspirenálit regulerejuvvojit. Duohtavuođas leat boraspiret ollu eanet go mat leat registrerejuvvon.

Sámediggi oaivvilda ahte galget addojuvvot dárbbašlaš resurssat beavttálmahttit boraspiriid goddima. Eanaš goddinlobiiguin eai nagot goddit boranávddi.

Máhtolašvuođa ovddideami dihte ferte nannoseappot áŋgiruššat dutkamiin. Boraspiret leat juoh-ke beaivvi birra jagi doppe gos boazodoallu ge lea. Erenoamážit boazodoalloguovlluid ektui lea unnán dutkojuvvon.

Gonagasgoaskima hálddašeami ovddideapmi ferte álggahuvvot. Ii sáhte šat joatkit passiivvalaš buhtadusaid máksimiin almmá ahte čađahuvvojit makkárge doaibmabijut dahje reguleremat. Ovdamearkka dihte lea Finnmárkkus duođaštuvvon ollu jagiid ahte gonagasgoaskin dahká sullii seamma stuorra vahágiid go geatki.

Sámediggi nammada ovtta viđa lahtu gaskkas guovllulaš boraspirelávdegottiide guovlluin gos leat sámi ealáhusberoštumit. Sámediggái lea deaŧalaš ahte lahtut bures gulahallet guovllu ealáhusberoštumiiguin. Dán dihte leage deaŧalaš ahte ásahuvvojit fásta deaivvadeamit organisašuvnnaide ja boraspirehálddašeapmái.

Sámediggi gáibida ahte juolluduvvojit ruđat náliid buorebut reguleremii, buoret ortnegiidda vahátelliid goddimii, eanet dutkamii, gonagasgoaskima hálddašeapmái vuogi ovddideapmái, ja dasto buorebut bargat organisašuvnnaid ja hálddahusa gaskasaš gulahallamiin vai lea vejolaš čađahit mearriduvvon boraspirepolitihka. Dáin guovlluin sturrot dušše ain vahágat ja buhtadusaid máksimat jos eai čađahuvvo vahágiid eastadandoaibmabijut.

2.4.6 Energiija ja bieggafápmu

Sámedikkis ja Norgga čazádat- ja energiijadirektoráhtas (NVE) lei čoahkkin ođđajagimánus 2007 bieggafápmohuksema ja eará energiijaáššiid birra sámi guovlluin. Lei ovttaoaivilvuohta das ahte NVE ja Sámediggi ovttas ráhkadit njuolggadusaid/prosedyraid energiijaáššiid meannudeapmái konsultašuvdnašiehtadusa ektui mii lea stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. NVE galgá ráhkadit evttohusa dáid njuolggadusaide/prosedyraide. árvvoštallojuvvo galget go dollojuvvot fásta jahkebeallásaš čoahkkimat NVE ja Sámedikki gaskka. NVE doallá ain sierra čoahkkimiid energiijaáššiin jos dat sáhttet guoskat sámi beroštumiide.

Dál leat bargamin máŋggain stuorra huksenáššiin sámi guovlluin. Sámediggi lea gáibidan konsultašuvnnaid go guoská plánejuvvon linjái Báhccavuona ja Hammarfeastta gaskka, Čorgasnjárgga bieggafápmorusttegii Davvisiidda ja Gáŋgaviikka gielddain ja Hamnefjell bieggafápmorusttega konsešuvdnaohcamii Báhccavuona gielddas. Sámediggi lea maid ožžon gulaskuddanreivve 9 bieggafápmorusttegii Fosen-njárggas guoskevaš fierpmádatlaktimiin. Muhtun čáhcefápmohuksemat earret eará Finnmárkkus ja Norlánddas šaddet vuostálaga boazodoaluin. Máŋgga dáid áššiid ektui šaddá dárbu konsulteret. Danne sávvá Sámediggi ahte dat álggahuvvon proseassa NVE:in njuolggadusaid/prosedyraid hárrái gearggahuvvojit hui johtilit.

2.4.7 Mohtorjohtalus

Mohtorfievrruiguin johtaleapmi meahcis lea ođđa áiggi meahccegeavahan ja – ávkkástallanvuohki. Seammás diehtit mii ahte bievlavuodjin mohtor­fievrruigun sáhttá billistit luonddu. Dieinna lágiin sáhttá bievlavuodjin áiggi mielde goaridit sámi kultuvrra luondduvuđđosa. Vuosttažettiin goarida mohtorfievrruiguin eanet johtin sámi kultuvrra luondduvuđđosa, muhto nuppe dáfus sáhttá dat fas leat mielde nannemin sámi kultur- ja luonddudállodoalu. Dán problematihka geažil gártá ge bievla­vuodjima meannudeapmi váttis áššin.

Sámediggi lea buktán gulaskuddancealkámuša ođđa njuolggadusevttohussii mii guoská meahcis ja čázádagain mohtorfievrruiguin vuodjimii. Sámediggi áigu vuordit ođđa mohtorjohtaluslága konsulteremiin dassážii go Birasgáhttendepartemeanta vejolaččat meannuda ášši. Dasto lea Sámediggi deattuhan ahte evttohusa dokumeantavuođđu lea menddo heittot, eaige man ge láhkai leat árvvoštallojuvvon makkár árvvut leat biddjojuvvon vuođđun luonddu ja eatnadaga geavaheapmái ja áddejupmái. Váillahit árvvoštallamiid riik­kaidgaskasaš birasrievtti ja olmmošvuoigatvuođaid ektui, ja dasto ahte evttohusas ii movtge leat lagabuidda sirrejuvvon ealáhusdoaibma, dáluávkkástallan ja ávkkástallan astoáiggis.

2.4.8 Máhtolašvuohta, kapasitehta ja váldi

Máhtolašvuohta, kapasitehta ja váldi leat eaktun dasa ahte sámi servodat galgá sáhttit váikkuhit sin eallindili. Finnmárkkuláhka attii ođđa vuoimmi ál-bmotrievttálaš geatnegasvuođaid čađaheapmái sámiid ektui Norggas. Sámediggi lea ožžon viehka ollu ođđa doaimmaid maid gozihit. Konsultašuvdnašiehtadus, sámi guovlluid suodjalanbarggu njuolggadusat, rievdadusat plána- ja huksenlágas ja sierra boraspirelávdegottit mas leat Sámedikki nammadan lahtut, leat ovdamearkan dasa ahte Sámediggi ja sámi organisašuvnnat /báikegottit leat eanet beassan searvat min guoski áššiid hálddašeapmái. Válddi ektui lea dattetge ain ollu bargu.

Jos Sámedikki bargun galgá leat sámi beroštumiid goziheapmi ja birashálddašeapmái searvan, de ferte kapasitehta mealgat nannejuvvot. Dákko eai leat guovddáš eiseválddit nannen Sámedikki resurssaid. Sámedikki mielas lea dát dilli hui duođalaš.

Sámi máhtolašvuođa birrasiid biras- ja kulturmáhtolašvuođa oktavuođas ferte nannet sihke lasi juolludusaiguin ja strategalaš ovttasbarggu dáfus. Birasáddjás ovddideami oktavuođas mii sihkkarastá sámi ávnnaslaš kulturvuođu ii leat sáhka dušše ollu buriid ovttaskas doaibmabijuid hábmemis. Dárbu lea maiddái hukset rievttálaš, ekonomalaš ja institušuvnnalaš rámmaid maid olis lea vejolaš searvat ja olahit bohtosiid.

2.4.9 Kulturmuitosuodjaleapmi

Sámi kulturmuittut leat birasresursa, árvoháhkan resursa sámi servodagas ja leat deaŧalaččat sámi historjjá ja ovdahistorjjá duođaštanávnnasin. Kulturmuittut čájehit makkár oktavuohta olbmuin lea leamaš eatnadahkii ja lundui ja movt daid leat geavahan áiggiid čađa, ja čájeha maid eatnadaga ja luonddu mearkkašumi ekonomalaš, sosiálalaš ja oskkoldatlaš beliide. Kulturmuittut sámi dálááigeoktavuođas addet historjjálaš máhtolašvuođa, kultuvrralaš gullevašvuođa ja dihtomielalašvuođa das movt luondduin dál galgá ávkkástallat ja movt doppe johtalit.

Sámediggái lea fápmuduvvon váldi kulturmuitolága mielde hálddašit sámi kulturmuittuid. Sámedikkis lea ovddasvástádus viiddis geografalaš guovllus masa gullet 6 fylkkagieldda ja guovllut Opplánddas ja Møre ja Romsdalas. Sámediggi lea meannudan ollu plánaáššiid main oktavuohta gielddaiguin, doaibmabiddjooamasteaddjiiguin ja kulturmuitohálddašeami nuppi lađđasiin lea leamaš deaŧalaš. Sámediggi čađaha ollu stuorát ja unnit geahčademiid mii lea oassi válddi geavaheamis. Sámediggi duođašta sámi historjjá sámiid eavttuid mielde dainna lágiin ahte ieš aktiivvalaččat bargá kulturmuittuiguin ja kulturbirrasiiguin. Sámedikki doarjjaortnega bokte kulturmuitosuodjaleapmái leat eaiggádat ja eará berošteaddjit ožžon vejolašvuođa seailluhit, láhčit ja duođaštit sámi kulturmuittuid.

Maŋimuš jagi áigge lea dahkkojuvvon stuorát registrerenbargu Sætermoenis, Meavkkis ja Ráissá álbmotmeahcis. Ollu automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut leat registrerejuvvon. Dáin siseatnanguovlluin čatnasit eanaš kulturmearkkat boarraset áiggi goddebivdui ja boazodollui. Kulturmuittuid kártema bokte suodjaluvvo sámi kulturárbi buorebut ja dat buktá maid eanet máhtolašvuođa sámi historjjá birra.

Sámediggi lea 2007:s čuovvolan 2006 – 2020 guhkesáigeplánas sámi kulturmuittuid ja báktedáidaga seailluheami hárrái. Dát lea dahkkojuvvon dan bokte go eamihávdesadji Murggehis/Klubben Unjárgga gieldda ja Čáhcesullo gieldda ráji gaskkas lea sihkkarastojuvvon, báktesárgumiid seailluhanbargu álda/Aldonis Unjárgga gielddas lea čađahuvvon ja sámi kulturmuittuid seailluhanbargu Gjerdalenis Hábmira suohkanis lea čađahuvvon, ja dasto lea hávdesadji arkeologálaččat iskkaduvvon nuortalaš gilis Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas.

Sámedikki huksensuodjalanplána lea čuovvoluvvon dan plánejuvvon Sirbmá prošeavtta bokte Deanus mii dál lea álggahuvvon. Konkrehta ­suodjalanbarggu lassin lea prošeavtta ulbmilin ovddidit min huksensuodjalanbarggu. Dan oktavuođas lea bargojuvvon duođaštemiin, ođastemiin ja báikkálaš snihkkáriid oahpahemiin. Deanu gielda, gilisearvi ja skuvla leat leamaš mielde barggus. Riikaantikvára lea dorjon barggu.

Sámediggi oaidná ahte dárbbašuvvo gelbbolašvuohtabiras sámi fanas- ja fanasduddjonárbevieruin. Fanassuodjalanguovddáš lea dat ásahus mas nationála oktavuođas lea ovddasvástádus dán fágasuorggis.

Sámediggi lea aktiivvalaččat oččodan Ceavccageađggi/Mortensnes guovllu Unesco máilmmeárbelistui. Dát ášši lea ovdal ovddiduvvon Birasgáhttendepartementii ja dan birra lea ságastallojuvvon Sámedikki dievasčoahkkimis.

Sámediggi meannudii ášši boahtteáiggi sámi kulturmuitohálddašeami birra čakčamánus 2007. Dalle deattuhuvvui ahte sámit ieža fertejit beassat hálddašit iežaset kulturárbbi. Sámi kulturmuittut lea deaŧalaš oassi dán kulturárbbis. Sámediggái, mii lea sámiid ovddasteaddji orgána, ferte lága bokte addojuvvot váldi hálddašit sámi kultur­muittuid. Dát duohtan dagašii stáhta bajimuš ovddasvástádusa sámepolitihkas ahte Sámediggái galgá addojuvvot eanet váldi ja mearridanváldi áššiin mat sámi álbmogii leat erenoamáš deaŧalaččat. Sámediggi lea deattuhan ahte boahtteáiggi kulturmuito-hálddašeapmái adnojit eanet dárbbašlaš resurssat.

Maŋimuš jagiin leat eanet ja eanet jearahišgoahtán digitála geografalaš dieđuid. Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda leat 2005:s álggahan ovttasbargoprošeavtta geografalaš diehtojuohkinvuogádagaid (GDV) atnui váldimiin kulturmuitosuodjaleami oktavuođas. Dan guovtti jagis maid prošeakta lea bistán, leat ráhkaduvvon ođđa digitála dagaldumit go guoská geodiehtovuđđui ja leat buoridan organisašuvnna gelbbolašvuođa mealgat. Prošeakta lea buriin vugiin nannen ovttasbarggu Finnmárkku fylkkagielddain ja sáhttá ­dadjat ahte leat dainna lihkostuvvan hui bures. Boahtteáiggis sáhttá GDV geavahit maid eará fágafealttain go sámi kulturmuitosuodjaleamis.

Sámedikki ulbmilin lea ahte buot ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut galget registrerejuvvot Askeladdenis, ja sierra prošeakta lea ge čađahuvvon dainna ulbmilin. Eanaš sámi kulturmuittut Finnmárkkus, Romssas ja Davvi Norlánddas leat registrerejuvvon dán diehtovuđđui. Máttasámi guovllus leat registreremat easkka álggahuvvon. Sierra prošeakta sámi viesuid registreremiin lea álggahuvvon. Riikaantikvára lea ruhtadan oasi Askeladden-prošeavttain.

Sámediggi lea dán jagi áigge buktán oidnosii Sámedikki kultursuodjalanbarggu iešguđet forain. Dát buvttiha vel stuorát áddejumi ja legitimitehta dan buori ja viiddis bargui maid Sámediggi dahká dán fágasuorggis.

2.5 Sámeálbmotfoanda

Stuorradiggi lea sámiálbmotfoanddas várren 75 miljon ruvnno oktasaš buhtadusa dáruiduhttinpolitihkka dagahan vahágiid ja eahperievtti geažil sámi álbmogii. Sámediggi galgá hálddašit foandda reanttuid/buvttadusa.

Sámeálbmotfoandda ásaheapmi lea dušše okta lávki dan guvlui ahte njulget daid vahágiid ja gillámušaid maid sámit álbmogin leat gártan gillát máŋga sohkabuolvva. Foanda okto ii leat doarvái njulget daid gillámušaid maid dáruiduhttin lea dagahan. Ain lea stáhtas ovddasvástádus njulget daid vahágiid maid geažil sámi álbmot lea gártan gillán.

Sámediggi mearridii skábmamánus geavahišgoahtit sámiálbmotfoandda. Sámedikki dievasčoahkkin mearridii ahte dievasčoahkkin lea foandastivra, ja ahte Sámediggi mearrida foandda reanttuid geavaheami lagabuidda jahkásaš bušeahttamearrádusain. Sámediggi lea mearridan vuoruhemiid ja áŋgiruššansurggiid sámiálbmot­foandda geavaheapmái áigodagas 2008 – 2009. Oasit foandda ruđain galget geavahuvvot giellaovddidandoaibmabijuide, girjjálašvuhtii ja árbevirolaš máhtolašvuođa duođašteapmái ja gaskku­steapmái.

2.6 Kultuvra

Kultureallin lea hui deaŧalaš identitehta nannemii seammás go dat ealáskuhttá báikegottiid dainna lágiin ahte olbmot háliidit ássat doppe. Go sámi kultuvra lea nanus, de addá dat oadjebasvuođa ja deaŧalaš riekkisváikkuhusaid loaktima ja eallinkvalitehta dáfus. Kultuvrii gullet maiddái dakkár arenat ja deaivvadansajit gos dáidda ja kultuvra gaskkustuvvo, ja viidáset áddejumis gullet dasa maid valáštallan, museat, bibliotehkat ja media.

Báikkálaš, guovllulaš ja nationála sámi ásahusat ja kultuvrralaš arenat ja deaivvadansajit leat deaŧalaččat sámi servodaga ovddidanbarggus. Dat mii boahtá ovdan filmmaid, musihka, girj­jálašvuođa, dáidaga ja teáhtera bokte lea mielde buktimin oidnosii sámi kultuvrra.

2.6.1 Kultuvrra ovdanbuktin

Sámi musihkka lea mielde buktimin oidnosii ja loktemin sámi kultuvrra sihke sámi álbmogii ja muđui máilbmái. Deaŧalaš lea nannet ja ovddidit sámi musihkkabirrasa ja addit vejolašvuođa gaskkustit sámi musihka. Ovttasbargošiehtadusaid bokte fylkkagielddaiguin galgá Sámediggi leat mielde láhčimin sámi musihka buvttadeami ja gaskkusteami. Sámediggi áigu árvvoštallat etnomusihkkaguovddáža ásaheami, ja áigu aktiivvaččat bargat luđiid ja eará sámi musihka gaskkustemiin.

Sámediggi vuordá buoret rámmaeavttuid sámi filmmaid ovddideapmái. Jos galgá eanet áŋgiruššat sámi filmmaid ovddidemiin ja buvttademiin, de dárbbašuvvojit sámi filmmaid ovdánahttimii buoret ekonomalaš rámmat ja eanet arenat. Dien oktavuođas oaidná Sámediggi hui positiivalažžan daid plánaid mat leat ráhkaduvvon riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáža ásaheamis Guovdageidnui. Dán lágan filbmaguovddáža olis buorránivčče sámi filmmaid ovdánanvejolašvuođat, šattašii buoret ovttasbargu riikarájiid rastá ja ođđa vejolašvuođat filmmaid ovddideapmái álgoálbmotperspektiivvas.

Guhkkit áigge lea leamaš nu ahte rámma­eavttut sámi čáppagirjjálašvuođa almmuheapmái ja doaibmadoarjja sámi lágádusaide leat leamaš unnán dohkálaččat. Sámedikkis lea dattetge leamaš vejolašvuohta guovtti maŋimuš jagis vuoruhit dan badjelii, muhto leat ain ollu gárvves manusat čáppagirjjálašvuođas mat leat gárvásat almmuheami váste. Sámediggi áigu geavahit muhtun oasi sámiálbmotfoandda ruđain muhtun dáid prošeavttaid gárvvisteapmái. Dát lea maid čuovvoluvvon 2008 bušeahtas.

Sámi teáhterat leat hui deaŧalaš arenat lávdedáidaga gaskkusteami ja vásiheami oktavuođas. Sámedikkis lea ulbmilin sihkkarastit teáhteriidda buoret ekonomalaš rámmaeavttuid, nu ahte dat sáhttet addit fálaldagaid olles sámi ássanguovllus. Sámediggi lea vuoruhan nannet Beaivváš Sámi Teáhtera doaibmaruhtadeami. Sámediggeráđis leat leamaš čoahkkimat Girko- ja kulturdeparte­meanttain sámi nationála lávddi huksema birra Guovdageidnui.

Åarjelhsaemien Teatre lea deaŧalaš máttasámi giela, kultuvrra ja identitehta nannemis. Jagi 2006 rájes lea teáhter ožžon fásta doaibmadoarjaga Sámedikki bušeahta bokte. Dan ovttas ruhta­deapmi lea guorahallojuvvon máttasámi guovllu ovttasbargošiehtadusaid oasálaččaiguin. Sáme-diggi lea duppalastán doaibmadoarjaga teáhterii 2008 bušeahtas.

Jagi 2004 dagai Sámediggi ovttasbargošiehtadusa Sámi Dáiddárráđiin/Samisk kunstnerråd (SDR). Sámediggi lea 2007:s čađahan šiehtadallamiid ođđa šiehtadusa hárrái jahkái 2008. Dát šiehtadallamat boatkanedje, ja danne lea rámma mearriduvvon Sámedikki 2008 bušeahta bokte. Dáiddáršiehtadusa rámma 2008:s lea 4 350 000 ruvnno, dat seamma mii lei 2007:s.

2.6.2 Kultuvrralaš arenat ja deaivvadansajit

2.6.2.1 Sámi ásahusat

Sámediggi vuoruha sámi kultuvrrain eanet áŋgiruššama ja danne lea ulbmilin deaivvadit buot sámi kulturásahusaiguin ja –organisašuvnnaiguin. Sámedikkis leat leamaš čoahkkimat muhtun sámi ásahusaiguin. áššit maid birra lea leamaš sáhka leat ovttabargošiehtadusaid čuovvoleapmi fylkkagielddaiguin, earret eará vejolašvuođaid birra geavahit sámi čálamearkkaid diehtovuođuin ja guovttegielalašvuođa goluid ruhtadeapmi.

Várdobáiki sámi guovddáš lea ráhkadan latnja- ja doaibmaplána sámi guovddáža/kulturviesu várás. Plána lea ráhkaduvvon Sámedikki mearrádusa vuođul mii guoská sámi museadoaimma oassečielggadeapmái Davvi-Norlánddas ja Romssas, mas Sámediggi bijai vuođđun ahte Várdobáikái biddjojuvvo sámi museaovddasvástádus Mátta-Romssas/Davvi-Norlánddas. Plánas lea hábmejuvvon kulturviessu mas leat ollislaš musea, kantuvrrat, čoahkkin- ja kursalanjat ja lanjat oktasas doaimmaide.

Sámediggi bidjá vuođđun ahte museadoaibma Romssas ja Davvi Norlánddas galgá ovddiduvvot dáláš kulturguovddážiid oassin. Dat mearkkaša ahte ája sámi guovddážii biddjojuvvo sámi museaovddasvástádus Davvi-Romssas ja davit Gaska-Romssas. Galgá ovddiduvvot sámi musea mii biddjojuvvo Sámedikki hálddašeami vuollásažžan. Museahuksen šaddá leat oassi plánejuvvon huksemis ája sámi guovddáža oktavuođas.

2.6.3 Valáštallan

Sámediggi háliida movttiidahttit sámi nuoraid áŋgiruššat valáštallamiin. Danne lea Sámediggi ásahan valáštallanbálkkašumi sámi valáštalliid váste. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš gearddi 2007:s Oda Utsi Onstadii luođovaláštallamis ja Siv Anja Miennai taekwondos.

Sámediggi lea máŋggaid jagiid bargan aktiivvalaččat ekonomalaš rámmaid buoridemiin sámi valáštallamii. Dat lea deaŧalaš danne vai sámi valáštallama sáhttá čađahit ja viidáset ovddidit sihke govdodat- ja njunušvaláštallandásis. 2007:s addojuvvui sámi valáštallamii oassi speallanruđain mii lei 500 000 ruvnno. Ruđaid hálddaša Sámediggi ja Sámediggi lea addán ruđaid Sámiid valáštallanlihtu-Norga/Samenes idrettsforbund-Norge (SVL-N) geavahussii. Ulbmilin dainna lea láhčit dilálašvuođaid sámi valáštalliide, erenoamážit mánáide ja nuoraide.

Sámiid Valáštallanlihttu/Samenes idrettsforbund (SVL) organisere valáštallandoaimmaid sámi ássanguovlluin, rájárastá perspektiivvain. SVL-N ja Sámi spábbačiekčanlihttu/Samisk fotballforbund (SSL) leat mielde SVL:s mii organisere doaimma Norggas. SVL organisere sámi meašttirgilvvuid ja sámi riikkaservviid, ja dieinna lágiin dat lea deaŧalaš ja mávssolaš dan gullevašvuođa nannemis ja ovddideamis mii sámiin lea riikkarájiid rastá. SVL vállje oasseváldiid Arctic Winter Games doalui-de mat lágiduvvojit juohke nuppi jagi. Dat lea positiivvalaš arena gos valáštallan ja álgoálbmotnuorat besset deaivvadit riikkaidgaskasaš dásis.

Guovvamánus 2007 fokuserejuvvui sámi valáštallan SVL olis Romssas, gos ledje spábbačiekčamat nissonolbmuide Sámi ja Ålandda gaskka, čuoigamat/njoarostangilvu, valáštallangálla ja NM heargevuodjin.

2.6.4 Girku

Sámedikkis lei čoahkkin Sámi girkoráđiin guovvamánus 2007, gos Sámi girkoráđđi dieđihii doaimmas birra ja deaŧalaš áššiid birra maid ráđđi meannuda. Girkoeallin lea hui mávssolaš ollu sámii-de, ja danne lea sámi girkoeallin deaŧalaš Sámediggái. Sámediggi áigu dađistaga doallat oktavuođa Sámi girkoráđiin áigeguovdilis áššiin.

2.6.5 Museat

Sámedikkis lea leamaš fokus museaođastussii 2007:s. 2006:s ásahuvvojedje Saemien Sijte máttasámi guovllus ja Davveoarjesámi museasiida davvisámi guovllus nannejuvvon ovttadahkan. 2007:s leat návccat leamaš čohkkejuvvon bargat Deanu ja Várjjaga museasiiddaiguin. Romssas ja Davvi Norlánddas lea ráhkaduvvon sierra oassečielggadus das movt ođastus galgá čađahuvvot. Dát mearriduvvui dievasčoahkkimis guovvamánus 2007. Ollislaš sámi perspektiivva vuođul lea Sámediggi bargan dan ala ahte sámi musea­doaibma ovddiduvvo guovllu dáláš kultur­guovddážiid oassin. Kulturguovddážat galget dattetge ieža ráhkadit vuođu museadoibmii, ja Sámediggi lea dien oktavuođas addán doarjaga ovddidanprošeavttaide árran julevsámi guovddážii, Várdobáiki sámi guovddážii ja ája sámi guovddážii.

Davveoarjesámi museasiida oaččui 2006:s ovddasvástádusa nationála sámi museafierpmádaga fierpmádatoktiiordnejeaddjin. Dien oktavuođas ráhkaduvvui ja vuolláičállojuvvui fierpmádatšiehtadus Sámedikki ja Davveoarjesámi museasiidda gaskka, mas boahtá ovdan makkár ovddasvástádus, rolla ja geatnegasvuođat das leat fierpmádaga ektui. Davveoarjesámi museasiiddas lei ovddasvástádus lágidit álggahanseminára nationála sámi museafierpmádaga ektui juovlamánus 2007. Sámediggi searvvai seminárii ja doalai sáhkavuoru.

Leat beahtahallan go sámi museat eai leat ekonomalaččat nannejuvvon seamma láhkai go norgalaš museat leat. Sámi museat leat ožžon 2 miljon ruvdnosaš lasáhusa áigodagas 2002 – 2007, maid ferte gohčodit dušše symbolalaš submin. Dát lasáhus ii leat doarvái daid stuorra dárbbuid ja hástalusaid ektui mat sámi museain leat ovddabealde. Museaásahusat ja Sámi museasearvi leat ere­noamážit váldán ovdan museaođastusa ja sámi museaid ekonomalaš eavttuid. Sámediggi ádde hui bures manne sámi museat leat fuolastuvvan, ja lea ovddidan museaođastusa áššin čoahkkimis Stuorradikki gielda- ja hálddašankomiteain skábmamánus. Sámediggi lea bivdán čoahkkima stáhtaráđiin gos ságastallat sámi museaid ekonomiija birra. Dát čoahkkin dollojuvvo ođđajagimánu 22. b. 2008.

Sámedikkis eai leat sierra ruđat sámi kulturviesuid ja museaid huksemii. Sámediggi bargá dattetge ovttasráđiid huksejeaddjiiguin politih-kalaččat juolludeaddji eiseválddiid ektui. 2007:s álggahuvvui viimmat Nuortasámi musea huksen Njávdámis, sámi duhátjahkebáikin. Museavistti huksen doalvu barggu nuortasámi servodaga nannemiin ođđa muddui. Sierra nuortasámi ásahusa ásaheapmi lea deaŧalaš eaktu go galgá sáhttit bargat nuortasámiid giela, kultuvrra, ealáhusaid ja vuoigatvuođaid nannemiin. Sámediggi lea ovttasráđiid Mátta-Várjjaga gielddain addán doai­bmadoarjaga museaprošektii jagi 2003 rájes.

Saemien Sijte lea okta eará huksenprošeakta maid Sámediggi lea vuoruhan. 2007:s čielggai ahte Saemien Sijte galgá stuoriduvvot. Sámediggi hálii-da rámiidit Davvi-Trøndelága fylkkagieldda, mii lea bargan sihke politihkalaččat ja addán dáhkádusaid vistti ruhtadeapmái. Máttasámi servodat dárbbaša nana kulturguovddáža. Dát galgá doai­bmat deaivvadansadjin ja gaskkustit historjjá, dutkama, kultuvrra ja servodateallima. Jáhkkit ahte Saemien Sijte deavdá dán rolla.

Sámediggi lea dorjon sámi dáiddamusea huksenprošeavtta. Ovddasvástádus das lea biddjojuvvon Davveoarjesámi museasiidii, mii lea sádden plánenruhtaohcamuša Kultur- ja girkodepartementii (KGD). Dattetge eai leat juolluduvvon ruđat 2008 stáhtabušeahta oktavuođas. ášši hoahpuheami dihte lea Sámediggi juolludan ruđaid ovdaprošektii 2008:s. Sámediggi lea ávžžuhan sihke guovllulaš ja guovddáš eiseválddiid váikkuhit ovdaprošeavtta ollásit ruhtadeami.

Sámediggi lea juolludan 3 miljon ruvnno ája sámi guovddáža huksenprošektii. Sámedikkis lea áigumuš doaibmat guovddážis láhčimin sámi ásahushuksema. Dainna vuolggasajiin go Sámediggi várra gártá leat doaimma stuorámus doarjjaaddi huksema maŋŋá, lea lunddolaš ahte Sámedikkis lea hálddahuslaš ovddastus prošeavtta oktavuohtajoavkkus.

Sámediggi vuordá ahte Várdobáiki sámi guovddáš ollašuhttojuvvo maŋŋá go huksemat mat leat jođus ája sámi guovddážis lea gearggahuvvon.

2.6.6 Recalling Ancestral Voices – Sámi kulturárbbi ruovttoluotta fievrrideapmi

Interreg-prošeakta «Recalling Ancestral Voices – Sámi kulturárbbi ruovttoluotta fievrrideapmi» ­loahpahuvvui 2007:s. Prošeavtta ulbmilin lea leamaš kártet sámi kulturárbbi mii gávdno ásahusain Davviriikkain ja Eurohpas. Prošeakta lea leamaš Várjjat sámi musea, Suoma beale Siida-musea ja Ruoŧa beale ájtte musea gaskasaš ovttasbargoprošeakta. Sámediggi lea bargan prošeavtta ollásit ruhtademiin. Prošeavtta oktavuođas dollojuvvui golggotmánus riikkaidgaskasaš konferánsa Anáris Suoma bealde. Sámediggi doalai sáhka­vuoru konferánssas mas deattuhuvvui ahte Sáme­dikkis dat ferte leat ovddasvástádus sámi dávvi­rávdna­siid hálddašeamis. Konferánssas bođii maid ovdan ahte Norgga álbmotmusea lea mearridan ahte áigot miehtat sámi dávvirávdnasiid ruovttoluotta fievrrideapmái.

2.6.7 Rádjaofelaččat

Guhká lea bargojuvvon dainna ahte rádjaofelaččat Divttasvuonas galget oažžut buhtadusa. 2006 stáhtabušeahtas juolluduvvojedje ruđat Sámediggái dutkan- ja duođaštandoaimma ásaheami váste go guoská rádjaofelaččaide Divttasvuonas, árran julevsámi guovddáža oktavuhtii. Dien oktavuođas mearridii Sámedikki dievasčoahkkin áššis, ja ahte árran julevsámi guovddážii addojuvvo ovddasvástádus ásaheamis, stuorradiggeprosišuvdnii nr 1 (2005 – 2006) dávistettiin. 2007:s lea várrejuvvon 1 miljon ruvnno árranii dán ulbmila váste. Mearrádusa vuođul ráhkaduvvui šiehtadus Sámedikki ja árrana gaskka 2007:s, šiehtadusas válddahallojuvvo movt doaibma galgá čađahuvvot.

2.6.8 Ovttasbargu Sámedikki ja ABM-utvikling gaskka

Sámediggi lea 2007:s bargan dan ala ahte ásahuvvošii formaliserejuvvon ovttasbargu ABM-utvikling:in (stáhta arkiiva-, bibliotehka- ja museaguovddáš). Sámediggeráđis lea njukčamánus leamaš čoahkkin ABM-utvikling:in, ja dat čuovvoluvvui ođđa ovttasbargočoahkkimiin skábmamánus. ABM-utvikling:s lea guhkes vásihus ja nana fágalaš máhttu fágafealttaid nugo bibliotehka ja musea siskkobealde. Dán geažil háliida ge Sámediggi ásahit fásta jahkásaš čoahkkimiid daiguin.

2.6.9 Mediat

Mediat leat deaŧalaččat sámi servodagas. Buori mediafálaldaga sihkkarastimis leat rámmaeavttut deaŧalaččat. Sámegielat mediat leat erenoamáš deaŧalaččat sámi čállingiela oidnosii buktimis ja dat doibmet dábálaččat giellamállen. Sámediggi lea duhtavaš go vihtta miljon ruvnno leat lasihuvvon sámi áviissaide, man geažil lea vejolaš ásahit sámi beaiveáviissa. Čoahkkimis Kulturdepartemeanttain dovddahii Sámediggi ahte sámegiel áviissaid stuorát golut berrejit buhtaduvvot. Dán berre vuhtii váldit ruđaid juogadeamis.

2.7 Giella

Sámi kultuvrra boahtteáiggi guovddáš eaktun lea ahte álbmogis lea vejolašvuohta geavahit sin iežaset giela. Eanáš kultuvrrain lea giella okta dain deaŧaleamos beliin. Sámegiella buvttiha identitehta ja gullevašvuođa bargui sámiid eksisteanssain ja árbejuvvon vuoigatvuođaiguin sin iežaset árbevirolaš resurssaid ja eatnamiid ja čáziid ektui. Duohtavuohta lea dasto ahte sámegiella, nugo earáge eamiálbmotgielat, leat sakka áitojuvvon. Ballu lea ahte sámi giella ja suopmanat jávket.

Sámegiela ferte oktilaččat suodjalit ja ovddidit.

Sámediggi lea loahpahan golmmajagáš prošeavtta, Divvun, mii lea divvunprográmma davvi- ja julevsámegiela váste. Prográmmas lea davvisámegiela stávenreaidu ja sátnejuohkin ja julevsámegiela stávenreaidu. Dás duohko šaddá leat mealgat álkit čállit sámegiela, ja dát lea deaŧalaš lávki sámegiela suodjaleamis. Reaiddut leat nuvttá buohkaide. Sámediggi álggaha dál ođđa vástesaš prošeavtta máttasámegiela várás, mii plána mielde galggašii gárvvásmuvvat golmma jagi geahčen.

Divtasvuona suohkan gullá ođđajagimánu 1. b. 2007 rájes sámegiela hálddašanguvlui. álgo váttisvuođaid geažil, ii leat gielda álggahan láhkageatnegahttojuvvon doaimmaid ovdalgo jagi loahpas. Gielda rahčá earret eará giellakonsuleantta ja eará sámegielat bargiid fidnemiin.

Čakčat 2007 čielggai ahte Snoasa suohkan galgá gullat sámegiela hálddašanguvlui 01.01.08 rájes. Dat mearkkaša maiddái ahte Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan gullá maid hálddašanguvlui seamma beaivvi rájes. Snoasa suohkan lea vuosttaš gielda Norggas mas lea máttasámegiella hálddašangiellan, dássálaga dárogielain. Sámediggi lea hui duhtavaš go ráđđehus 2008 bušeahtas lea várren ruđaid mearriduvvon hálddašanguovllu viiddideapmái.

Sámediggi addá doarjaga buohkanassii ovcci sámi giellaguovddážii. Giellaguovddážat ovddastit sihke mátta-, julev- ja davvisámegiela giellaguovllu. Sámediggi lea duhtavaš dainna bargguin mii dahkkojuvvo sámi giellaguovddážiin, ja oaidná barggu mii dahkkojuvvo hirbmat deaŧalaš vuođđun sámegiela suodjaleapmái ja ovddideapmái. Giella­guovddážat deaivvadit ja dollet oktasaš semináraid oktii jagis. Dán ulbmilin lea lonuhallat vásihusaid ja jurdagiid. Sámediggi lea hui duhtavaš go dáinna lágiin ovttas deaivvadit ja ovddidit barggu sámegiela geavaheami ovdánahttimiin.

Sámediggi várre jahkásaččat giellaprošeaktaruđaid doaibmabijuide sihke siskko­bealde ja olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Giellaprošeaktaruđaid ulbmilin lea nannet sámegiela. 2007:s válljejuvvojedje čuovvovaš suorggit siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu: tear­pmaid čohkken, ovddideapmi ja registreren, sámi báikenamaid čohkken, prošeavttat mat addet mánáide ja nuoraide fálaldaga arenaid hárrái gos sámegiella gullo ja oidno, ja addá positiivvalaš oktavuođaid gillii ja molssaeaktosaš arenaiguin áŋgiruššamii olggobealde skuvlla ja mánáidgárddi. Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde válljejuvvojedje čuovvovaččat vuoruhuvvot: molssaeaktosaš giellaarenaid ovddideapmi sámi mánáide ja nuoraide, sámi báikenamat ja tearpmaid čohkken, ovddideapmi ja registreren.

Sámediggi oaidná deaŧalažžan ahte sámegiella ovdánahttojuvvo riikkarájiid rastá, ja lea danne 2007:s váldán álgaga Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ektui ahte ásahuvvošii bargojoavku mii galgá čielggadit movt sámi giellabargu galgá organiserejuvvot, ruhtaduvvot ja movt doaimmat galget juogaduvvot boahtteáiggis Sámedikkiid ja SPR ovddasvástádussuorggis. Dasa lassin galgá bargojoavku árvvoštallat strategiijaid sámegiela dutkan- ja resursaguovddáža ásaheami ektui.

Sámediggi lea ovttasráđiid iešguđet oasálaččaiguin, earret eará máttasámiguovllu ovttasbargošiehtadusaid oasálaččaiguin bargan dan ala ahte Elgå bajásšaddanguovddážis sihkkarastojuvvo viidáset doaimma. Sámediggi lea ovdal leamaš mielde ruhtadeamen hui bures lihkostuvvan giellamovttiidahttinprošeavtta bajásšaddan­guovddážis. Sámedikki giellastivra lea ráđđeaddi orgána Sámediggái áššiin mat gusket sámegillii. Giellastivra lea 2007:s meannudan áššiid mat earret eará gusket almmolaš namaid dohkkeheapmái, gielddaid, fylkkagielddaid ja giellaguovddášiid raporttaid dohkkeheapmái, sámefoandda geava­heapmái ja sámegiela resursaguovddáža ásaheapmái.

2.8 Mánáidgárddit

Sámediggi bargá dan ala ahte sámi mánát ožžot mánáidgárdefálaldaga mii lea heivehuvvon sin gillii ja kulturduogážii. Sámediggi hálddaša earenoamáš doarjaga sámi mánáidgárddiide. 2007:s juolluduvvui doarjja sámi mánáidgárddiide ja dáru mánáidgárddiide main leat sámi mánát. Sámediggi lea doallan čoahkkima muhtin ohccisuohkaniiguin. Čoahkkimiid duogáš lei ahte muhtin ohcamat ledje váilevaččat, ja Sámediggi háliidii ságastallama suoh-kaniiguin ja mánáidgárddiiguin mánáidgárddiid sámi giela ja kultuvrra fálaldaga birra. Sámediggi lea bagadallan sihke sámi ja dáru mánáidgárddiid, earret eará doarjaga ohcamis, mánáidgárddi sis­doalus ja sámegielat bargiid dáfus.

Ođđa strategalaš plána sámi mánáidgárddiide lea ráhkaduvvon áigodahkii 2008 – 2011. Plána dohkkehuvvui Sámedikki dievasčoahkkimis čakčamánus 2007.

Sámediggi lea lágidan jahkásaš sámi mánáidgárdekonferánssa ja fierpmádatčoahkkimiid iešguđet bargiidjoavkkuide mánáidgárddiin gos leat sámi mánát. Dán jagáš konferánssa fáddán lei earret eará guovttegielalašvuohta ja mánáidgárddiid rámmaplána. Sámediggi lea maiddái doallan fierpmádatčoahkkimiid iešguđet bargiidjoavk-kuide mánáidgárddiin gos leat sámi mánát. Leat juolluduvvon ruđat oahpponeavvoráhkadeapmái ja prošeaktabargguide mánáidgárdesuorggis, earret eará prošeavttaide mat ovddidit sámi stoahkanbirrasa olgun ja giellaprošeavttaide.

Oahpponeavvoráhkadeapmái ja prošeaktabargguide mánáidgárdesuorggis leat juolluduvvon ruđat. Sámediggi lea almmuhan guokte «Stullan» mánáidgárdeáigečállaga. áigečála lea fágaáigečála mánáidgárddiid váste gos leat sámi mánát, dat lea nuvttá ja juhkkojuvvo mánáidgárddiide gos leat sámi mánát ja eará berošteddjiide.

Sámediggi lea ovttas Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttain lágidan konferánssa sámi bajásšaddama birra. Konferánsa čalmmustahtii iešguđet beliid das ahte bajásšaddat sámi identitehtain ja sámi kultuvrii gullevašvuođain dán áigge. Sámediggeráđđi lea oassálastán Guovssahas sámi mánáidgárddi almmolaš rahpamis Romssas.

Ovttasbarggu bokte váhnemiiguin, mánáidgárddiiguin ja mánáidgárdeeaiggádiiguin lea Sámediggi bargan dan ala ahte sámi giella ja kultuvra šaddá oassin sámi mánáid mánáidgárdefálaldagas. Hástalusat ovddosguvlui leat diehtojuohkin mánáidgárddiide ja váhnemiidda mánáidgárdefálaldaga sámi sisdoalu birra, mánáidgárdebargiid gelbbolašvuođalokten, bargiid besten, ja oahpponeavvut heivehuvvon sámi mánáid dárbbuide.

2.9 Oahpahus

Máhttu ja gelbbolašvuohta leat buot servodagaid vuođđun. Sámedikkis lea leamaš mihttun bargat dan ala ahte sámi mánát ja nuorat ožžot buori kvalitehtalaš oahpahusa.

2.9.1 Gávnos

Sámediggi lea mearridan sámi sisdoalu hui máŋggá nationála oahppaplánii vuođđooahpahusa váste, ja lea dan oktavuođas ávžžuhan Máhttodepartemeantta buoridit gelbbolašvuođa Norgga skuvllain. Dan geažil lea Oahpahusdirektoráhta ráhkadan Gávnos-gihppaga ovttasráđiid Sámi alla­skuvllain.

Gávnos lea fágalaš resursagihpa oahpaheddjiid váste.

2.9.2 Máhttolokten – Sámi

Sámediggi lea garrasit bargan ovddidit láhkaásahusaid (oahppoplánaid) Máhttoloktemii ja Máhttoloktemii – Sámi. Máhttolokten lea anus vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas Jo1 ja Jo2 dásis, ja galgá 2008 čavčča rájes leat anus olles vuođđo-oahpahusas.

Jagis 2007 lea Sámedikki bargu Máhttoloktema oktavuođas, leamaš čohkkejuvvon earenoamážit «Oahpahusa prinsihpat – Sámi» birra ja ovddidit ja mearridit oahppoplánaid joatkkaoahpahussii. Oahpahusa prinsihpat Máhttolokten – Sámi oahppoplánabuktosis dohkkehuvvojedje Sámedikki dievasčoahkkimis miessemánus 2007. Suoidnemánu 3. b. 2007 dohkkehii Máhttodepartemeanta «Oahpahusa prinsihpat – Sámi» Sámedikki dohkkeheami mielde. Prinsihpat čilgejit sámi skuvllaid ja oahppofitnodagaid ovddasvástádusa heivehit dili nu ahte ohppiide/oahpahalliide lea buorre kvalitehtalaš oahpahus mas lea sámi giella, kultuvra ja servodateallin vuođus, ja dat gustojit skuvlajagi 2007/2008 rájes.

Sámediggi lea dán jagi ráhkadan ja dohkkehan láhkaásahusa sámegiela čiekŋudeami oahppoplána birra vuođđoskuvlii. Joatkkaoahpahussii lea Sámediggi ráhkadan ja dohkkehan vihtta sierranas sámi oahppoplána: hábmema ja duoji oahppoplána, oahppoplána boazodollui Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmain ja oahppoplánaid prográmmafágaide sámi historjá ja servodat, sámi visuála kultuvra ja sámi musihkka ja lávdi studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain.

Sámediggi lea ráhkadan evttohusa sámi bálddalas ovttadássásaš oahppoplánaide oktasašfágaide servodatfága, historjá, geografiija, osku ja etihkka studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain. Máhttodepartemeanta dohkkehii daid ráđđádallamiid maŋŋá Sámedikkiin giđđat/čakčat 2007. 

Sámediggi lea mearridan sámi sisdoalu láhkaásahusain fidnooahpu oahppoprográmmaid Jo2 našuvnnalaš oahppoplánaide 14 fágas. Sámediggi lea maid álggahan barggu evttohit sámi sisdoalu čieža nationála oahppoplánii mat gullet fágaohppui bargoeallimis/ Jo 3 skuvllas. 

Sámediggi lea evttohan Máhttodepartementii ahte ráhkadit ođđa oahppoplánaid sierranas sámi fágaide joatkkaoahpahusas čuovvovaš fidnooahpu oahppoprográmmain: Studerenráhkkanahtti mediat ja kommunikašuvdna, mátkeealáhus, studerenráhkkanahtti luondduhálddašeapmi, sámi meahcásteapmi/ luonddugeavaheapmi válljenláhkai prográmmafágan luonddugeavaheami oahppoprográmmas. Sámediggi lea maiddái evttohan geahččalit prográmmafágaovttadagaid sámi luonddugeavaheapmi/ luondduhálddašeapmi sierranas prográmmafágan studerenspesialiserema oahppoprográmma servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorgái.

Sámediggi lea Oahpahusdirektoráhta ovddas jorgalahttán davvisámegillii ja kvalitehtasihkkarastán Oahppoplánačoakkáldaga Máhttolokten – Sámi oahppoplánaid. Buot dohkkehuvvon oahppoplánat leat dál jorgaluvvon davvisámegillii ja sámegiel fága oahppoplánat leat jorgaluvvon maiddái julev- ja lullisámegillii.

2.9.3 Gelbbolašvuođalokten

Sámediggi lea ožžon lassijuolludeami Oahpahusdirektoráhtas gelbbolašvuođaloktemii Máhttolokten – Sámi oktavuođas. Juolludeami ulbmil lei movttiidahttit gelbbolašvuođaloktemii mii ovddida sámi giela ja kultuvrra. Ovttas Sámi allaskuvllain lea álggahuvvon bargu plánet lassioahpu vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla oahpaheddjiide ja fágalaš jođiheddjiide ja oahppofitnodagaid bagadalliide.

Sámediggi lea juohkán oktiibuot 10 stipeandda alit ohppui, čuovvovaš juhkosiin: okta julevsámegillii, guhtta lullisámegillii, okta realfágaide, okta praktihkalaš-estehtalaš fágaide ja okta eare­noamášpedagogihkkii.

Sámediggi lea juohkán stipeandda 415 oahppái geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. Dáin lea 192 oahppis sámegiella 1. giellan ja 216 oahppis sámegiella 2. giellan ja čieža oahppis lea sámegiella válljenfágan.

2.9.4 Konferánssat

Sámediggi lea ovttas Sámi allaskuvllain ja Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda fylkkamánniiguin lágidan sámi skuvlakonferánssa Værnesas. Konferánssa oaivefáddan lei guovttegielalašvuohta ja sámegiela ealáskahttin. Konferánssas ledje sullii 170 oassálasti. Lágádusat ja eará oahpponeavvobuvttadeaddjit ja veahkkeneavvuid lágideaddjit ledje bovdejuvvon doallat čájáhusa konferánssas. Konferánssas sámi bajásšaddama birra Romssas ja mánáidgárdekonferánssas Harstadas lei Sámedikkis oahpponeavvočájáhus. 

Sámediggi oassálastii Statped:a riikakonferánssa «Fagtorget 2007» prográmmakomiteas. Riikakonferánsa lágiduvvui Romssas.

2.9.5 Oahpponeavvoráhkadeapmi

Sámediggi árvvoštallá iežas doarjjaortnegiid jahkásaš bušeahta ođasmahttinplána mielde. Oahpponeavvoráhkadeami reaidoruđat sirdojuvvojedje jagis 2000 Máhttodepartemeanttas Sámediggái. Sámediggi ii leat dan rájes nu bearehaga rievdadan ruđaid hálddašeami, earret dan ahte leat heaitán ieža buvttadeames oahpponeavvuid. Sámedikki vásáhusat jagi 2000 rájes leat mielddisbuktán vuorjašumi sámi oahpponeavvuid buvttadeami, ráhkadeami ja gárvvisteami beaktilvuođa hárrái. Finnut Consult AS lea Sámedikki ovddas árvvoštallan sámi oahpponeavvuid doarjjaortnega áigodahkii 2000 – 2005. Dát árvvoštallan lea oassin das mii lea vuođđun Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plánii boahtteáiggis ja Sámedikki jahkásaš bušeahta vuoruhemiide. Strategalaš plána bargu lea álggahuvvon.

Sámedikkis lea jeavddalaš oktavuohta oahpponeavvobuvttadeddjiiguin, ja lea jagis 2007 doallan ovttasbargočoahkkimiid viđain lágádusain.

Jagis 2007 leat oktiibuot 40 oahpponeavvu gárvvistuvvon. Dain leat čieža digitála oahppo­neavvu, muđui leat girjjit dahje fáddágihppagat. Dáin oahpponeavvuin leat gávcci lullisámegillii, guokte leat julevsámegillii ja earát leat davvisámegillii.

Jagis 2007 lea juolluduvvon ruhta 48 prošektii, juhkkojuvvon 14 digitála oahpponevvui ja muđui deaddiluvvon oahpponeavvuide. Dáin leat 40 vuođđooahpahussii ja gávcci mánáidgárdái. Leat álggahuvvon čieža prošeavtta lullisámegillii ja vihtta julevsámegillii, muđui davvisámegillii. Julevsámegiel prošeavttain galget guovtti prošeavttas ráhkaduvvot oahpponeavvut máŋgga jahkeceahkkái, oktiibuot čieža ceahkkái sámegielas nubbin­giellan. Ovtta lullisámegiel prošeavttas galget ráhkaduvvot oahpponeavvut njealji jahkeceahkkái sámegielas nubbingiellan. Stuorámus prošeakta davvisámegielas lea oahpponeavvuid ja neahttaresurssaid ráhkadeapmi jahkecehkiide 5.-10. ja joatkkaskuvlla cehkiide Jo1 ja Jo2.

2.9.6 Oahpahusláhka ja láhkaásahusat

Sámediggi lea buktán gulaskuddancealkámuša mánáidgárddi ulbmila rievdadusevttohussii ja evttohussii rievdadit oahpahusa ulbmila. Sámediggi doarju dan ahte mánáidgárddi ja oahpahusa ulbmilparagráfa huksehus galgá oktiivástidit, ja ulbmil ii galgga earuhuvvot gaskal vuođđoskuvl-la ja joatkkaoahpahusa. Sámediggi oaivvilda ahte váhnemiid vuđolaš riekti ja ovddasvástádus mánáideaset bajásgeassimii ja oahpahussii ferte deattuhuvvot ja čielgasit boahtit ovdan ulbmila álggus. 

Sámediggi lea buktán gulaskuddancealkámuša oahpahuslága láhkaásahusa rievdadusaid evttohussii mat gusket ovdaskuvlaoahpaheddjiid ja vuođđoskuvlla oahpaheddjiid gelbbolašvuođagáibádusaide.

Sámediggi lea Máhttodepartementii čujuhan dárbbu ođasmahttit oahpahuslága 6. kapihttala mii guoská earret eará sámi mánáid oktagaslaš vuoigatvuhtii oahpahussii sámegillii. Sámediggi lea bajidan Sámedikki mearrádusa ahte sámi mánáin olggobealde sámegiela hálddašanguovllu galgá ja ferte leat vuoigatvuohta sámi oahpahussii maiddái sámegillii vuođđo- ja joatkkaskuvllain. Sámeláhka ferte rievdaduvvot dainna lágiin dát vuoigatvuođat sihkkarastojuvvojit. Sámediggi lea oassálastán bargojoavkkus maid Máhttodepartemeanta lei nammadan, gos leat árvvoštallan stádalaš sámi joatkkaskuvllaid boahtteáigge hálddašanovddasvástádusa. Bargojoavku lea lassin dán bargui, buktán ođasmahttinevttohusa oahpahuslága 6. kapihttalii sámi oahpahusa birra ja lága láhkaásahusaide. 

Sámediggi lea golmma davimus fylkka fylkkamánniiguin ovttas ráhkadan diehtogihppaga «Sámegieloahpahus vuođđooahpahusas Máhttolokten». Gihppagis leat dieđut sámegiel oahpahusa birra, rutiinnaid birra go ohcá diimmuid sámegiel­oahpahussii, molssaevttolaš oahpahusvugiid birra ja oahppoplánaid birra.

2.9.7 Sámi váhnenáirras Vuođđoskuvlla Váhnenlávdegoddái (FUG)

Sámediggi lea Máhttodepartementii evttohan sámi áirasiid FUG:ii danin go addojuvvo oahpahus maiddái sierra sámi oahppoplánačoakkáldaga mielde ja váhnemiid váldoovddasvástádus mánáid oahpahussii lea čielgasit nannejuvvon sihke mánáidlágas ja oahpahuslágas. FUG galgá bargat dan ala ahte dát láhkanjuolggadusat ožžot duohta sisdoalu, ja ahte skuvla áimmahuššá ahte váhnemiin lea duohta oassálastinvejolašvuohta. 

2.10 Ealáhusat

Sámedikki guovddáš ulbmilin leat nana ja ealli servodagat ja stabiila ja buotbeallálaš ealáhusat. árbevirolaš ealáhusbarggu ferte sihkkarastit ja viidáset ovddidit, ja ođđa ealáhusaide addit ovdánanvejolašvuođaid. Sámediggi lea jagis 2007 bargan dan ala ahte ealáhusat sámi guovlluin ožžot buoret rámmaeavttuid árvoháhkama, gelbbolašvuođa- ja buvttaovddideami, nannoset márkanastima ja vuovdindoaimmaid bokte, nu ahte ealáhusat barget boahtteáiggediđolaččat ja leat gievrrabut márkangilvaleamis. Sámediggi deattuha ovttasbarggu vai nanne ja ovddida sámi ealáhusaid. 

Dán geahččalit bargat sihke ulbmillaš váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte ja njuolggo politihkalaš oktavuođa bokte regionála ja guovddáš eiseválddiiguin geain lea ovddasvástádus heivehit ealáhuspolitihka. Ovttasbarggus fylkkaiguin regionála ovdánahttinprográmmaid birra ja politihkalaš ráđđádallamiin guovddášdásis, leat geahččalan nannet earenoamážit mearraealáhusaid, boazodoalu, eanandoalu ja duoji rámma­eavttuid. Sámediggi lea maid geahčadan vejolašvuođaid nationála ovttasbargošiehtadussii Innovašuvdna Norggain. 

árjjalaš ja ulbmillaš váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte lea Sámediggi vuoruhan ealáhus­doaimmaid main lea stuora mearkkašupmi ássamii ja barggolašvuhtii sámi smávvaservodagain. Luondduriggodagaid geavaheapmi sámi guovlluin ferte vuosttažettiin leat ávkin guoskevaš guovlluide. Sámediggi háliida danin ahte lea duohta váikkuhanváldi eanadoalu, boazodoalu ja guolástuspolitih-ka hábmemii ja guovlluid luondduriggodagaid hálddašeapmái.

Buorit rámmaeavttut ealáhusaide sámi guovl­luin eai guoskka dušše árbevirolaš ealáhusheivehemiide, muhto sakka maiddái bargosajiide mat leat čadnon kultur-, diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiijii.

Sámedikki ealáhusulbmiliid reaidoruđaide bohtet ollu ohcamat. Dat rámma mii lea juolludemii-de lea unni, nu ahte ferte vuoruhit ollu ohcamiid gaskkas. Lea leamaš dárbu vuoruhit doarjaga ealáhusaid investeren- ja ovddidandoaibmabijuide ovdalii kultur- ja eará servodatguoski surggiid doaimmaid. Eanandoalu bealis leat leamaš nu ollu ohcamat ahte Sámediggi fertii mannat várrejuvvon rámmaid olggobeallái jagis 2007. Seamma guoská máŋggabealát ealáhusaide gos earenoamážit doarjja iešguđetlágan bálvalusealáhusaid álgga­heapmi ja ovddideapmi lea guovddážis. Dát lea suorgi gos leat ollu nissonbargosajit. Nissonbargosajiid ásaheapmi lea vuoruhuvvon mihttu ollislaš sámi servodatperspektiivvas. Fitnodeami ovddi­deapmi smávvaservodagain lea deaŧalaš áŋgiruššan-suorgi vai movttiidahttá nissoniid bálvalusbargosajiid ásaheapmái.

Duoji váldošiehtadusa ásaheapmi lea mielddisbuktán ahte váldooassi duodješiehtadusa ohcciin leat nissonolbmot. Duodji lea árbevirolaččat leamaš doaibma mas leat eanas nissonolbmot, ja duodješiehtadusa bokte dáhttu Sámediggi nannet duoji gánnáhahttima nu ahte eambbogat sáhttet dainna bargat. Eará doaibmabidju lei oahpahalliortnet mas buot oahpahallit ledje nissonolbmot – oktiibuot 16 oahpahalli leat leamaš oahpahalliortnegis. 

Sámi guovlluid ealáhusain leat ollu smávva fitnodagat main leat moadde bargi ja ovttaolbmo fitnodagat. Ollu fitnodagat leat rašit ja dain leat dávja vátna resurssat mat gusket iežaskapitálii, gelbbolašvuhtii, spesialiseremii, nuppástuhttimii ja ođđafuomášeapmái. Sámediggi vuoruha danin váikkuhangaskaomiid vai hukset birrasiid gos ealáhusat ja oahppoinstitušuvnnat čadnojuvvojit oktii ovddidan dihte oahpahusbirrasiid gos ovttasbargu, vásáhusaid lonohallan ja máhttoovddi­deapmi leat guovddážis.

Váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte fitnodatálggahanoahpahussii ja ealáhusgárddiide háliidit addit báikkálaš ealáhusaide árjjaid gelbbolašvuođaovddideami hámis. Ovdamearkan sáhttit namuhit ahte lea addojuvvon ruhta Sis-Finnmárkku Ovddidanfitnodahkii gos fitnodat oktan gelbbolašvuođa- ja DO-birrasiiguin galget ovttasbargat fitnodagaid ovddas gelbbolašvuođahuksema birra, kártet stuorrunhehttehusaid, hukset fierpmádagaid ja addit buoret obbalaš ealáhussuorgemáhtu vai olaha stuorruma ja ovdáneami báikkálaš fitnodagain. 

Sámediggi áigu fuolahit ahte hui farga ásahuvvo njealljejagáš diehtojuohkin- ja gulahallanprošeakta sámi guovlluid ealáhusovddidanvejolašvuođaid ja -rámmaid ektui. Prošeavtta ulbmilin lea gulahallat daid vejolašvuođaid, rámmaid ja gáibádusaid ektui mat gusket ealáhusovddideapmái, ja diehtojuohkinkanálaid ásaheapmái.

2.10.1 Duodji

Duodjeealáhusa ovdáneapmi lea ovddemusat čadnon duoji ealáhusšiehtadussii. Searvvit Sámiid Duodji ja Duojáriid Ealáhussearvi eaba boahtán ovttaoaivilii ovddidit oktasaš dokumeantta jagi 2007 šiehtadusa šiehtadaladettiin. Danin ii lean vuođđu álggahit šiehtadallamiid. Sámediggi válljii guhkidit 2007 šiehtadusa jahkái 2008. Šiehtadus dahká oktiibuot 8,22 miljon ruvnno. Ruhta lea várrejuvvon earret eará doaibmadoarjagii, čálgoortnegiidda, háhkamiidda ja ovddidandoaibmabijuide.

Sámediggi lea čuovvolan daid doaibmabijuid maid šiehtadusbealit sohpe jagis 2006. Guokte bargostipeandda juhkkojuvvojedje duojáriidda geat áigguiga ovddidit iežaska fitnodagaid. Duodje­doarjja lea eanas mannan árbevirolaš ásahemiide. Hástalussan lea gávdnat ođđa buktagiid ja buoret márkanvuođu dujiide. Vai buorida duodjeealáhusa prošeavttaid kvalitehta leat álggahan álggahanoahpahusa ja leat bargagoahtán mearkagálvvuid huksemiin duodjái. Gaskaboddosaš oahpahalliortnet mii galggai loahpahuvvot 2006:s lea bisuhuvvon gitta dassá dat čieža oahpahalli leat geargan šiehtadusaideasetguin. Sámediggi lea váldán badjelasas ovddasvástádusa ruhtadit daid šiehtadusaid maid Boazodoalu oahpahuskantuvra lea dahkan guhkit go jagi 2006 ovddas.

Leat álgán geahčadit hástalusaid duoji gelbbolašvuođas ja oahpaheamis. Bargui gullet earret eará oahpahalliortnega árvvoštallan, duojáriid bagadallan ja neavvun ja Duodjeinstituhta rolla, organiseren ja eaiggátdilli.

Oktiibuot leat 59 duojára dohkkehuvvon daid eavttuid mielde maid šiehtadusbealit leat bidjan. álgoálggus galggai ásahuvvot ođđa duodjeregisttar, muhto Diehtobearráigeahčču ferte dohkkehit duodjeregistara ásaheami nu guhká go registtar lea vuođđuduvvon čearddalašvuhtii. Dát bargu ii leat čuovvoluvvon danin go šiehtadallamat boatkanedje. 

Duodjeealáhusa ekonomalaš dili birra lea ráhkaduvvon raporta jagis 2007, jagi 2006 rehketdoallologuiguin. Doaibmaboađus lea gaskamearálaččat 94 670 ruvnno, jagis 2006 lei 37 138 ruvnno. Váldosivvan dán lássaneapmái lea dat go lea vuosttaš jahki goas duoji doaibmadoarjja lea mielde rehketdoallologuin. Gaskamearálaš doarjja lei jagis 2006 20 317 ruvnno.

Sámediggi oaidná ahte duodjeealáhusas lea erenoamáš dárbu doaibmabijuide maiguin sihkkarastit rekrutterema ealáhussii. Sámediggi áigu vuoruhit duodjedáložiid huksema ja doaimma doaibmabidjun nannet rektrutterema duodje-ealáhussii.

2.10.2 Mátkeealáhus

Mátkeealáhusas sámi guovlluin leat eanas smávva fitnodagat ja fálaldagat leat máŋggaláganat ja máŋggabealágat. Sámi kultuvrras lea stuora potensiála mátkeealáhusa oktavuođas. Sámi kultuvrras maid gaskkustit ferte leat luohtehahttivuohta mii lea sámi beroštumiid, norpmaid ja vieruid mielde. 

Ealáhus vásiha stuorru beroštumi márkanis muosáhit sámi kultuvrra ja lasihit máhtu sámiid birra álgoálbmogin. Lea maiddái lassánan beroštupmi álggahit ja ovddidit doaibma- ja muosáhanturismma fálaldagaid. Jagis 2007 lei Sámediggi vuoruhan hukset mátkkoštanbuktagiid mat leat vuođđuduvvon muosáhusaide ovdalii go lasihit idjadankapasitehta. Dákkár vuoruheapmi addá vuođu hukset máŋggabealát ja ođasmahtti mátkeealáhusa mii buktá bargosajiid ja sihkkarastá ássama sámi guovlluin. 

Sámediggi lea maid buktán cealkámuša Ráđđehusa bargui našuvnnalaš mátkeealáhusstrategiijain. Sámediggi deattuha ahte lea deaŧalaš ahte sámi mátkeealáhus ovddiduvvo ja ásahuvvo sámiid iežaset prinsihpaid vuođul. Dán lea ráđđehus čuovvolan nationála mátkeealáhusstrategiijas.

2.10.3 Eanandoallu

Sámediggi lea jagis 2007 ráhkadan sámi ássan­guovlluid eanandoallodieđáhusa. Dieđáhusas deattuhuvvo ahte eanandoalus lea guovddáš rolla sámi kulturárbevieruid doalaheamis ja dat lea deaŧalaš barggolašvuhtii sámi guovlluin. Sáme­dikki oaiveulbmil ealáhussii lea doalahit barggo-lašvuođa ja daid geavahusráhkadusaid mat dál leat.

Viidáseappot lea ulbmilin ahte eanandoallu sámi ássanguovlluin sihkkarastá biebmolágideami dáidda guovlluide. Sámi ássanguovlluin lea eanandoallu dramáhtalaš dilis, ja sámi guovlluid eanandoalu rámmaeavttut leat sakka rievdan daid maŋemus jagiid.

Sámi eanadoallu lea maŋemus 30 – 40 jagi standardiserejuvvon dáru eanandoallopolitihka mielde. Ulbmilin lea áŋggirdit máŋggabealátvuođa sámi eanandoalus. Sámi biebmovieruid áŋggirdeapmi sáhttá buktit gánnáhahtti kvalitehtasurggiid mat buktet ođđa bargosajiid ja doaimmaid giliide. Ii leat dušše mátkeealáhus mii ohcala báikkálaččat buvttaduvvon biepmuid ja etnalaš biepmuid. Dás lea stuora potensiála buvttadit báikkálaš márkanii sámi guovlluin.

Lassánan ávnnashattit máilmmemárkanis, earret eará mielkki ja gortni hattit, sáhttet addit ­stuorát dietnasa eanandollui sámi guovlluin. Eanadoallit sáhttet de oažžut buoret hatti mielkkis, muhto seammás sáhttá fuođarhaddi divrut ja lasihit goluid.

Tendeansa ahte huksejeaddjit álget oktasašdoaluin joatká. Dat hálbuda earret eará huksengoluid ja oktasašdoaluid miellahtuin lea vejolašvuohta oažžut eambbo astoáiggi ja luopmosadjásaččaid. Mielkeeriid vuovdin joatká nu go muđui riikkas. Mielkeeriid vuovdima váikkuhusat čuhcet garraseappot sámi guovlluin danin go eanadoallobirrasat ovdalaččas juo leat unnit. Hástalus lea ođastit dálá doaluid mat leat heivehuvvon boahtteáiggi teknihkalaš čovdosiid gáibádusaide ja maid nuorat háliidit váldit badjelasaset.

Sámedikki doarjjaortnet ávžžuha ovttas oastit eanadoallorusttegiid, earret eará reaidduid. Dat geahpeda ealáhusa goluid. Doarjjaortnegis leat vuoruhuvvon ođđa visttit ja doaibmavisttiid divvun.

2.10.4 Anadroma ja meara resurssaid hálddašeapmi

Sámit leat guolástan nu guhkes áiggi go gávdnojit historjjálaš gáldut. Sámiid vuoigatvuohta meara ja jogaid resurssaide ja vuoigatvuohta ávkkástallat dáiguin lea mearrideaddji oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Sámediggi áigu vuoruhit barggu sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid guolásteapmái, maritiima resurssaide ja jogaid ja meara geava­heapmái. Viidáseappot vuordá Sámediggi ahte intenšuvdna ovddidit ášši Stuorradiggái dán áigodagas sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođa birra čađahuvvo.

Sámediggi lea 2007:s searvan earret eará bargui stuorradiggedieđáhusaiguin gonagasreappáid hálddašeami birra, bivdofatnasiid strukturdoai­bmabijuid birra ja ođđa mearraresursalága birra. Buot dáin šaddá stuora mearkkašupmi boahtteáiggi birgenláhkái mearrasámi guovlluin. Sámediggi lea oassálastán proseassain guolástusaid muddema hárrái ja erenoamážit riddodorski gáhttema hárrái.

Guolástus- ja riddodepartemeanta lea konsultašuvdnaproseassain čađat čujuhan dasa ahte vurdet riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid. Finnmárkku riddoguolástuslávdegoddi galgá buktit čielggadeami NAČ hámis 2008 álggus. Riddo­guolástuslávdegotti čielggadeapmi ja dán čuovvo­leapmi lea hui deaŧalaš vai beassat viidáseappot bargguin sihkkarastit ja dohkkehit sámiid vuoigatvuođa guolásteapmái, sihkkarastit sámi oassálastima guolástusa hálddašeamis, ja sihkkarastit ahte sámi beroštumit deattuhuvvojit mearrádusain.

Sámediggi lea čielgasit dadjan ahte dál vurdojuvvo ahte departemeanta áiggis mii boahtá aktiivvalaččat ja johtilit čuovvola daid áššečuolmmaid mat leat riddoguolástuslávdegotti ja sámi vuoigatvuođalávdegotti mandáhtaid olggobealde.

Sámediggi lea duhtavaš dainna go váldoevttohusat St.dieđ. nr 40 (2006 – 2007) Gonagasreappáid hálddašeami birra buoremuddui dávistit Sáme­dikki oainnuide boahtteáiggi reabbáhálddašeamis. Sámediggi oaidná guovlluhálddašan prinsihpa dieđáhusas positiiva oassin boahttevaš reabbáhálddašeamis. Dieđáhus lea maid positiiva dan ektui ahte geahččalit guovlluin Nuorta-Finnmárkkus maidda eanemus guoská ja gos reappát adnojuvvojit deaŧalaš resursan gáržžidit reabbábivddu/gávppálaš reabbábivddu ja oarjefylkkas fas eanet lasihit bivddu ja dieinna lágiin geahpedit/ráddjet/gurret reappáid vai dat eai leavaše oarjjásguvlui.

Stuorradiggedieđáhusas strukturpolitihka birra lei Sámedikkis garra vuostemiella dasa ahte rahpat strukturerema jovkui gaskal 11 ja 15 mehtera, ja Sámediggi ii lean duhtavaš dainna go ráđđádallamat Sámedikkiin boatkanedje ovdal go dieđáhus biddjui ovdan. Go guoská anuseretváldinortnega viidásetfievrredeapmái ja áigeráddjejuvvon eriide guhkit go 15 jahkái eai váldon Sáme­dikki oainnut vuhtii. Seammás oaččui Sámediggi čađa bivdofatnasiid eaiggátvuođaráddjemiid prin­sihpa.

Mearraresursalága konsultašuvdnaproseassas lea Sámediggi ovdandoallan ahte láhka ferte leat ollislaš ja čielga álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde, nappo dat ferte maid sisttisdoallat mearrádusaid mat dohkkehit sámiid vuoigatvuođa guolásteapmái, ja oassálastit dáid resurssaid hálddašeapmái. Vaikko Sámediggi lea vuosteákkaid buktán lea departemeanta válljen ovddidit lága dákkár mearrádusaid haga, muhto čujuhuvvo ahte vurdet riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid. Dan dihte lea Sámedikki bealis subsidieara oaidnun ahte eat vuosttal lága ovddideami, muhto proposišuvnnas galgá boahtit ovdan ahte láhka ii leat eará go gaskaboddosaš čoavddus vuorddidettiin riddoguolástuslávdegotti. Viidáset ferte proposišuvnnas boahtit ovdan ahte departemeanta geatnegahttá iežas bargui mas johtilit čuovvolit riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid, ja mii ovddiduvvo áššin Stuorradiggái dán stuorradiggeáigodagas.

Oktii buot lea konsultašuvdnaproseassa boađus ahte bealit eai leat boahtán ovttaoaivilii mearraresursalágas dán háve, muhto Sámediggi várre alcces vejolašvuođa ollislaččat meannudit sihke mearraresursalága ja dan ášši mii galgá ovddiduvvot Stuorradiggái riddoguolástuslávdegotti konklušuvnnaid vuođul go dat gárvánit.

Sámediggi lea fuolastuvvan go nu ollu guolit gárgidit guollebiebmanrusttegiin ja gáibida ahte álggahuvvojit viiddis doaibmabijut, mas mielde maiddái gárgidan biebmoguliid bivdin. Dát ealáhus ii galgga uhkidit luonddu guollenáliid ja das ferte leat dakkár doaibmavuohki mii váldá vuhtii birrasa. Deaŧalaš lea ahte guollebiebmanealáhus doaimmahuvvo dainna lágiin ahte ii leat hehttehussan árbevirolaš guollebivdui mearas dahje jogain. Luondduluossabivddu muddemat galget sihkkarastit sámi vuoigatvuođaid ja árbevieruid seammás go máddodagat hálddašuvvojit ceavcilis vugiin.

Luossabivdu lea guovddáš suorgi Sámedikki barggus. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Luondduhálddašandirektoráhtain ja Finnmárkku fylkkamánniin anadroma luossaguliid ođđa muddenhálddašanvuogi mearrideamis 2008 – 2012 áigodahkii. Sámediggi lea dan oktavuođas deattuhan ahte mearrasámi guolástusa boahtteáigái ferte sihkkarastit erenoamáš suodjaleami dáin muddemiin.

Mii guoská luossabivdui Deanus ja Njávdámis de galgá nammaduvvot lávdegoddi ráhkadit evttohusaid organiseremii ja njuolggadusaide. Dat evttohusat maid lávdegoddi ovddida galget oktiiheivet daiguin vuoigatvuođaiguin mat juo leat huksejuvvon dološ áigge rájes geavaheami ja vieruiduvvan rievtti bokte. Dan dihte ferte lávdegoddi barggustis árvvoštallat vuđolet sisdoalu báikkálaš vuoigatvuođain. Sámediggi lea hui duhtavaš go konsultašuvdnaproseassa bokte leat olahan ovtta­oaivilvuođa Birasgáhttendepartemeanttain lávdegotti mandáhtas ja Deanulávdegotti čoahkádusas. Seammás moaitá Sámediggi go seammalágan proseassa Njávdámis ádjána.

Riddonjurjuid mudden ja hálddašeapmi lea guovddáš oassi Sámedikki riddo- ja guolástuspoli­tihkas. Ealaskas njuorjjomáddodat lea deaŧalaš sámi guovlluin, muhto lea seamma deaŧalaš ahte njuorjjolohku doalahuvvo dakkár dásis, ahte guollemáddodat ja erenoamážit riddodorski ii noga vuonain gos mearrasámit dárbbašit bivdit.

Sámediggi háliida boahtteáigásaš ja ollislaš politihka mas Sámediggi lea mielde bidjamin eavttuid guolástuspolitihka ovddideapmái Norggas. Sámediggi oaidná ahte báikkálaš hálddašanmálliid geahččaleapmi guolástushálddašeamis attášii vejolašvuođa sihkkarastit ássama ja ovdáneami sámi riddoguovlluin. Ráđđehus botkii konsultašuvnnaid Sámedikkiin dán áššis ja ovddidii dieđáhusa almmá doalakeahttá beavdegirjái čállojuvvon lohpáhusa ahte ráhkaduvvo notáhta mas selvehuvvoi movt struktuvradoaibmabijut sáhttet váikkuhit sámi beroštumiide álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ektui.

2.10.5 Boazodoallu

Ođastuvvon boazodoalloláhka dohkkehuvvui 2007 giđa. Ovdalaš dohkkeheami lei Sámedikkis čoahkkin Stuorradikki ealáhuslávdegottiin rabas gulaskuddančoahkkima oktavuođas álttás. Vuđolaš vuoigatvuođagažaldagat eai galgan ođastuvvot. Dát vuođustuvvui dainna ahte sámi vuoigatvuođalávdegotti mandáhtta lei čielggadit gažaldagaid sámi ál-bmoga rievttálaš dilis das mii guoská vuoigatvuhtii eatnamiidda ja čáziide, ja daid disponeremii ja geavaheapmái, sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka. Earenoamážit galge boazodoalu areálageavaheapmi ja vuoigatvuođat árvvoštallojuvvot.

Sámediggi oaivvilda ahte sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeami konklušuvnnat addet vuođu vel eanet rievdadusaide boazodoallolágas. Dát guoská earret eará boazodoalu areálagáhttemii, boazodoalu buhtadusovddasvástádussii ja boazodoalu boahtteáigge hálddašeapmái. Sámediggi doaivu ahte proseassa ráhkadit ođđa ja ollislaš boazodoallolága álggahuvvo farggamusat. Láhka doaibmagođii suoi­dnemánu 1. b. 2007 ja stáhta eiseválddit áigot easkka 2008:s doallat diehtojuohkinčoahkkimiid boazodoalloealáhussii. Dasa lassin ii leat láhka vuos jorgaluvvon sámegillii. Váilevaš diehtojuoh­kin ja jorgaleapmi ii leat buorre go guoská lága implementeremii. 

Boazodoallošiehtadallamiin lea Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) iežas gáibádusain, ja Sámediggi iežas árvalusain, máŋgga háve bivdán ahte divatortnega váilevašvuođat boazodollui eanandoalu ektui njulgejuvvojit. Stáhta Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bokte lea vástidan ahte divatgažaldagaid ii sáhte čielggadit jahkásaš boazodoallošiehtadallamiin. Dán vuođul lea Sámediggi, ovttasráđiid NBR:in, ráhkadan árvalusa prinsihppadieđáhussii mii guoská boazodoalu divatortnegiidda. Dálá divatortnet lea vealaheaddji, go eanandoalus lea buoret divatortnet go boazodoalus doaibmafievrruid oastima ja doallama dáfus ealáhusas. Eanadolliin ja boazodolliin fertejit leat ovttalágan divatortnegat. Sámediggi lea duhtavaš dainna go Stuorradiggi Sámedikki jahkedieđáhusa 2005 meannudeamis ovdanbuktá ahte dát maiddái lea Stuorradikki ulbmil.

Sámediggi oassálastá dialogaprošeavtta stivrenjoavkkus man ulbmil lea láhčit dili oktasaš politihkkii Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku várreguovl­luin. Dán guovllus leat áiggiid čađa leamaš stuora soahpatmeahttunvuođat boazodoalu ja eananeaiggádiid gaskkas meahcceareálaid geavaheami alde. Prošeakta galgá hukset stuorát ipmárdusa nubbi nuppi ealáhusberoštumiin ja dárbbuin, ja nannet dialoga boazodoalu ja hálddahusa/suohkaniid gaskkas. Buot bealit maidda guoská leat bures dohkkehan dán prošeavtta ja dan lea mávssolaš ­fievrridit eará guovlluide/riikaosiide jus prošeakta lihkostuvvá.

Sámediggi lea nammadan boazodoalu guovllu­stivrraid jagiide 2008 – 2011. Dán proseassas lea Sámediggeráđđi deattuhan ja álggahan ahte nammadeapmi galgá dáhpáhuvvat ovttasráđiid guoskevaš fylkkasuohkaniiguin vai stivrraid čoahkádusas lea legitimitehta ealáhusas. Sámediggi atná deaŧalažžan ahte boazodoalu stivrenorgánain lea boazosámi eanetlohku ja jođiheapmi.

Sámediggi lea čalmmustahttán daid hástalusaid mat Trollheimena boazodoalus leat. Trollheimena boazodoallu doaimmahuvvo guovllus mii ii leat regulerejuvvon boazodoalloulbmiliidda boazodoallolága mearrádusaid mielde. Boazodoallu lea sorjavaš šiehtadusain eananeaiggádiiguin, dahje ahte stáhta bággolotnu boazodoallovuoigatvuođa. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu areálavuođđu Trollheimenis sihkkarastojuvvo.

Sámediggi oaidná máŋga eará hástalusa boazodoalloealáhussii. Dát guoská ovdamearkka dihte boazodoalu johtolatjuohkima čielggadeapmái ja erenoamážit lea stuora deaddu oktasašguohtun guovlluin. Dan ođđa boazodoallolága olis, sáhttá guovllustivra mearridit ahte soabadallan galgá čađahuvvot guovtti beali gaskka mat ovttas eaba nagot čoavdit gičču.

2.10.6 Lotnolasealáhusaid ja sámi mátkeealáhusa árvoháhkanprográmma

Ráđđehus lea Soria Moria-julggaštusas cealkán ahte áigot vuoruhit lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja áŋgiruššat sámi mátkeealáhusain. Sámediggi lea váldán badjelasas prográmma hálddašeami. Dárbu lea áimmahuššat ja viidáseappot ovddidit sámi árbevirolaš lotnolasealáhusaid. Vuosttaš jagi deattuhit meahcástanealáhusaid, sámi mátkeealáhusa ja duoji. Prográmmas láhččojuvvo maid nu ahte ovttasta ođđa ealáhusaiguin nu ahte báikkálaš resurssat, gelbbolašvuohta ja árbevierut geavahuvvojit positiivvalaš ovddi­deapmái sámi servodagas. Doaibmabijut ođđahutkama ja fitnodeami váste leat deatalaččat vai sihkkarastá ceavzilis lotnolasaid.

Sámediggi gieđahalai dieđáhusa meahcástan­ealáhusaid ovddideami birra jagis 2007. Dát čuovvoluvvo lotnolasealáhusaid ja sámi mátkeealáhusa árvoháhkanprográmma bokte. Strategiijat meah-cástanealáhusaid ovddideapmái leat ráhkaduvvon. áŋggirdeami ulbmil lea lasihit árvoháhkama meah­cástanresurssaid buoret geavaheami bokte. áŋgiruššansuorggit maid vuoruhit leat buoret rámmaeavttut doaimmahit meahcástanealáhusaid, kvalitehtasihkkarastin, gelbbolašvuođalokten ja ovddidanbarggut, vuovdin ja márkanbarggut, ja fierpmádathuksen. Dán áŋgiruššamii gullá maiddái meahcástanmátkeealáhus. Seammás go dieđáhus dohkkehuvvui, heaittihii Sámedikki dievasčoahkkin meahcástanealáhusaid gaskaboddosaš doarjjaortnega jagis 2007.

árvoháhkanprográmmas galgá maiddái áŋggirdit bestet nuoraid duodjeealáhussii oahpahalliortnega bokte ja buoridit bagadallanfálaldaga duojis.

2.11 Dearvvašvuohta ja sosiála

Sámedikki dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka oaiveulbmil lea ollislaš ja ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus sámi álbmogii, seamma dásis go álbmogis muđui.

Sámediggi oaivvilda ahte vuođđun sihkkarastit ovttadássásaš bálvalusa ulbmila lea máhttu ja gelbbolašvuohta máŋggakultuvrralaš áddejupmái sámi gielas ja kultuvrras. Dearvvašvuođa- ja sosiálabargiin buot dásiin lea ain stuora dárbu dása, ja sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa kvalitehtasihkkarastin lea hui sorjavaš ovttaskas olbmuin. Sámediggi oaivvilda danin ahte dán barggu ferte vuoruhit ja sajáiduhttit vuogádatdássái.

Sámedikki bargu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa hárrái lea jagis 2007 leamaš ahte duddjot ipmárdusa dasa movt olaha ovttadássásaš bálvalusa mihttomeari sámi álbmogii, dás maiddái lasihit máhtu sámi bálvalusdárbbašeaddjiid vuoigatvuođaid ja dárbbuid birra. Leat maiddái bargan dan ala ahte ovddasvástádus sámi buhcciid fálaldaga kvalitehtasihkkarastimis váldojuvvo eret ovttaskas olbmuin ja biddjo bajimuš dássái.

2.11.1 Sámi mánáid vuoigatvuođat

Sámediggi lea čoahkkimis mánáid- ja dásseárvoministariin váldán ovdan hástalusaid mat sámi mánáin ja nuorain leat veahkkebálvalusaid oktavuođas. Leat čujuhan ahte sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ovttadássásaš ja kultuvrralaččat heivehuvvon mánáidsuodjalusbálvalussii, ja dat sisttisdoallá ahte fágaolbmot, dikšunásahusat ja gielddalaš ja almmolaš ásahusat fertejit bidjat mánáid ja nuoraid gielalaš ja kultuvrralaš dili vuolggasadjin go veahkkedoaimmaid plánejit.

Viidáseappot lea Sámediggi čoahkkimis mánáid- ja dásseárvoministariin ja justisministariin váldán ovdan prošeavtta «Mánáid viessu» (Barnas hus), mas lea ođđa vuohki movt gažadit mánáid geat leat gillán veahkaválddálašvuođa ja sullasaččaid. Sámediggi lea deattuhan mearkkašumi das ahte sámi mánáid dárbbuid ja riektesihkarvuođa áimmahuššet ja sihkkarastet dán barggus. Sámediggi lea bivdán ahte heivehuvvo sullasaš fálaldat sámi mánáide ja nuoraide geat leat gillán veahkaválddálašvuođa. Sámediggi ii leat gullan maidege áššis ja áigu čuovvolit barggu.

2.11.2 Stuorradiggedieđáhus nationála strategiija birra movt njulge dearvvašvuođaerohusaid

Sámediggi lea buktán evttohusaid bargui Stuorradiggedieđáhusain nationála strategiija birra movt njulget dearvvašvuođaerohusaid Norggas. Dat lea mielddisbuktán ahte dieđáhusas cuigejuvvo ahte lea unnán máhttu sosiála diliid ja dearvvašvuođa gaskavuođaid birra sámi álbmogis. Dieđáhus deattuha ahte áŋggirdeapmi hukset máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii ja dutkanbirrasiidda lea deaŧalaš. Sámediggi oaidná deaŧalažžan ahte dárbu duođaštuvvon máhttui ja dan váilun lea oainnusin dahkkon ja áigu dan čuovvolit viidáseappot.

2.11.3 Riikkaidgaskasaš áŋgiruššan

Sámediggi oaidná dárbbu eambbo riikkaidgaskasaš áŋgiruššamii mii guoská álgoálbmotguoskevaš dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš gažaldagaide. Sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid gealboguovddáš Davvi-Suomas ja Austrália Dearvvašvuođa- ja sosiáladepartemeantta sáttagoddi leat leamaš váldán oktavuođa vai besset gullat movt Sámediggi bargá sámi dearvvašvuođa- ja sosiálagažaldagaiguin.

Skábmamánus oassálastii Sámediggi riikkaidgaskasaš ja rájiidrasttideaddji dearvvašvuođakonferánssas NOPUS (The Nordic Educational Programme for the Development of Social Services) olis. Konferánssa oaivefáddán lei movt sáhttá ovttasbargat heivehan dihtii dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid davviriikkaid rájiid rastá. Konkrehtalaččat guovdilaste kultur- ja giellagelbbolašvuođa bálvalusain, ja sámegielat dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid bestet oahpuide ja profešuvdnavirggiide.

2.11.4 Sámedikki ja regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid ovttasbargoorgána

Sámedikki ja regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid ovttasbargoorgána galgá leat mielde sihkkarastime spesialistadearvvašvuođabálvalusa geatnegasvuođa kvalitehtasihkarastit bálvalusaidis sámi álbmogii. Sámedikki deattasteami geažil leat buot regionála dearvvašvuođadoaimmahagat ožžon bargun oassálastit ovttasbargoorgánas. Helse Sørøst RHF ja Helse Vest RHF leat dál áirrasin orgánas. Ovttasbargoorgána lea doallan ovtta čoahkkima jagis 2007. Okta ovttasbargoorgána deaŧa-leamos áššiin lea diehtojuohkin buot doaimmahagaide sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid birra. Dan oktavuođas lea dollojuvvon čoahkkin Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhtain vai digaštallat diehtojuohkinstrategiijaid mat veahkehit áimmahuššat sámi buhcciid vuoigatvuođa ja dárbbu heiveheapmái. Das lea maid deaŧalaš sihkkarastit ahte dat máhttu mii sámi fágabirrasiin lea geavahuvvo eambbo.

2.11.5 Seminárat ja konferánssat

Dearvvašvuođa- ja sosiálakonferánsa lágiduvvui golggotmánus. Konferánsa lea ovttasbargu gaskal Sámedikki, SáNáG, Finnmárkku Fylkkamánni, Sámi Dearvvašvuođadutkama Guovddáža, Kárášjoga Oahpahusbuohcciruovttu ja Sámi spesialistadoavtterguovddáža. Dearvvašvuođa- ja sosiálakonferánsa bođii ovddeš prošeaktajođiheaddjesemináraid sadjái, mat leat lágiduvvon jagi 2000 rájes. Konferánssa ulbmil lea ráhkadit oktasaš strategiijaid movt joksat ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmogii. Konferánssas lei fágaidgaskasaš oassálastin gos digaštalle dearvvašvuođa vuoigatvuođaid, klinalaš árgabeaivvi bargovugiid, dutkama ja oahpahusa hástalusaid ja dutkanbohtosiid. 

Lullisámi dearvvašvuođa- ja sosiálaseminára lágiduvvui skábmamánus. Sámediggi doalai sáhkavuoru Sámedikki dearvvašvuođa- ja sosiálapoli­tihkalaš doaibmabijuid birra lullisámi guovllus. Seminára oaivefáddán lei movt dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sáhttá heivehit lullisámi geavaheddjiide. Konkrehtalaččat guovdilastui kultur- ja giellagelbbolašvuohta bálvalusain, ja movt sáhttá sámegiela oahpahusa doaimmahit, ja maiddái bestet lullisámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpuide ja profešuvdnavirggiide.

2.11.6 Romssa Universitehta medisiinna profešuvdnaoahpu árvvoštallan/nuppástuhttin

Romssa Universitehta lea álgán ođasmahttit ja nuppástuhttit medisiinna profešuvdnaoahpu. Sámediggi lea jearahan movt Universitehta duste daid hástalusaid mat leat sámi buhcciid hárrái Norgga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas. Sámediggi čujuha makkár ovddasvástádus Romssa Universitehtas lea sámi álbmoga hárrái, ja vuorjašuvvá dan geažil go medisiidnaoahpus lea unnán fuomášupmi sámi gillii ja kultuvrii.

2.11.7 Sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid áimmahuššan spesialistadearvvašvuođabálvalusas

Sámediggi bivddii konsultašuvnnaid Ráđđehusa bargamušdokumeanttaid birra regionála dearvvašvuođadoaimmahagaide. Ulbmilin lei oainnusin dahkat ja sihkkarastit sámi buhcciid vuoigatvuođaid ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii. Sámediggi lea proseassas Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain bargamušdokumeanttaid birra.

2.11.8 Nationála dearvvašvuođaplána čuovvoleapmi

Sámediggeráđis lea leamaš čoahkkin dearvvašvuođa- ja fuolahusministariin, gos ságaškušše hástalusaid ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa barggus sámi álbmogii. Sámediggeráđđi deattuhii ahte ovttadássásaš bálvalusfálaldat sámi buhcciide eaktudit ahte guovddáš dásis biddjojuvvojit čielga rámmat movt dan galgá joksat. Sámediggi čujuhii dievasčoahkkinmearrádussii mii guoská Nationála dearvvašvuođaplánii (2007 – 2010) ja vuordá ahte nationála dearvvašvuođaplána sihkkarastá ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmogii. Sámediggeráđđi dáhtui vuđolaš proseassaid movt váldit vára sámi buhcciid vuoigatvuođain ja dárbbuin plána čuovvoleamis.

2.11.9 Prošeaktaruđat

Sámediggi hálddaša ruđaid čuovvolit ráđđehusa doaibmaplána dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii sámi álbmogii, Máŋggabealátvuohta ja ovttadássásašvuohta. Stuorimus oassi ruđain juolluduvvo dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide ohcamiid vuođul.

Jagis 2007 lea Sámediggi juolludan badjelaš 3 miljon ruvnno dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide dáid vuoruhuvvon áŋgiruššansurggiin:

guorahallan- ja prošeaktabarggut main lea ul-bmilin heivehit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi duohtavuhtii.

bargovugiid ovddideapmi ja doaibmabijuid heiveheapmi iešguđet dárbbuide dan dábálaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi guovl­luin.

dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpaheapmi sámegielas ja kulturáddejumis.

prošeavttat main lea ulbmilin ovddidit evttohusaid buriid veahkkeneavvuide vai sáhttá mihtidit ja sihkkarastit kvalitehta dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea searvan prošeaktaruđain máŋgga buori prošektii. Ovdamearkan sáhttá namuhit Omasvuona suohkana guokte prošeavtta gárrenmirkofuolahusas ja dearvvašvuođasuorggis. Prošeavttaid ulbmilin lea fievrridit sámi giela ja kultuvrra suohkanlaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldahkii. Čakčamánus bovdii suohkan vásáhuskonferánsii gos ovdanbukte prošeavttaid bohtosiid. Nugo lea boahtán ovdan raporttain ja konferánssa ovdanbuktimis, leat doaimmaid bohtosat leamaš positiivalaččat ja buorit. Sámediggi doalai sáhkavuoru ja oassálastii konferánssas. Sámediggi lea maid juohkán stipeanddaid lassiohppui psykososiálalaš barggus mánáid ja nuoraid gaskkas.

Mis leat unnán duođaštuvvon dieđut sámi mánáid bajásšaddaneavttuid birra. Mii diehtit ahte mánáidsuodjalusas váilu sámi giella ja kulturgelbbolašvuohta. Dat mielddisbuktá ahte sámi váhnemiidda/ovddasteddjiide soaitá leat váttis váldit oktavuođa mánáidsuodjalusain ja veahkkebálvalusain. Mii eat ge dieđe galle sámi máná leat dáru biebmoruovttuin. Dán lea Sámediggi máŋgii deattuhan ovddasvástideaddji eiseválddiide, ja áigut ain deattuhit dan. Sáhttá maid leat ágga geahčadit fylkkamánni bearráigeahččandoaimma go guoská sámi giela ja kultuvrra áimmahuššamii bálvalusain.

Maiddái dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas muđui váilu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dan dihtii lea deaŧalaš dan áimmahuššat iešguđet dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuin