Oassi 3
Sis-Finnmárkku birgenláhkedilli

17 Sis-Finnmárku – Dievadasdieđáhus

Dievadasdieđáhus boađu ja birgenlági birra Norggas (St.dieđ. nr. 50 (1998–99)) galggašii geahpedit sávakeahtes erohusaid ekonomalaš valljodatváriid ja birgenlági hárrái olbmuid gaskkas, nu ahte erenoamá¿it deattuha buoridit sin dili geain lea váttis birget. Dieđáhus váldá ovdan ja guoskkaha duovdagiid nugo

• boahtojuogu

• oahpu

• barggu

• dearvvasvuođa

• ásodatdili

Dieđáhus ℅ujuha ahte eatnašiin geain lea heajos birgenláhki, eai leat váttisvuođat dušše ovtta suorggis, muhto sis leat dábála℅℅at seagášváttisvuođat máŋgga suorggis. —ielga earru lea sis geain lea bargu ja sis geain ii leat. Sis geain ii leat bargu lea bisteva℅℅at vuollegis boahtu, ja sii leat dávjá bargguheamet dasgo sis lea gelbbolašvuođa/-dohkálašvuođa váttisvuohta, dahje sosiála ja/dahje dearvvasvuođa váttisvuohta.

Sis-Finnmárku siskkilda dan vihtta gieldda Guovdageaidnu, Kárášjohka, Deatnu, Unjárga ja Porsáŋgu. Sis-Finnmárkku gielddat (OFFA-joavku) ráhkadahtte borgemánus 1988 gihppaga mas lea statistihkka Sis-Finnmárkku nuppástuhttingielddaid barggolašvuođadárbbu ja veahkkeruhtamahtodaga birra. Dát ℅uovvoluvvui cuoŋománus 2000 Sis-Finnmárkku nuppástuhttingielddaid oainnuiguin dievadasdieđáhusa gieđahallamii. Dán ℅ielggadusas guorahallojuvvojedje guovdilis birgenláhkeindikáhtorat ja evttohuvvojedje doaibmabijut ja vuoruheamit mat buoridiv℅℅e birgenláhkeváttisvuođaid. —ielggadus ℅ájehii ee. ahte Sis-Finnmárkkus ledje sullasaš birgenláhkeváttisvuođat go nuorttabealde siskkit Oslos.

Go Stuorradiggi gieđahalai Dievadasdieđáhusa, de ℅ujuhii sosiáladoaibmagotti eanetlohku ℅ielggadussii, ja bivddii Ráđđehusa heivvolaš vuogi mielde ℅uvget Stuorradiggái Sis-Finnmárkku dili birra, vrd. Innst.St.nr. 222 (1999–2000). Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta leat, dán ℅uovvoleapmin, ruhtadan guovlluguovdasaš projeaktajoavkku mii lea ráhkadan doaibmaplána guoddinnávccalaš gárgedeapmái Sis-Finnmárkui. Projeaktajoavku lea raporttain «Sis-Finnmárkku ℅uovvoleapmi», beaiváduvvon ođđajagemánu 21. 2002, evttohan máŋggaid doaibmabijuid (16) ovddidan dihtii gárgedeami Sis-Finnmárkkus.

17.1 Birgenláhkeindikáhtorat – ℅iekŋudeapmi

Sis-Finnmárku bázahallá eanaš birgenláhkeindokáhtoriin. Ain lea stuorra bargguhisvuohta guovllus, erenoamá¿it Guovdageainnus. Lassin leat eatnat sosiálaveahkkedárbbašeaddjit, stuorra oassi oktofuolaheaddjit, vuollegis boahto- ja opmodatdássi ja eatnagat geain ii leat eará oahppu go vuođđoskuvla. Sis-Finnmárkkus leat maiddái olugat geat eai leat barggus.

Bargomárkanii beassan ℅atnasa eará negatiiva birgenláhkeindikáhtoriidda. Bargu lea danne mearrideaddjin buoridit dili. Hástalus lea stuorámus barggu skáhppoma hárrái dievdduide gaskal 30 ja 50 jagi almmá alit oahpu haga. Dilli boazodoalloealáhusas dahká ahte eambbosat fertejit gávdnat molssaevttolaš barggahusa boahtteáiggis. Dát mielddisbuktá doaibmabidjodárbbu, erenoamá¿it dievdduide.

Sosiáladepartemeanta ráhkada jahkása℅℅at statistihka mii ℅ájeha guovdilis birgenláhkeindikáhtoriid buot riikka gielddain ja stuorát gávpotosiin. Tabealla 17.1 vuolábealde ℅ájeha indikáhtoriid mat ráhkaduvvojedje 2001s (alla indeaksaárvu mearkkaša stuorra birgenláhkeváttisvuođaid go veardida eará gielddaiguin). Sis-Finnmárku lea ain sakka allelis go riikka- ja fylkkagaskamearri.

Sámi dearvvasvuođadutkan Kárášjogas galgá 2002 mielde álggahit sierra dearvvasvuođa- ja birgenláhkeguorahallama sámi veahkadaga váste. Lunddolaš lea ahte diekkár guorahallamis deattuhuvvojit eará birgenláhkeindikáhtorat go dat maid Sosiáladepartemeanta deattuha riikka eará gielddaid dáfus.

17.2 Bargguhisvuohta

Bargguhisvuohta lea njiedjan Sis-Finnmárkkus 90-logus, muhto lea ain alla dásis, vrd. govvosiin 17.1. Bargguhisvuohta nuoraid gaskkas geat leat 16 ja 29 jagi gaskkas lea erenoamá¿it njiedjan maŋŋá 1995. 16–29 jahkásaš 1 bargguhemiid oassi 1995s lei gaskamearála℅℅at 12,5 % gielddain Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Kárášjohka ja Deatnu. 2000s lei oassi njiedjan vuollái 8 %:i. Guovdageainnus lea uhccáneapmi, muhto doppe lea ain stuorát nuoraidbargguhisvuohta go eará gielddain.

Gáldu: Aetat Finnmark. Mánnoraporttat.

Gáldu: Aetat Finnmark. Mánnoraporttat.

Govus 17.2 vuolábealde ℅ájeha siva manne áibbas bargguheamet Guovdageainnus leat uhccánan ℅ak℅at 2000. Dalle adnojuvvojedje mearkkašahtti mađe návccat doaibmabijuid bealde Guovdageainnus.

Guovdageainnus lea bargguhisvuohta leamaš bisteva℅℅at allat guhkit áigge. Nuppástuhttinprográmmaáigodagas 90-logus lei bargguhisvuohta sullii seamma dásis go dál. Dasa leat máŋga siva. Okta sivva lea ahte sámi gullevašvuohta dahká ahte bargguheamet eai hálit guođđit Guovdageainnu. Lassin lea máŋgga bargguheames vuollegis oahppu, juoga mii dahká ahte bargomárkanis lea uhccán jearru sidjiide. —ak℅at 2000 uhccánii áibbas bargguhemiid lohku Guovdageainnus. Sivvan dása lei ahte dalle biddjojuvvojedje mearkkašahtti resurssat doaibmabijuid bealde, vrd. govvosiin 17.2.

Gaskamearála℅℅at lea Sis-Finnmárkkus maiddái mearkkašahtti stuorát oassi bargguheamet go riikkas oppalohkái. Unjárggas ja Guovdageainnus leat badjel 40 % geat eai leat barggus, dan botta go Kárášjogas ja Deanus lea uhcimus oassi bargguheamet Sis-Finnmárkkus. Ovtta guovllu barggolašvuođaoassi ℅ájeha sihke fuolahannoađi guovllus ja vejolaš bargiid go stuorát ealáhusdoaibma álggahuvvo guovllus.

17.3 Boahtodássi

Boahtodássi lea deaŧalaš buresbirgema indikáhtor. Sis-Finnmárkkus lea vuolit gaskamearálaš bruttoboahtu go fylkkas oppalohkái ja riikkas muđui. Guovdageaidnu lea dat suohkan riikkas gos lea vuolimus boahtu juohke ássi vuollái. Guovdageaidnu lea maiddái suohkan gos lea stuorámus oassi geain lea bruttoboahtu vuollel kr 100 000. Dan botta go Finnmárkkus lea oassi 23 % ja Norggas 24 % sis geat leat badjel 17 jagi geain lea bruttoboahtu vuollel kr. 100 000, de lea oassi Guovdageainnus 37 %.

Dievdduin Norggas lea dábála℅℅at alit boahtu go nissoniin. Guovdageainnus lea nuppege¿iid, go doppe lea nissoniin gaskamearálaš boahtun kr 158.234 dievdduid ektui geain lea kr 146.791. Erohus boahtá vuosttamustá das go nissonat leat alibut oahppan ja eambbo virgáduvvon almmolaš virggiide, ja dievddut fas barget boazodoalus mas lea vuollegis boahtu. Guovdageainnu dievdduin lea gaskamearála℅℅at dušše bealli bruttoboađus mii dievdduin muđui riikkas lea, vrd. tabeallain 17.3.

17.4 Sosiálaveahkkedárbbašeaddjit

Sis-Finnmárkkus leat eanet sosiálaveahkkedárbbašeaddjit juohke 1000 ássi vuollái go muđui fylkkas ja riikkas, vrd. tabeallain 17.4.

Sosiálaveahkkedárbbašeddjiid lohku ℅ájeha bissulvuođa 1995 rájes 2000 rádjai. Almmatge leat stuorra erohusat gárgedusa hárrái gielddaid gaskkas, vrd. tabeallain 17.5. Dan botta go Guovdageaidnu lea o¿¿on hárvvit veahkkedárbbašeddjiid, de lea Porsáŋgu fas o¿¿on mealgat eanet.

17.5 Geah℅℅aladdan gielddalaš ovddasvástádusain árjjálmahttit guhkesáiggi sosiálaveahkkeoa¿¿uid

Muhtun ráje olbmot vuostáváldet ekonomalaš sosiálaveahki váldoboahtun dahje lasseboahtun. 126 200 sosiálaveahkkevuostáváldis 1999s o¿¿o 37 % veahkkeruđa guhtta mánu dahje guhkit dan jagis. Dáid olbmuin lea uhccán dahje ii leat mihkkege ℅atnasumiid bargomárkanii, eaige dávjá deavdde eavttuid mat leat juos galgá oa¿¿ut bistevaš boahtosihkkarastima álbmotoajus.

Dievadasdieđáhusa vuođul álggahii dalá Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta, ovttasbarggus Bargo- ja hálddahusdepartemeanttain, ℅ak℅amánus 2000 4-jagi geah℅℅aladdama mas muhtun válljejuvvon gielddat o¿¿o viiddiduvvon ja ollisla℅℅at ovddasvástádusa váfistit árjjálaš, bargodiđolaš doaibmabijuid sosiálaveahki guhkesáiggeoa¿¿uide. Geah℅℅aladdama ulbmilin lea ovdaeastadit eanet marginaliserema ja oa¿¿ut eambbosiid bargoeallimii.

Geah℅℅aladdamis deattuhuvvojit árjjálaš doaibmabijut guhkesáiggebargguhis nuoraide ja mánnabearrašiidda. Dát dahkkojuvvo gieldda olis ja ovttasbarggus Aetatain ja báikkálaš ealáhuseallimiin. Oassin geah℅℅aladdamis lea gárgeduvvon ovttasbárgomálle sosiálabálvalussii ja Aetatii – goh℅oduvvon «Ofelašruvtto sosiálaveahkis bargui».

Olu ohcamušaid vuođul berošteaddji gielddain, ja fylkkamánniid neavvagiid vuođul, válljii Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta 2000s gávcci gieldda oassálastit geah℅℅aladdamii. 2001s viiddiduvvui lohku viđain ođđa gielddain.

Guovdageainnu suohkan lea okta suohkan mii oassálastá projektii. Eará oassálastigielddat leat: Nedre Eiker, Gjøvik, Narvik, Harstad, Oppegård, Moss, Randaberg, Bergen (Åsane gávpotoassi), Oslo (Sagene/Torshov gávpotoassi), Kristiansund, Molde ja Orkdal (ovttasbarggus Agdenesain, Meldalain ja Skaunain). Geah℅℅aladdan lea árvvoštallojuvvomin.

Sosiáladepartemeanta áigu láh℅it dilálašvuođaid nu ahte eará Sis-Finnmárkku gielddat galget beassat váldit oasi gaskaboddosaš dovddiidusain mat leat boahtán váldoprojeavttas. Dát sáhttet dahkat vuđđosa viidásetgárgedit gaskaomiid erenoamáš hástalusaid hárrái maid Sis-Finnmárkku gielddat vásihit sosiálaveahki guhkesáiggeoa¿¿uid barggaheamis. Guovdageainnu suohkanis sáhttá leat deaŧalaš rolla projeavtta bálddalastima ja dovddiidusjuohkima hárrái.

Lassin eará doaibmabijuide mat álggahuvvojit Sis-Finnmárkku buohta, lea dárbu govdadit heivehuvvon doaimmaide mat leat oaivvilduvvon geográfala℅℅at ráddjejuvvon guovlluide main leat gártan heaittekeahtes heajos birgenlágit veahkadahkii. Ráđđehus háliida nannet árjjaid dáid guovlluid buohta vai arvvosmahttojuvvojit lasi barggolašvuođavejolašvuođat, skuvla, astoáigedoaibmabijut jna. dárbbu mielde. Doaibmabijuid ulbmilin lea láh℅it dilálašvuođaid buoret birgenlágiide gielddaide mat leat deardagis ja birgenláhkeerohusaid jevdemii.

17.6 Gárgedanprográmma bajásšaddanbirrasa nannemii

Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea válljen Guovdageainnu suohkana gávcci gieldda searvái oassálastit Gárgedanprográmmii bajásšaddanbirrasa nannemii 2002 rájes. Prográmma álggii 1998s ja bistá máŋga jagi. Ulbmilin lea nannet ja viidásetgárgedit báikkálaš bajásšaddanbirrasiid almmolaš ja eaktodáhtolaš fámuid govdes ovttasbarggu bokte. Mánáid ja nuoraid searvidan-, mieldeváikkuhan- ja máhttinvejolašvuođaid buorideapmi lea guovdil. Seammás galget árjjat veahkaválddi, bieguheami, gárrenvuođa, rihkolašvuođa ja nállevealaheami vuostá mánáid- ja nuoraidbirrasiin nannejuvvot.

18 Sis-Finnmárkku ealáhuseallin

Sis-Finnmárku lea resursavaljálaš guovlu. Guovllus liv℅℅e vuođus buorit eavttut lasihit márkanosiid vásihusturismmas. Sis-Finnmárku lea maiddái riikkaidgaskasa℅℅at dovddus, ja doppe lea velá nuorra veahkadat. Olu buorre bargu lea jođus. Ee. leat álggahuvvon gelbbolašvuođabirrasat Finnmárkku allaskuvlii ja Sámi allaskuvlii Guovdageidnui. Sis-Finnmárkku gielddat plánejit ovttasbarggu sierra gárgedansearvvi bokte giddet fuopmášumi ealáhusgárgedeapmái, ja raporttas «Sis-Finnmárkku ℅uovvoleapmi» lea dahkkojuvvon doaibmaplána mas leat konkrehta guoddinnávccalaš gárgedeami doaibmabijut Sis-Finnmárkui.

Ulbmilin lea dohppet Sis-Finnmárkku váldohástalusaid gitta ja válganahttit ođasteami ja innovašuvnna vai láh℅℅ojuvvojit ođđa vejolašvuođat dán guovllu bajásšaddi bulvii.

18.1 Hástalusat ovddasguvlui

Gelbbolašvuođat, birgenláhki, nuppástuhttin ja oppalaš rámmaeavttut (riskakapitála) leat Sis-Finnmárkku guovdilis hástalusat. Ráđđehus oaivvilda ahte oppalaš rámmaeavttut, earret eará vearro- ja divatgeahpádusaide, ja distrikta- ja regionálapolitihkalaš doaibmabijuid hárrái, leat deaŧala℅℅at hástalusaid ektui mat Sis-Finnmárkkus leat.

Ráđđehus áigu válgat boahtteáigge- ja vejolašvuođadiđolaš distrikta- ja regionálapolitihka. Mii áigut láh℅it vejolašvuođaid bistevaš ja gánnihahtti bargosajiide, ja buriid ássan- ja eallindilálašvuođaide miehtá riikka.

Ráđđehus áigu maiddái láh℅it vejolašvuođaid luvvet stuorát oasi mealgadaš árvoluovvanpotensiálas mii dál orru ávkkástalakeahttá. Árvvut maid ealáhuseallin luovvá leat vuođusin buresbirgejupmái, barggolašvuhtii ja ássamii miehtá riikka.

Dálá gánnihahtti bargosajiid váfisteapmi ja ođđa gánnihahtti bargosajiid gárgedeapmi gáibida ahte innovašuvdnadáidu nannejuvvo. Distrikta- ja regionálapolitihkalaš gaskaoamit fertejit veahkehit buktit eambbo áigumušaid jurddadásis gávppálaš doibmii. Dát lea deaŧalaš juos galgá lasihit ođđahutkanleavttu, erenoamá¿it Sis-Finnmárkkus.

Vai gaskaoamit galget guovllus beaktit nugo lea jurddašuvvon, de ferte váldit vuhtii guovllu ealáhusdoaimma kultuvrralaš ovdehusaid, main bures dovdo dállodoalloulbmálašvuohta ja dállodoalloekonomiija, vrd. kapihttaliin 13.

Ráđđehus áigu distrikta- ja regionálapolitihkas bargat muhtun váldolinjáid mielde, mat maiddái leat deaŧala℅℅at Sis-Finnmárkui. Dát leat:

• Váfistit vuđđosa buori birgenláhkái buot riikka osiide.

• Álggahit rámmaeavttuid mat leat buorit fitnodagaide, kapitálii ja bargofápmui.

• Vuoruhit distrikta- ja regionálapolitihkalaš gaskaomiid mat sáhttet veahkehit nannet innovašuvdna- ja ođđaálggahandáiddu buot riikka osiin.

Dáinna duogá¿iin oaidná Ráđđehus muhtun hástalusaid mat Sis-Finnmárkkus leat:

• Buoridit rámmaeavttuid árvoluovvamii Sis-Finnmárkkus.

• Arvvosmahttit lasihit ođđahutkamiid ja innovašuvnna.

• Láh℅it dilálašvuođaid guovlluguovdasaš árvoluovvanbirrasiidda.

• Bargat buoret kommunikašuvnna beales.

• Bargat buoret ássansadjekvaliteahtaid beales.

• Láh℅it dilálašvuođaid árjjaide sámi ealáhuseallima siskkabealde.

Ráđđehus áigu láh℅it vejolašvuođaid sámi ealáhuseallima gárgedeapmái. Dát gusto erenoamá¿it ealáhuseallimii mii vuođđuduvvá sámi kultuvrii dahje mii veahkeha gárgedit árbevirolaš sámi guovlluid. Ráđđehus áigu lasihuvvon luđolašvuođa bokte ealáhusdoaibmiide arvvosmahttit doaimma mii lea heivehanábas, ekonomala℅℅at ja ekologala℅℅at guoddinnávccalaš, ja mii uhccán vuođđuduvvá almmolaš doarjagii.

—uovvova℅℅at lea doaibmabijuid oanehis ovdanbuktin, maid guovlluguovdasaš projeaktajoavku lea evttohan, ja guovllu váldohástalusaid sárggastus.

18.2 Luondu ja vuođđoealáhus

Guoddinnávccalaš ealáhusat leat dárbbašla℅℅at sihke ekonomalaš gárgedussii ja kultuvrralaš identitehtii. Ráđđehus áigu bargat dan beales ahte sámi ealáhusdoaibmit eai šatta nordat hehttehusaid vuostá mat leat njuolggadus℅állosiid ja sámi árbevieruid, kultuvrra, vieruiduvvama ja giela gaskkas.

18.2.1 Boazodoallu

Boazodoalloealáhusas lea deaŧalaš ahte eiseválddit ja ealáhus barget ovttas gárgedan dihtii eallinfámolaš boazodoalu rámmaid siskkabealde maid luondduvuođus bidjá. Dát gáibida alla diehtodási eiseválddiin sámi boazodoalu iešguđetlágan beliid birra, ja nuppástusproseassaid ja ártadilálašvuođaid birra. Deaŧalaš hástalussan lea láh℅it vejolašvuođaid buorebut ávkkástallat sámi fágaterminologiija ja duohtagelbbolašvuođa mii boazodolliin lea. Boazodoallošiehtadusa ja árvoluovvanprográmma bokte áigu ráđđehus láh℅it dilálašvuođaid lasihit boazodoalloealáhusa árvoluovvama.

18.2.2 Eana- ja vuovdedoallu

Ráđđehus deattuha ahte ain galgá leat eallinfámolaš ja guoddinávccalaš eanadoallu Sis-Finnmárkkus. Danne lea máŋgga doarjjaortnegis earuhuvvon ee. alit doarjjamáksomeriid bokte doarjun dihtii eanadoalu olles Davvi-Norggas, dan vuolde Sis-Finnmárkkus. Guovllueanadoallu šaddá maiddái ℅uovvovaš eanadoallošiehtadallamiin deattuhuvvot, ee. vuoruheami bokte eanadoallošiehtadusa ekonomalaš gaskaomiid siskkabealde.

Ráđđehus oaivvilda ahte okta váldohástalus Sis-Finnmárkku vuođđoealáhusas lea báikkálaš valljodatváriid hálddaheami nuppástuhttindárbu. Eanadoallopolitihka siskkabealde áigu ráđđehus evttohit delegeret eambbo deaŧalaš dahkamušaid gielddaide. Diekkár lasihuvvon mieldemearrideapmi lea positiivvalaš maiddái Sis-Finnmárkku gielddaide. Earret eará lea gielddaide addojuvvon eanet ovddasvástádus konsešuvdnaáššiin ja juohkoáššiin. Gielddat váldet viidáseappot ovddasvástádusa Eanadoalu ovddidanfoandda vuollásaš fitnodagaide jurddašuvvon giligárgedanruđain, birasruđain ja vuovderuđain.

18.2.3 Jávreguolit

Jávreguolit leat stuorra valljodatvárrin Sis-Finnmárkkus, mii vuos ain ii leat ávkkástallojuvvon, ee. guollekvaliteahta gea¿il. Dilli máŋgga jávrris dahká ahte skuvttaguolleoassi lea oalle stuoris. Dárbbašlaš lea dikšut jávrriid ovdal go lea ekonomala℅℅at veara bivdit. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea dorjon golbma vuosttas jagi viđajagi projeavttas. Projeavtta ulbmilin lea buoridit guollejávrriid kvaliteahta, gárgedit guollebiebmandoaimma, skáhppot eanet dieđu, ja bargat bevttola℅℅at bivdometodaid beales. Lihkostuvvan projeakta sáhttá addit ℅earggusis perspektiivvaid boahtteáigái jávreguliid ávkkástallama hárrái ekonomalaš valljodatvárrin. Ráđđehus oaivvilda ahte jávreguollebiebman sáhttá šaddat deaŧalaš valljodatvárrin boahtteáiggis Sis-Finnmárkui ja áigu ℅uovvut projeavtta bohtosiid, vrd. kapihttaliin 13.7.

18.2.4 Mearradoallu sámi vuonain

Mearraborramuša geavaheapmi vurdojuvvo ain lassánit máilmmeviidosa℅℅at, seammás go mearraborramušvalljodatváriid vilda máddodat navdojuvvo mealgadii visot ávkkástallojuvvon. Dan gea¿il lea mearradoallu deaŧalaš molssaeaktun gok℅at vurdojuvvon dárbbu maiddái boahtteáiggis. Luosa márkan ja luosa buvttadeapmi vurdojuvvo ain gártat. Eará mearaguollenáliid šaddadeapmi, gáranasruittut, skál¿¿ut ja maiddái mearasbiebman sáhttet almmatge boahtteáiggis dahkat sakka stuorát oasi árvoluovvamis go dál. Finnmárkkus leat guhkes vuonaid gea¿il buorit vejolašvuođat váldit oasi dán vurdojuvvon lassánan árvoluovvamis.

Porsáŋggu gildii leat addojuvvon 13 konsešuvnna skál¿¿uid geah℅℅alanšaddadeapmái. Deanu gielda lea o¿¿on guokte konsešuvnna, ja Unjárgga gielda guokte. Konsešuvnnat leat addojuvvon guovtti jahkái ja dat nohket skábmamánus 2002. Das maŋŋá sáhttet ohccojuvvot dábálaš skál¿okonsešuvnnat. Unjárgga gielddas leat vel guokte konsešuvnna luosa biebmamii, ja Deanu gildii leat addojuvvon golbma konsešuvnna, guhtege 1000 m³ , vildadilis o¿¿ojuvvon dorski biebmamii.

Ráđđehus oaivvilda ahte mearradoallu lea deaŧalaš šaddanealáhus mas lea stuorra potensiála Finnmárkkus. Bohtosiid oa¿¿un lea sorjavaš priváhta oassáldalliid ja almmolaš eiseválddiid ovttasbarggus.

18.3 Gelbbolašvuođagárgedeapmi ja infrastruktuvra

Oktila℅℅at eanet gielddat ℅ujuhit buori IKT-infrastruktuvrra mearkkašupmái. Sis-Finnmárkui, dego muđuige riikii, lea diekkár infrastruktuvra guovdil go galgá sáhttit váldit oasi moderniserenproseassain mat dáhpáhuvvet servodagas, sihke ealáhuseallimis, almmolašvuođas ja priváhta ruovttuin. Dán barggu oktan váldohástalussan lea dahkat buriid rámmaeavttuid gárgedeapmái dán suorggi siskkabealde.

Gielddasuorggis sáhttet govdabádde℅ovdosat nannet siskkáldas gulahallama hálddahusa, skuvllaid ja eará gielddalaš doaibmaovttadagaid gaskkas. Máŋga gieldda leat juo fuopmášan ávkki dás. Dát dahká intraneahta bevttolaš doaimma vejola¿¿an ja addá dainna lágiin olggut etáhtaide ekonomiija- ja áššegieđahallanvuogádagaide beassanlági ja seasttiha viiddidangoluid. Deaŧalaš lea bálddalastit almmolaš háhkama. Ovttasbargui gieldda ja priváhta fitnodagaid gaskkas lea maiddái ulbmillaš strategiija. Prográmma HØYKOM sáhttá veahkehit ovdamearkkaiguin ja dovddiidusaiguin máŋgga iešguđetlágan projeavttas ja modeallas.

Barggadettiin govdabádde℅ovdosiid beales galgá buorebut lágiduvvon almmolaš háhkan addit geassinveahki. Liikká lea deaŧalaš ahte huksen vuođđuduvvá gánnihahttivuođa ja gilvvu ala. Váfistan dihtii dábuhahttivuođa guovlluin gos gilvu ja almmolaš háhkan ii leat doarvái stuoris, galget biddjojuvvot sisa ereliiggáš doaibmabijut.

Ráđđehus oaivvilda ahte ferte bargojuvvot árjjála℅℅at ávkkástallan dihtii potensiála mii lea iešguđet guovllu gárgedeamis ja árvoluovvamis ja iešguđet riikkaoasi riikkagottálaš bargojuogus. Gaskaoamit galget guovdilastojuvvot eanet fitnodagaid eallimiid jurdda-, gárgedan- ja gávppála¿¿andahkanmuttuide. Dát ovdeha mearrediđolaš ovttasbarggu dutkan- ja oahppobirrasiid, ealáhuseallima, finánsainstitušuvnnaid ja almmolaš eiseválddiid gaskkas. Váfistan dihtii árvoluovvama ja lasihan dihtii gilvonávccaid fertejit álggahuvvot eanet diehtointensiiva fitnodagat. Dat gáibida bargoveaga mas leat allaoahppan nissonat ja dievddut. Ráđđehus lea álggahan gaskaoapmeapparáhta guorahallama vai fitnašuvvá ollisla℅℅at innovašuvdnapolitihkka ja oktilet gaskaoapmeapparáhtta. Dát buorida maiddái gaskaomiid heiveheami maiddái Sis-Finnmárkku hástalusaid ektui.

Potensiála ođđahutkit galget leat válljedeaddji ealáhusdiđolaš distrikta- ja regionálapolitihkalaš gaskaomiid váldoulbmiljoavkun. Eanet ođđahutkandáidu ja -dáhttu nuorra nieiddaid ja gánddaid gaskkas lea deaŧalaš strategiija. Ráđđehus nanne danne barggu entreprenevravuođa oahppovuogádagas, earret eará addimiin organisašuvdnii Nuorra entrenevravuohta buoret rámmaeavttuid. Finnmárkku guovlluguovdasaš gárgedanprográmma vuoruhemiin lea entreprenevravuođabargu deattuhuvvon ja boahtán albma konkrehta doaibmabijuid bokte. Ráđđehus oaivvilda ahte dát lea deaŧalaš ja rivttes bargu. Nuorat deaividit dávjá maŋŋelis ealáhusgárgedeami almmolaš gaskaoapmeapparáhta. Oahpisvuohta ja áddejupmi dasa maid veahkadaga sámi oassi atná rivttes ja dárbbašlaš gelbbolašvuohtan, ealáhusgárgedeapmin ja eallinvuohkin, šaddá danne deaŧalaš gelbbolašvuohtan mii ferte gávdnot gaskaoapmeapparáhtas.

18.3.1 Ealáhusšaddogárddit

Oppala℅℅at leat Sis-Finnmárkku ealáhuseallimis eanaš smávva fitnodagat, ja máŋga fitnodaga leat ovttaolbmodoaimmat. Váldosa℅℅at leat fitnodagat biđgejuvvon geográfala℅℅at viiddis guvlui. Sihke báikkálaš oassádalliid ja gaskoapmeapparáhta strategiijan šaddá arvvosmahttit smávva fitnodagaid ovttasbargui veahkehan dihtii oa¿¿ut eambbo synergiijabeavttuid buvttagárgedeami, innovašuvnna, juohkašumi, márkkanfievrrideami, eksportamárkanii juohkašumi jna. hárrái.

Buorit dovddiidusat sáhttet fitnašuvvat ovttasbargo-, fierpmádat- ja oktiisajustanjurddašeamis. Finnmárkkus leat dál álggahuvvon ealáhusšaddogárddit SIVA ja báikkálaš oassádalliid olis Hámmarfestii, Girkonjárgii ja —áhcesullui. Viidáseappot leat Gaska- ja Davvi-Romssas ealáhusšaddogárddit Sá℅℅ás, Málatvuomis ja Ráissas. Álttás lea dasa lassin Kunnskapsparken Nord AS, mii vuođđuduvvui ođđajagemánus 2001, ja mas ee. SIVA ja máŋga báikkálaš ja guovlluguovdasaš berošteaddji leat mieldeeaiggádin. Párka galgá bargat lasihit ođđahutkamiid ja diehtovuođđosaš ealáhusdoaimma šaddama guovllus, ja galgá oassin dás álggahit fierpmádagaid eará gárgedan- ja gelbbolašvuođabirrasiiguin sihke guovlluguovdasa℅℅at ja riikkagottála℅℅at. Guovdageainnus eaiggáduššá SIVA ealáhusvistti gos sámi duodji oahpahuvvo.

Ráđđehus oaivvilda ahte lea deaŧalaš ahte Sis-Finnmárkku birrasat ja eiseválddit árjjála℅℅at geavahit dálá diehtobirrasiid iešguđet guovllus fylkkas ja eará báikkiin riikkas. Sis-Finnmárkku Ovddidansearvvis (SFG) lea deaŧalaš doaibma dán oktavuođas.

18.4 Kultuvra ja mátkeeallin

Árjjat ovddasguvlui fertejit erenoamá¿it ℅ohkkejuvvot norgga ja sámi ealáhuseallima buvtta- ja mátkegeah℅egárgedeapmái, riikkaidgaskasaš profileremii ja márkanfievrrideapmái. Oassin dán vuoruheamis ráhkaduvvui ℅ielggadus mátkeeallima oktasašburiid máksima ruhtadanvuogádaga birra. Ruđat maid ortnet gártada galget mannat mátkeeallima oktasašburiid gárgedeapmái ja máŧasdoallamii vai váfistuvvojit gilvonávccalaš mátkeeallinbuktagat. Lea mátkeeallinealáhusa ja guovlluid ie¿aset duohken mearridit berrejitgo gárgeduvvot ruhtadanmállet mátkeeallinealáhusa oktasašburiide.

Stuorradiggi mearridii juovlamánus 2001 juolludit 6 milj. kr Gielda- ja guovlodepartemeantta budjeahta bokte ℅ađahit Finnmárkku mátkeeallima vuoruhandoaimmaid. Ruđat leat juolluduvvon Finnmárkku fylkkagildii ja galget mannat ruhtadit doaibmabijuid mátkeeallinprojeavtta «Dálveárjjat Finnmárkkus» siskkabealde.

Deaŧalaš ealáhuslaš potensiála Sis-Finnmárkui lea mátkeeallima ja mátkeeallinvuođđosaš buktagiid gárgedeapmi, sihke riikkagottála℅℅at, ja maiddái riikkaidgaskasa℅℅at. Stuorradiggi lea mearridan lasihanplána Norgga mearkagálvohuksemii mátkegeah℅in. Ráđđehus lea várren ruđaid dán bargui 2002s.

Ráđđehus oaivvilda ahte kultuvrra deattuheapmi lea deaŧalaš guovllu šaddamii ja gárgeduvvamii. Projeaktajoavku mii lea ℅ielggadan doaibmaplána guoddinnávccalaš Finnmárkui, geassá ovdan ahte sámi kultuvra ja árbevierru adnojuvvo eareliiggá¿in ja ℅earggusin sihke riikkagottála℅℅at ja riikkaidgaskasa℅℅at. Dán árbbi rivttes geavaheapmi lasiha Sis-Finnmárkku ealáhuseallima árvoluovvama ja dahká vuđđosa ođđa ealáhusaide. Sámediggi dahká deaŧalaš barggu sihke kultuvrralaš dihtomielalašvuođa ja identitehta gárgedeami, ja ealáhuslaš gárgedeami beales.

Sámi kultuvra ja ealáhusgárgedeapmi lea vuoruhuvvon maiddái rádjaguovlluguovdasaš prográmma INTERREG bokte. Oasseprográmma SÁPMI galgá veahkehit nannet sámi identitehta Barentsguovllus, masa sihke Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša oassálastet, lassin Norgii.

Ráđđehus ealjuha danne láh℅it dilálašvuođaid nu ahte sámi kultuvra sáhttá šaddat Sis-Finnmárkku ealáhuseallima gárgedeami oktan válddahahkan, mii seammás uhccán vuođđuduvvá almmolaš doarjagiidda.

18.5 Rámmaeavttut ealáhuseallimii, nuppástuhttimii ja investeremii

Iešguđetlágan stáhtalaš gaskaomiin iešguđetlágan surggiin ja distrikta- ja regionálapolitihkas lea guovdilis sadji almmolaš gaskoapmeapparáhtas maiddái Sis-Finnmárkkus. Doarjjaortnegat SND ja eará oassádalliid bokte leat deaŧala℅℅at vejolašvuhtii ođđa fitnodagaid álggahit ja dálá fitnodagaid gárgedit. Ovdalis namahuvvon gaskaoapmeguorahallan gidde fuopmášumi fitnodagaid gárgedeami árra muttuide ja nissoniid ja maiddái nuoraid vuoruheapmái. Nuoraid vuoruheapmi lea erenoamáš ℅uovggus Sis-Finnmárkku oalle nuorra veahkadaga gea¿il.

Ruđaid juohkimis guovlluguovdasaš searvevuhtii, fylkkagieldda bokte, galgá Finnmárku oa¿¿ut gorála℅℅at stuorát oasi, mii govvida Sis-Finnmárkku doaibmabidjodárbbu. Ráđđehusa vuolggasadjin lea ahte ruđat geavahuvvojit guovlluguovdasa℅℅at dakkár vuogi mielde ahte dat gok℅et erenoamáš dárbbuid mat leat duođaštuvvon Sis-Finnmárkkus.

Iešguđet suorggi siskkabealde leat maiddái adnojuvvon sierra distriktadeasttat. Álggahuvvon lea ℅ielggadus mii galgá árvvoštallat buohkanas suorgedoaibmabijuid distriktapolitihkalaš beavttu. Dán lassin lea Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoavádagas stuorra mearkkašupmi maiddái Sis-Finnmárkku ássiide. Avádat ásahuvvui 1990s, ja ráđđehus lea álggahan strategalaš analysa árvvoštallan dihtii iešguđetlágan doaibmabijuid avádagas. Ulbmilin lea nannet doaibmabidjoavádaga ja o℅℅odit buoret virttisvuođa iešguđetlágan doaibmabijuiguin. Analysa gárvána gaskkamuttus 2002, ja ráđđehus áigu máhccat doaibmabidjoavádaga vejolaš muddemiidda.

18.5.1 Gieldasuorggi rolla

Jagiid ℅ađa main lea leamaš eareliiggáš nuppástuhttinbargu (1993–1998 + 2 jagi) Sis-Finnmárkkus, leat ℅ađahuvvon máŋga projeavtta ja leat o¿¿ojuvvon olu dovddiidusat maid sihke gielddat ja fylkkagielda sáhttet geavahit boahttevaš barggus guovllu ealáhuseallima beales. Juos galgá oa¿¿ut buoret rámmaeavttuid ealáhuseallimii, de fertejit gielddat ℅ájehit dakkárin mat fitnola℅℅at láh℅et vejolašvuođaid báikkálaš doibmii. Gilvu olbmuid, gelbbolašvuođa ja bargosajiid alde mearriduvvo eanet ja eanet dan vuođul ahte olbmuid mielas lea báikkálaš servodat geasuheaddji ássan- ja bargan-/ealáhusdoaibmanbáikin. Buorit kultur- ja astoáigefálaldagat, bajásšaddanbiras, skuvla- ja dearvvasvuođafálaldagat leat deaŧala℅℅at. Máŋgga gielddas leat ovttalágan hástalusat, ja gielddaid gaskasaš ovttasbargu sáhttá dávjá leat deaŧalaš gilvobuoretvuohta, ja váikkuhit ahte dahkamušat ℅ovdojuvvojit oppalohkái bevttola℅℅abut go juos juohke okta gielda bargá ieh℅anassii.

Guovlluguovdasaš searvevuođas lea maiddái guovdilis rolla guovlluguovdasaš/báikkálaš gárgedeamis guovllus. Ráđđehus oaivvilda ahte diehtu ja máhttu ja innovašuvdnadáidu leat deaŧala℅℅amus lihkostuvvanbuvttadahkkit guovlluguovdasaš gárgedeapmái ovddasguvlui. —uo¿¿ovaš oahpu dábuhanvejolašvuođas lea olu dadjamuš bestemii ovtta báikki bargoeallimii. Dákko lea fylkkagielddas hui deaŧalaš rolla. Searvevuohta gielddaid, fylkkagielddaid, Sámedikki ja maiddái guovllu priváhta oassádalliid gaskkas lea hui deaŧalaš oktasaš ovddasvástádusa hárrái mii iešguđet oassádallis lea guovllu gárgedeamis. Ulbmilin ferte leat oa¿¿ut bevttola℅℅at ja mearrediđola℅℅at almmolaš veahkkevárregeavaheami mii nanne ealáhuseallima ovdehusaid ja gárgedanvejolašvuođaid.

18.5.2 Kapitálafidnenvejolašvuođat

Sis-Finnmárkku gielddat leat plánemin searvat álggahit gárgedangávpesearvvi mii galgá bargat lasihuvvon ealáhusdoaimma beales Sis-Finnmárkkus. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea addán ruđaid searvvi álggaheapmái ja veahkeha velá gárgedankapitálain. Ráđđehus ovdeha ahte ruđat adnojuvvojit guovllu dárbbu mielde. Dál bargojuvvo searvvi boahttevaš profiillain ja bargovugiin. Deaŧalaš hástalussan ovddasguvlui lea veahkehit ℅ovdosiiguin mat sáhttet váfistit riskakapitála fidnenvejolašvuođaid Sis-Finnmárkui.

18.6 Soahtegádjalusnuppástuhttin

St.prp. nr. 45 (2000–2001) gieđahaladettiin mearridii Stuorradiggi ahte oasit Soahtegádjalusa doaimmas iešguđet guovllus riikkas galget geahpeduvvot dahje heaittihuvvot áibbas. Dán oktavuođas lea Stuorradiggi juolludan 40 milj. kruvnnu 2002 ovddas Suodjalusdepartemeantta budjeahta bokte nuppástuhttindoaibmabijuide gielddaide maidda Soahtegádjalusa ođđasishámádahttimat ℅uhcet garrasepmosit. Juolludeami hálddaha Gielda- ja guovlodepartemeanta. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea ovttasráđiid Suodjalusdepartemeanttain 2002s sirdán 39 milj. kr eanemusat guoskkahuvvon fylkkagielddaide, mat hálddahit ruđaid dárkileappot mearriduvvon njuolggadusaid mielde. Porsáŋggu gielda Sis-Finnmárkkus leat gielddaid gaskkas maidda riikkadásis lea ℅uvgehuvvon vejolašvuođas ohcat stáhtalaš ruđaid dán ortnega bokte. Ráđđehus áigu láh℅it dilálašvuođaid nu ahte soahtegádjalusnuppástuhttima ruđat hálddahuvvojit bevttola℅℅abut ja mearrediđola℅℅abut.

18.7 Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma árvvoštallan

Gielda- ja guovlodepartemeanta áigu 2002s árvvoštallagoahtit Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma/-barggu. Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma álggahuvvui 1993s ja loahpahuvvui álgovuolggalaš hámis jahkemolsumis 1998–1999. Stáhtabudjeahtas 1999 mearriduvvui almmatge ahte 2 jagi muhttádusáigodagas ain galggai dahkkojuvvot eareliiggáš nuppástuhttinbargu ovdal go sirdojuvvo dábálaš gaskoapmeapparáhttii.

Nuppástuhttinprográmma duogáš lei boazodoalloealáhusa nuppástuhttin mii lei boahtimin ja mii áiggi vuollái galggai váfistit ceavzilis boazodoalloealáhusa. Nuppástuhttinprográmma/-barggu ulbmilin lei govdes vuđđosa alde láh℅it vejolašvuođaid molssaevttolaš doibmii. Prográmma ℅ohkkejuvvui doaibmabijuide mat galge gárgedit ođđa ealáhusdoaimma, oahppo- ja gelbbolašvuođaloktema, ja doaibmabijuide mat galge buoridit daid joavkkuid birgenlági maidda boazodoalloealáhusa nuppástuhttin njuolga guoskkai.

Nuppástuhttinprográmma/-bargu bisttii guhká, ja dan lea dárbbašlaš oktiigeassit/árvvoštallat vai oasálastti gielddat o¿¿ot dovddiidusmateriala mii sáhttá leat ávkkálaš sin ovddidanbargui – sihke, gielddas ja ovttasbarggus eará gielddaiguin dán guovllus.

—uolbmabidjamat mat háliiduvvojit ℅uvgejuvvot leat eanaš dat seammát mat ℅ielggaduvvojedje gaskkamuttoárvvoštallamis. Guovdilis ga¿aldat mii ferte jerrojuvvot dán oktavuođas lea, sáhttetgo nuppástuhttinbarggu rámmaeavttut lohkkojuvvot ulbmilla¿¿an prográmma ulbmila ja bohtosiid ektui. Rámmaeavttuid ovdamearkan sáhttet namahuvvot barggu ekonomalaš eavttut, organiseren, heiveheapmi ja ℅uovvoleapmi iešguđet hálddahusdásis, stivrra ℅oakkádus ja bargovuohki, gielddat ealáhusoassádallin nuppástuhttinbarggus jna. Buorrin projeaktaovdamearkan sáhttet UNIREG-projeavttat namahuvvot. Projeakta álggahuvvui 1997s Finnmárkku fylkkagieldda, Sis-Finnmárkku gielddaid, Aetat ja Norgga universiteahtaid ovttasbargoprojeaktan. Projeavtta mielbargit registrerejit ja arkiverejit Universiteahtaid dávvirvuorká- ja dutkanarkiivvaid ℅oakkáldagaid. Oktan dáinna bargohárjehallamiin o¿¿ot oassálastit oahpaheami hámolaš gelbbolašvuohtan ja dohkálašvuohtan maidda guovlluguovdasaš bargomárkanis lea jearru. Sis-Finnmárkkus vuoruhuvvo sámi arkiivvaid ja govaid álggahanbargu alimussii.