Oassi 2
Lasáhus St.dieđáhussii nr. 55 (2000–2001) Sámepolitihka birra

3 Sámepolitihka rievttálaš vuođus

3.1 Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargu – ℅uovvoleapmi

Sámi riektedilálašvuođaid ℅ilgenbargu ja sámi kultuvrra luondduvuđđosa váfistanbargu jotkojuvvo. Ráđđehus áigu ovddidit Od.prp. lága birra Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra giđđat 2003. Bargu dahkkojuvvo Sámi vuoigatvuođalávdegotti ℅ielggadusa NA— 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođus vuođul, ja dán gulaskuddanmateriála vuođul. Justiisaministtar doallá oktasaš oktavuođa sámediggepresideanttain ja fylkkasátnejođiheddjiin vai oa¿¿u ℅iekŋuduvvot guovdilis ga¿aldagaid ja dáid orgánaid rolla fylkka boahttevaš vuođđohálddaheamis. Ráđđehus atná dán deaŧalaš oassin barggus gávdnat ℅ovdosiid mat sihke váfistit sámi kultuvrra luondduvuđđosa ja olles finnmárkkoveahkadaga beassanvuođa fylkka luondduvalljodatváriide.

3.2 Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš

Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš galgá leat doaimmas ℅av℅℅a rájes 2002. Gelbbolašvuođaguovddáš galgá leat fágala℅℅at ieh℅anas institušuvdna, man bargun lea ℅ohkket, hukset, vuogádahttit, máŧasdoallat, ráhkadahttit, láh℅it ja gaskkustit ℅uo¿¿ovaš informašuvnna ja dokumentašuvnna eamiálbmotvuoigatvuođaid birra riikkagottála℅℅at ja riikkaidgaskasa℅℅at. Gelbbolašvuođaguovddáš sáhttá maiddái ℅ujuhit dutkandárbbu áigeguovdilis duovdagiin. Gelbbolašvuođaguovddá¿a doaimma ulbmiljoavkkut leat buohkat geat ohcet dieđu eamiálbmogiid birra riikkagottála℅℅at ja riikkaidgaskasa℅℅at. Gelbbolašvuođaguovddáš galgá ovddimustá láh℅it ja gaskkustit informašuvnna Norgga ulbmiljoavkkuide, muhto sáhttá maiddái láh℅it ja gaskkustit informašuvnna eará riikkaid áigeguovdilis ulbmiljoavkkuide. Gelbbolašvuođaguovddá¿a bálvalusfálaldat galgá hábmejuvvot ja geh℅℅ojuvvot ovtta olis eará sulastahtti riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš fálaldagaiguin.

Gelbbolašvuođaguovddá¿a stivrra nammadeigga Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Sámediggi searválaga miessemánus 2002. Nammaduvvui Romssa universiteahta, Sámi Instituhta, Sámi allaskuvlla, Olmmošvuoigatvuođaid instituhta ja Sámiráđi evttohan evttohasaid gaskkas. Nammadeapmi gusto golmma jahkái.

Ráđđehus atná guovddá¿a ceggema mearkkašahtti ovdáneapmin eamiálbmogiidda guoski ℅uolbmabidjamiid ℅almmusteamis ja gárgedeamis sihke Norggas ja olgoriikkas.

3.3 Sis Finnmárkku duopmostuolu ceggen

Stuorradiggi mearridii giđđat 2001 ahte galgá ceggejuvvot ođđa duopmostuollu, Sis-Finnmárkku diggegoddi. Áigumuššan lea ahte duopmostuollu galgá leat doaimmas ovdal go jahki 2004 lea vássán. Duopmostuollu galgá leat dábálaš vuosttasinstánsaduopmostuollu, mii galgá bálvalit buot ássiid ie¿as duopmosuohkana siskkabealde. Almmatge deattuhuvvo ahte duopmostuollu galgá leat guovttegielat. Dan gea¿il lea sávahahtti bestet duopmáriid ja áššegieđahalliid geat máhttet sihke dáru ja sámi giela.

Galgá maiddái ráhkaduvvot ođđa áššegieđahallanvuogádat duopmostuoluide, mas lea láh℅℅ojuvvon sámi ℅állingiela geavaheapmái. Ráđđehus atná dasa lassin Sis-Finnmárkku diggegotti ceggema positiivvala¿¿an vejolašvuođaide gárgedit sámi juridihkalaš terminologiija. Sávaldat lea ahte sámi veahkadat galgá vásihit ahte riektelágádus šaddá eanet olahahttin, ja ahte riektelágádusa diehtu sámi vieruiduvvamiid ja riekteoainnuid hárrái galgá lassánit.

Ráđđehus oaivvilda ahte lasihuvvon gelbbolašvuohta ja áddejupmi sámi kultuvrra ja vieruiduvvama hárrái berre vuoruhuvvot duopmostuoluin. Sis-Finnmárkku diggegotti ceggen šaddá deaŧalaš veahkkin dása.

4 Sámedikki váldi ja doaba iešmearrideapmi

4.1 Iešmearrideapmi

Ga¿aldat sámi iešmearridanrievttis lea deaŧalaš fáddá mii ee. gáibida vuđolaš ságaškuššamiid Ráđđehusa ja Sámedikki gaskkas. Ráđđehusa vuolggasadjin lea ahte iešmearridandoahpaga dulkon ferte dáhpáhuvvat álbmotrievttálaš mearrádusaid ja riikkaidgaskasaš norbmagárgedeami mielde dán duovdagis.

Ráđđehus atná vuođđun ahte digaštallan iešmearridanrievttis maiddái ferte siskkildit digaštallama doahpaga sisdoalus, ja mo iešmearridanriekti sáhttá ℅ađahuvvot geavatlaš politihkas. Ovtta álbmoga riekti iešmearrideapmái ii dárbbaš mearkkašit dan seamma dakkár dilálašvuođain gos vuoigatvuohta sáhttá ℅adnojuvvot álbmogii mii ássá okto ráddjejuvvon geográfalaš guovllus go doppe gos vuoigatvuohta lea ℅adnojuvvon álbmogii mii ássá bieđgguid ja guovlluin gos maiddái ásset eará etnalaš joavkkut. Ráđđehus deattasta almmatge ahte iešmearridandoaba berre leat dynamalaš doaba, ja ahte sisdoallu ii berre dahje sáhte mearriduvvot agibeaivái. Sámiid iešmearrideapmái guoski doaibmabijuid riikkaidgaskasaš mearkkašupmi ferte váldojuvvot vuhtii sisdoalu árvvoštaladettiin.

Ráđđehus háliida joatkit gulahallama Sámedikkiin vai ollejuvvo oktasaš áddejupmái das mo álbmotrievttálaš mearrádusat iešmearridanrievtti birra galget áddejuvvot, ja sáhttit hábmejuvvot geavatlaš politihkkan Norggas.

4.2 Sámedikki bargo- ja váldeduovdda

Sámedikki bargoduovddan leat buot áššit mat dikki oainnu mielde gusket sámi álbmotjovkui. Vai Sámediggái galgá sáhttit váfistuvvot duohta váikkuhanfápmu ja mieldemearrideapmi dáid duovdagiin, de lea deaŧalaš ahte Sámediggi váldojuvvo mielde árrat láhkabargguid ja sullasaš bargguid prosessii. Ráđđehus háliida earret eará dahkat dihtomielala¿¿an dahje rievdadit lávdegottiid nammadandagaldusaid vai Sámediggái addojuvvo ovddastanvejolašvuohta, dahje vejolašvuohta nammadit áššedovdiid lávdegottiide mat galget ℅ielggadit áššiid mat namalassii gusket sámi álbmotjovkui. Ráđđehus deattasta maiddái man deaŧalaš lea ahte stuorát áššit ja áššit main lea erenoamáš mearkkašupmi sámi álbmotjovkui, sáddejuvvojit gulaskuddamii Sámediggái, ja ahte Sámedikki gulaskuddancealkámušat adnojuvvojit erenoamáš dettola¿¿an. Ráđđehus áigu láh℅it dilálášvuođaid nu ahte departemeanttat álggahit oktasaš geavada dáid surggiin.

4.3 Válddi ja dahkamušaid sirdin Sámediggái

Ráđđehus háliida addit Sámediggái stuorát váikkuhanfámu ja lasihuvvon mearridanválddi áššiin mat namalassii gusket sámi veahkadahkii. Danne leage juksanmearrin sirdit válddi ja dahkamušaid Sámediggái.

Deaŧalaš lea ahte departemeanttat ja Sámediggi gulahallet bures ja ahte dain leat doarvái dagaldusat válddi sirdima oktavuođas, ja ahte áššeoasála℅℅at áddejit sirdimiid ovdehusaid ovtta láhkai. Ráđđehus atná maiddái dettola¿¿an addit Sámediggái rámmaid mat dahket vejola¿¿an gárgedit ieh℅anas politihka duovdagiin mat leat sirdojuvvon. Almmatge lea Ráđđehusas bajit ovddasvástádus sámepolitihkas. Danne lea iešguđet fágadepartemeanttas ovddasvástádus ℅uovvut sámi áššiid ie¿as politihkkaduovdagis, maiddái ortnegiid hárrái mat leat sirdojuvvon Sámediggái.

Makkár dahkamušat dat berrejit sirdojuvvot Sámediggái, ferte árvvoštallojuvvot áiggelassii, iige sáhte mearriduvvot agibeaivái. Ráđđehus lea dahkan álgaga gulahallat Sámedikkiin makkár dahkamušaid lea sávahahtti sirdit Sámediggái sihke oanehis áiggi ja guhkes áiggi vuollái. Ráđđehus háliida maiddái álggahit ovttasbarggu Sámedikkiin buoridan dihtii proseassaid ja iešguđetlágan dilálašvuođaid mat ℅atnasit budjeahttaruđaid ja válddi sirdimii.

Budjeahttajagi 2002 rájes leat ruđat máŋgga sámi kulturinstitušuvdnii ja doaibmabidjui kulturduovdagis sirdojuvvon Kultuvra- ja girkodepartemeanttas Sámediggái. —uovvovaš institušuvnnat ja doaibmabijut leat sirdojuvvon:

• Sámi sierrabibliotehkka

• Johtti girjerádjobálvalus

• Sámiid vuorkádávvirat

• Sámi dávvirvuorkkát mat leat dávvirvuorkkáid doarjjaortnegis

• Beaivváš Sámi Teáhter

• Sámi musihkkafestiválat

• Sámi dáiddárstipeanddat ja stipeandadoaibmagoddebuhtadasat

• Sámi dáiddáriid ℅ájáhusbuhtadas

• Sámi arkiiva

• Báikenammanevvodat ja sámi giellalága ℅uovvoleapmi

• Ruhtajuolludus Finnmárkku fylkkamánnái sámi giellalága ℅uovvoleapmái

Sirdima háhkun lea addit Sámediggái njuolggabut váikkuhanfámu ruđaid hálddaheamis sámi kulturdoaibmabijuide ja institušuvnnaide main lea sámi dáidda ja kultuvra bargoduovddan. Lagasvuohta doibmii maid dát addá, šaddá Ráđđehusa oainnu mielde ávkin sámi kultuvrra gárgedeapmái.

Dan botta go stáhtaruđat sirdojuvvon institušuvnnaide ja doaibmabijuide ovdal addojuvvojedje bealljemerkejuvvon juolludussan departemeanttas njuolga institušuvdnii dahje ovddasvástideaddji orgánii, de juolluduvvo dál obbasubmi mii sirdojuvvo Sámediggái. Dán háhkun lea addit Sámediggái stuorát kulturpolitihkalaš luđolašvuođa ja njuolga váikkuhanfámu ruđaid juogadeapmái.

Sámedikki ođđasisorganiserema gea¿il lea Birasgáhttendepartemeanta delegeren válddi kulturmuitolága mielde Sámediggái, sámi kulturmuitoberoštusaid hálddaheaddjin. Geah℅℅alanortnet lea dahkkojuvvon gaskaboddosa¿¿an 3 jahkái, ja Birasgáhttendepartemeanta bargagoahtá dán ortnega jotkkolaš árvvoštallamiin 2002s.

Sámediggi lea maiddái gieskat o¿¿on deaŧalaš rolla eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddá¿a stivrra nammadeamis, vrd. kapihttaliin 3.2.

4.4 Sámedikki válgaortnet

Váfistan dihtii Sámediggái lobálašvuođa sámiid ovddasteaddji orgánan lei ceggedettiin sávahahtti ahte Finnmárkku fylka ii galgan okto oa¿¿ut sámediggeáirasiid eanetlogu, ja ahte dikkis galge leat áirasat geat bohtet iešguđet geográfalaš guovllus. Olbmuid logu ektui geat sáhttet ℅álihuvvat sámi jienastuslohkui leat dan gea¿il muhtun geográfalaš guovllut gorála℅℅at liiggás ovddastuvvon Sámedikkis. Maiddái Stuorradikki válggain adnojuvvo sullasaš badjelovddastus muhtun guovlluide vuođđun vai guovlluide main lea bieđggusis veahkadat váfistuvvo dat politihkalaš váikkuhanfápmu mii lea sávahahtti.

Válgabiirriid áirasiid geográfalaš bonjujuogu lassin lea maiddái válgaoassálastin ja juohke biirre jienastuslohkui ℅álihuvvon olbmuid lohku molsašuddan sámediggeválggain. Stuorradikki gieldadoaibmagoddi lea dáid dilálašvuođaid vuođul fuolastuvvan Sámedikki lobálašvuođa hárrái ovddasteaddji orgánan, ja lea cealkán ℅uovvova℅℅at:

Árval.S.nr. 145 (1997–1998) Árvalus gieldadoaibmagottis norgga sámepolitihka birra, kap 4.1

«Eanetlohku diehtá ahte oassálastin válggaide 13 válgabiirres, osohahkii jienastulohkui ℅álihuvvan olbmuid logu gea¿il, osohahkii válgaoassálastima gea¿il, dagaha ahte jietnalohku 3 áirasa duohken juohke válgabiirres molsašuvvá sakka.

Eanetlohku fuolastuvvá ahte áiggi vuollái dat sáhttá dagahit ℅uolmmaid Sámedikki lobálašvuhtii ovddasteaddji orgánan.»

Árval.S.nr. 101 (2000–2001) Árvalus gieldadoaibmagottis Sámedikki doaimma birra 1999, kap. 4.13.2:

«Eanetlohku deattasta loahpas mearkkašumi mii lea Sámedikki barggus válgaortnegiin ja Sámedikki ℅oakkádusain. Dát lea ga¿aldat man eanetlohku lea váldán ovdan ovdal, ja mas maiddái ságaškuššojuvvui go lei gulaskuddan Sámedikkiin St.dieđ. nr. 7 (2000–2001) Sámedikki doaimma 1999 birra. Eanetlogus lea dat oaidnu ahte Sámedikki lobálašvuođas sihke álbmotválljen orgánan ja hálddahusorgánan lea stuorra mearkkašupmi sámepolitihkkii ovddasguvlui.»

Ráđđehus dovddasta ahte lea váttisvuohtan juos govttolašmeahttun erohus jienasteddjiid eanetlogu ja Sámedikki eanetlogu gaskkas šaddá beare stuorisin. Ráđđehus áigu dán geah℅℅at dárkileappot, ja árvvoštallat ásahit dievadasmandáhtaid njulgen dihtii sávakeahtes bonjuvuođaid ovddastusas.

Ráđđehus deattasta maiddái ahte ii leat dušše govttolašmeahttun erohus jienasteddjiid logu ja áirasiid logu gaskkas mii sáhttá uhkidit Sámedikki lobálašvuođa. Deaŧalaš lea maiddái ahte dihto oassi áirasat leat nissonat. Ráđđehus áv¿¿uha danne politihkalaš bellodagaid mat bidjet listta sámediggeválggaide, nomineret sihke nissoniid ja dievdduid listtaid bajimu¿¿ii.

St. dieđáhusas nr. 55 ℅ujuhuvvo ahte Sámedikki válggaid bajit prinsihpat, nugo válgabiirejuohku ja mandáhttajuohku, vuostta¿ettiin lea juoga mii guoská sámi veahkadahkii. Dán vuođul evttohuvvui ahte Sámediggi galggai oa¿¿ut válddi dáid ga¿aldagaid badjel.

Ráđđehusa oaidnu lea ahte Stuorradiggi ii berre healbat válddekeahttá ovddasvástádusa váfistit ahte Sámediggi šaddá ovddasteaddji ja lobálaš polithkalaš orgánan sámi veahkadahkii. Ráđđehusas lea danne vuolggasadjin ahte sihke sámediggeválggaid ja eará válggaid bajit prinsihpaid berre Stuorradiggi mearridit, ja ahte Stuorradikkis berre leat váikkuhanfápmu das man muddui lea sávahahtti ahte uhcit válgabiirret badjelovddastuvvojit sámediggeválggain.

Ráđđehus ℅ujuha ahte Sámedikki válggaid njuolggadusaid lea Sámedikki nammadan bargojoavku árvvoštallan. Ráđđehus ii hálit dahkat loahpalaš oaivila ℅uolbmabidjamiidda mat leat namahuvvon dás bajábealde ovdal go Sámedikki nuppástusevttohusat leat válbmasat.

5 Sámi beroštusat ja Sámedikki rolla stáhta, gieldda ja fylkkagieldda ektui

5.1 Departemeanttaid ovttasbargu Sámedikkiin

1998s álggahuvvojedje bissovaš ℅oahkkimat politihkalaš dásis Sámedikki budjeahta birra Sámedikki ja muhtun departemeanttaid gaskkas ovdal Ráđđehusa vuosttas jahkásaš budjeahttakonfereanssa. Sámedikki sávaldaga mielde dollojuvvui budjeahtta℅oahkkin 2002 Sámedikki ja Gielda- ja guovlodepartemeantta, Mánáid- ja bearašdepartemeantta, Dearvvasvuođadepartemeantta, Oahppo ja dutkandepartemeantta ja Kultuvra- ja girkodepartemeantta stáhtaráđiid gaskkas ℅oahkis.

Ráđđehus atná dettola¿¿an ahte Ráđđehus ja Sámediggi jotket gárgedit buriid ja ulbmillaš ovttasbargovugiid departemeanttaid ja Sámedikki gaskkas.

Geah℅a maiddái kapihttala 4.2 ja 4.3.

5.2 Sámi beroštusat ja Sámedikki rolla gielddaid ja fylkkagielddaid ektui

Vai geatnegasvuođat sámi álbmogii galget sáhttit áimmahuššojuvvot, lea deaŧalaš ahte sámi geah℅℅anvuohki áimmahuššojuvvo maiddái gielddalaš ja fylkkagielddalaš dásis. Sámi beroštusat sáhttet osohahkii áimmahuššojuvvot dainna lágiin ahte Sámediggái addojuvvo vejolašvuohta váikkuhit gielddalaš ja fylkkagielddalaš proseassaide. Sámediggi buktá omd. oaiviliid Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi- ja Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkaplánaide, ja das leat ℅oahkkimat ja ovttasbargu gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin máŋgga suorggis.

Almmatge ii leat vejolaš iige sávahahtti ahte sámi beroštusat báikkálaš ja guovlluguovdasaš dásis dušše galget áimmahuššojuvvot Sámedikki váikkuheami bokte. Ráđđehusa deaŧalaš prinsihppan lea ahte báikkálaš iešstivrejupmi galgá nannejuvvot, ja ahte mearrádusat galget dahkkojuvvot nu lahka go vejolaš sin geaidda dat gusket. Ráđđehus háliida danne ahte gielddat ja fylkkagielddat ie¿aset álgaga mielde áimmahuššet sámi beroštusaid ja vuoigatvuođaid politihkalaš vuoruhemiin mat dahkkojuvvojit. Ráđđehusa nannema oktavuođas guovlluguovdasaš dási gárgedanoassádallin šaddet dilálašvuođat láh℅℅ojuvvot buorebut nu ahte fylkkagielddat ie¿a fertejit váldit stuorát ovddasvástádusa, ja dahkat álgagiid doaibmabijuide mat háliiduvvojit vuoruhuvvot. Sávahahtti lea ahte fylkkagielddat váldet Sámedikki mielde guovlluguovdasaš searvevuhtii oassin guovlluguovdasaš gárgedanoassádalli rolla gárgedeamis.

St.dieđáhusas nr. 55 kap. 5.4.1 ovdanbuktojuvvojit iešguđetlágan molssaeavttut mo sáhttá árvvoštallat sámi ga¿aldagaid ovddasvástádus- ja dahkamušjuogu. Ráđđehus áigu vuos dahkat álgaga konferensii, mas Sámediggi, gielddat, fylkkagielddat ja geavaheaddjit bovdejuvvojit almmustuhttit dárbbuid ja hástalusaid sámi ga¿aldagaid hálddaheami hárrái gielddain. Erenoamáš deaŧalaš lea almmustuhttit mo dárbbut ja hástalusat gielddain olggobealde sámegiela hálddahanguovllu sáhttet ovddaldastojuvvot.

6 Sámi máŋggadáfotvuohta

Sámi álbmotjoavkku siskkabealde gávdno girjás máŋggadáfotvuohta. Dát máŋggadáfotvuohta boahtá ovdan iešguđetlágan sámi gielaid/váldosuopmaniid, kultuvrralaš albmanahttinvugiid, ássama ja ealáhusheiveheami bokte. Ráđđehus háliida láh℅it dilálašvuođaid sámi kultuvrra máŋggadáfotvuođa seailluheapmái ja viidásetgárgedeapmái.

Davvisámi joavku lea logu dáfus stuorámus. Norggas gávdnojit maiddái eará uhcit joavkkut main ee. lea ie¿aset identitehta, ie¿aset kulturalbmanahttinvuogit ja/dahje gielat/váldosuopmanat. Oktasa¿¿an dáid uhcit joavkkuide lea ahte garra dáruiduhttináigi ollásit dahje osohahkii jávkadii sin giela ja kultuvrra.

—ujuhuvvo oarjelsámiid, nuortasámiid/goltásámiid ja julevsámiid dárkilet máinnašeapmái kapihttalis 6 St.dieđáhusas nr. 55 (2000–2001) Sámepolitihka birra. —uovvova℅℅at máinnašuvvojit dát golbma joavkku dievasmahtti láhkai, ja bihtánsámi joavku.

Lassin dán golmma jovkui gávdnojit stuorát giellajoavkkuid siste máŋga uhcit joavkku, main sáhttet leat ie¿aset kultuvrralaš albmanahttinvuogit erenoamáš ealáhusheivehemiid dahje ássanministara gea¿il. Mii deaividit nappo namahusaid nugo mearrásámit ja márkasámit. Deattastuvvot ferte almmatge ahte kulturráját eai leat absoluhtala℅℅at, ja ahte dan gea¿il ii leat vejolaš buktit ovdan buot sámi joavkkuid, giellajoavkkuid ja kultuvrraid ollislaš dahje ollásit gok℅avaš logahallama.

Nordlándda fylkkas ja ránnjáguovlluin ruoŧa bealde gávdnojit álgovuolggala℅℅at vihtta giela dahje váldosuopmana. Lulde davás namahuvvojit oarjelsámegiella, ubmesámegiella, bihtánsámegiella, julevsámegiella ja ℅ohkkirassuopman. Dát maŋimuš lea davvisámegiela lulit hápmi. Ránnjásuopmanat eai lean álggus eanet earaláganat go ahte dat áddehalle gaskaneaset. Maŋŋil go ubmesámegiela ja bihtánsámegiela suopmanat leat nu garrasit mannan maŋás ahte leat dál dušše ovttaskas olbmot vel geat máhttet daid, de lea gártan gielalaš gaska oarjelsámegiela ja julevsámegiela gaskii mat leat osohahkii hui earaláganat.

6.1 Oarjelsámit

Oarjelsámi ássamat leat lávdan ovttain dahje mottiin bearrašiin viiddis guvlui Ruovadis davvin gitta Femundii lulás. Lassin gávdno smávit ássan Rennebu gielddas mii bargá boazodoaluin Trollheimenis. Stuorra oarjelsámi kulturoktavuohta lea guhkes geográfalaš gaskkaiguin geah℅℅aluvvon dorjojuvvot muhtun institušuvnnaiguin mat sáhttet bálvalit uhcit birrasiid dahje oktavuođaid. Helgelánddasámiin lea gullevašvuohta davvin gos Aarbortes lea kulturguovddáš ja sámeskuvla. Guovllu gaskaoasis ásset sámit Davvi-Trøndelágas, gos lea Snoase kultuvrralaš guovddáš. Dáppe lea sámeskuvla, sámi dávvirvuorká/kulturguovddáš, sámi kulkturmuitosuodjalusa báikkálaš kantuvra, boazodoallokantuvra ja NRK Sámi Rádio. Lullin ásset plassjesámit. Sámediggi lea evttohan ahte álggahuvvojit giellaguovddá¿at guovlluide Ruovat ja Plassje.

Gielda- ja guovlodepartemeanta lea addán doarjaga Rørosmuseet:i 2001s oarjelsámi fáddá℅ájáhussii . Departemeanta lea maiddái juolludan ruđaid oarjelsámi kulturfestivála gárgedanbargui Plassjes 2002s. Doaibmabijuid juksanmearrin lea ℅almmustit oarjelsámi identitehta, nannet oarjelsámi kultuvrra sajádaga ja ℅ájehit ahte oarjelsámegiella lea ealli giella guovllus. —ájáhus galgá gaskkustit ahte oarjelsámit leat ealli ja eallinfámolaš joavku sámiid gaskkas.

6.2 Bihtánsámit

Árbevirolaš bihtánsámi ássanguovlu Norggas lea Sáltovuona rájes davvin ja Ruovatvuona máttaerttiid guvlui. Ruoŧa bealde rájá manná guovlu davvil Arvvehaurre ja Árjjapluovi Bihtáneanu rádjai ja nuorttas Saddaijávrái Norrbotten letnii. Bihtánsámi birrasis Norggas leat sullii 200 olbmo, ja lea gullevašvuohta erenoamá¿it gielddaide Sálát, Skjerstad, Bájddar ja osiide Fuoskkos.

Ovdal ledje sámi veahkadagas dán guovllus, sihke dálusámiin ja boazosámiin, ℅atnasumit guđet guoibmáseaset fuolkevuođa ja lagaš oahpisvuođa bokte, ja oktasaš bihtánsámi kulturárbevieru bokte. Máŋgga siva dihtii, earret eará viiddis riikkagottálaš sisabahkkemiid gea¿il boazodollui ovddit jahke℅uođi loahpa rájes, ja gár¿¿iduvvon vejolašvuođaid gea¿il álggahit ja máŧasatnit bissovaš sámi báikkálaš servodagaid, nogai bihtánsámi kulturoktavuohta dađistaga. Maŋimuš soađi loahpas lei boazodoallu jávkan, ja báhcán ledje vel dušše áibbas moadde vuorjjes ássama. Maŋŋil soađi lea biras áiggelassii laskan, ee. dainna go boazosámit fárrejedje deike Ruoŧas.

Bihtánsámi servodat lea dál uhca servodagaš mii sihke ealáhusla℅℅at, sosiálala℅℅at ja kultuvrrala℅℅at lea hui rašši. Guovllu sámi identitehtahálddaheamis lea uhccán leamaš oidnosis. Maŋimuš logijagis leat ovttaskas olbmot ealjuhan ealáskahttit ja áimmahuššat boares bihtánsámi árbevieruid. Ceggejuvvon ja ovddeštuvvon leat goađit ja eará bihtánsámi arkitektuvra ovttaskas álgagiid vuođul, ja vuođđuduvvon lea sierra beroštusorganisašuvdna mii bargá bihtánsámi kultuvrralaš ga¿aldagaiguin. Maŋimuš jagiid lea guovllu boazodoallu ja bihtánsámi kultuvra boahtán oidnosii Sáltoduoddara ja —áhppesjiehki ásahallamiid oktavuođas main Bájddar℅ázádat, Bjøllåga ja Melfjordeatnu ledje plánejuvvon báddaduvvot. Plánat loahpahuvvojedje 2001s.

Ráđđehus oaivvilda ahte báikkálaš indu lea hui árvvolaš bihtánsámi kultuvrra ođđasislihkkandoibmii. Dasgo bihtánsámi biras lea hui uhcci Norggas, de lea lunddolaš ℅atnat lagat oktavuođa ja ovttasbarggu bihtánsámi birrasii Ruŧŧii álggahan dihtii rájárasttideaddji doaibmabijuid ja ovttasbargoprojeavttaid mat nannešedje ja gárgediv℅℅e bihtánsámi giela ja kulturvuđđosa oppalohkái.

6.3 Julevsámit

Julevsámit ásset Nuort-Sálto guovllus ja sullii seamma viiddis guovllus ruoŧa bealde rájá. Siskkit vuotnaguovllut Divtasvuonas julggaštuvvojedje árrat 60-logus eretfárrenguovlun. Dát ℅uzii julevsámi kultuvrii ja gillii hui garrasit. Oarjjevuonas Divtasvuona suohkanis lea dál bissovaš ássan dušše Måskes. Julevsámi biras lea ℅ájehan nana ealju ja dáhtu ođđasisvirkkosmahttit giela ja gárgedit julevsámi servodaga. Árran julevsámi guovddáš Ájluovttas rahppojuvvui 1994s, ja dan váldodahkamuššan lea hálddahit julevsámi giela ja kulturárbbi. Geah℅a kapihttalis 12.2 eambbo máinnašumi Árrana birra.

40 ođđa luosa ja guv¿¿á biebmoguollešaddadankonsešuvnnas galget guokte konsešuvnna biddjojuvvot Måskkái. Dát galgá veahkehit nannet ássama ja ovdáneami vuđđosa ovddasguvlui vai dáinna lagiin julevsámi giella- ja kulturbiras bisuhuvvo ja gárgeduvvo.

6.4 Nuortasámit/goltásámit

Nuortasámit/goltásámit ásset Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas ja leat uhcimus joavku sámiid gaskkas Norggas. Suomabealde riikkarájá lea joavku gorála℅℅at stuorát go Norggas.

Stáhtabudjeahtas 2002 leat juolluduvvon 2,5 milj. kruvnnu sámi jahkeduhátbáikki, Nuortasámi dávvirvuorkká, huksema projekteremii ja válmmaštallamii Njávdámii. Buohkanas doarjjarámma lea 30 milj. kr golmma jagi badjel. Plánejuvvon lea ođđaáigásaš dávvirvuorká man ulbmilin lea duođaštit, gaskkustit ja govvidit nuortasámi/goltásámi kulturárbbi ja identitehta. Sámedikkis galgá leat váldoovddasvástádus doaimmas, ja Mátta-Várjjaga gielda addá doarjaga dávvirvuorkká doibmii.

Ráđđehus atná dettola¿¿an ahte nuortasámi/goltásámi biras ieš galgá váikkuhit dávvirvuorkká sisdollui ja gárgedeapmái. Báikkálaš ℅atnasupmi galgá váfistuvvot boahttevaš stivrenhámádagas.

7 Sámegiella

Ovttasbargoráđđehus áigu erenoamá¿it giddet fuopmášumi sámegillii. Mii gusto riikkaidgaskasaš ja riikkagottálaš geatnegasvuođaide sámegiela hárrái, de ℅ujuhit St.dieđáhussii nr. 55. Ovttasbargoráđđehus atná gielalaš máŋggadáfotvuođa riggodahkan Norgii. Gielalaš máŋggadáfotvuohta máilmmis lea uhkiduvvon. Go giella jávká, de jávká maiddái diehtu ja máhttu mii seailluhuvvo ja gaskkustuvvo gielas.

Ovddasvástádus sámi gielaid áimmahuššamis iešguđet suorggis gullá guoskevaš fágadepartemeanttaide ovttasbarggus Sámedikkiin. Kultuvra- ja girkodepartemeanttas lea oppalaš ja bajit hálddahanovddasvástádus sámi gielain sámelága giellanjuolggadusaid hálddaheami bokte.

Ráđđehus háliida ahte sámegiella geavahuvvo árjjála℅℅abut, ja áigu láh℅it dilálašvuođaid lasihuvvon sámegiela geavaheapmái almmolaš ávvosis. Ovdamearkan dása lea ahte sámegiella dán jagi rájes lea geavahuvvogoahtán šiehtadallangiellan boazodoallošiehtadallamiin.

7.1 Eurohpalaš lihttu guovllu- dahje veahádatgielaid birra – raporteren

Norga dohkkehii eurohpalaš lihtu guovllu- dahje veahádatgielaid birra 1993s, muhto dat bođii fápmui easkka njuk℅amánu 1. 1998. Guoskevaš guovllu- ja veahádatgielat Norggas leat sámegiella, kvena-/suomagiella, romanes ja romani. Juohke goalmmát jagi galgá biddjojuvvot ovdan raporta politihka birra mii lea válgojuvvon lihtu oasi II mielde ja doaibmabijuid birra mat leat dahkkojuvvon ℅ađahan dihtii oasi III paragráfaid maid Norga lea mearridan ratifikašuvnna bokte. Norga bijai ovdan vuosttas raporttas 1999s, ja njuk℅amánus 2002 biddjojuvvui ovdan Norgga nubbi raporta. Kultuvra- ja girkodepartemeanta lea buohtalastán barggu raporttain mii sisdoallá guoskevaš departemeanttaid raportaosiid doaibmabijuid birra sámegiela ja eará veahádatgielaid várás dáid ovddasvástádusduovdagiin. Raportta elektrovnnalaš veršuvdna lea biddjojuvvon Kultuvra- ja girkodepartemeantta siidduide Odinii; http://odin.dep.no/kkd/engelsk/international/.

7.2 Gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa golut

Gielda- ja guovlodepartemeanta nammadii ođđajagemánus 2001 bargojoavkku masa addojuvvui dahkamuššan dárkileappot geah℅adit gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuhtii guoski goluid. Sámegiela hálddahanguovllu gielddat, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda, Sámediggi, Stáhta oahpahuskantuvra Finnmárkkus ja Oahppo- ja dutkandepartemeanta leat oassálastán bargojovkui mii bijai ovdan raporttas miessemánus 2002.

Bargojoavku lea geah℅adan o¿¿otgo gielddat/fylkkagielddat gok℅ojuvvot goluid mat dain dál leat guovttegielavuhtii ja leatgo dain návccat deavdit gáibádusaid mat biddjojuvvojit láhkamearrádusain mat máinnašit guovttegielatvuođa. Rehkenastimat maid raporta atná vuođđun, ℅ájehit ahte gielddain ja fylkkagielddain leat golut mat leat stuorát but go doarjagat maid stáhta addá. Bargojoavku lea kárten stáhtalaš guovttegielatvuhtii guoski doarjjajuolludusaid oahpahanduovdagis, mánáidgárdeduovdagis ja eará gielddalaš/fylkkagielddalaš hálddahussii 2001s. Veardiduvvon 2001 manu goluiguin, ℅ájeha kárten ahte gielddain ja fylkkagielddain leat golut mat leat birrasiid 12 milj. kr mat eai gok℅ojuvvo. Fylkkagielddain lea golut mat vástidit jahkásaš guovttegielatvuođa doarjjasturrodagaide, muhto dain leat stuorra gárgedandárbbut dán duovdagis.

Doarjja mii addojuvvo oahpaheapmái sámegielas ja sámegillii lea árvvoštallojuvvon Oahppo- ja dutkandepartemeantta ovddas. Bargojoavku doarju árvvoštallama konklušuvnnaid ahte doarjjaortnegat mat galget gok℅at sámegielaoahpaheami goluid vuođđoskuvllas, eai leat doarvái buorit. Mii gusto doarjagii sámegillii joatkkaoahpahusas, de oaivvilda bargojoavku ahte maiddái dát doarjjaortnet berre guorahallojuvvot vai o¿¿ojuvvo ortnet mii gok℅á duohta goluid mat fylkkagielddain leat.

Viidáseappot dadjá bargojoavku ahte eai gielddat eaige fylkkagielddat deavdde sámelága guovttegielatvuođa gáibádusaid. Gielddat mat leat sámegiela hálddahanguovllu siskkabealde leat iešguđetláganat, sihke sámegielagiid logu hárrái veahkadagas, man nana stáhtus sámi gielas ja kultuvrras lea gielddas, man galle oahppi o¿¿ot juogo sámegiela fágan dahje o¿¿ot visot/eanašoasi oahpahusas sámegillii, skuvllaid logu hárrái ja man galle sámegielaga leat gieldda bargiid gaskkas. Buot dát leat buvttadahkkit mat váikkuhit man olu sámegielbálvalusat jearahallojuvvojit, man muddui gielddain leat guovttegielat bálvalusfálaldagat, ja dainna maiddái man stuorra golut leat guovttegielat hálddahusa oktavuođas.

Bargojoavkku guorahallan ℅ájeha maiddái ahte vaikko dálá golut gok℅ojuvvojit, de ii leat dat doarvái deavdit sámelága gáibádusaid. Bargojoavku ollása danne ahte dárbbašuvvojit vel eanet árjjat biddjojuvvot bargui nannet ja gárgedit sámegiela, ja ℅ujuha ahte gielddat ja fylkkagielddat guhki vuollái fertejit ráhkkanahttojuvvot deavdit lága guovttegielatvuođa gáibádusaid.

Gielddaid ja fylkkagielddaid bargu lea deaŧalaš sámegiela dahkamii ealli giellan buot oktavuođain, ja váfisteapmái ovttaskasolbmo vuoigatvuođaid almmolašvuođa ektui. Ráđđehus lea gieldaproposišuvnnas (St.prp.nr 64 (2001–2002) dieđihan ahte lassin dálá juolludusaide várrejuvvojit 5 milj. kr guovttegielatvuhtii 2003 rájes. Sámediggi juohká ruđaid guoskevaš gielddaide ja fylkkagielddaide, ja hálddaha dalle oktiibuot 30 milj. kr dán ulbmilii. Ráđđehus lea positiivvalaš dasa ahte Sámediggi dál jeavddala℅℅at gulahallá guoskevaš gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin guovttegielat hálddahusa ja bálvalusdoaimma gárgedeami strategiijaid, juksanmeriid ja bohtosiid birra. Ráđđehus lea ovttaoaivilis bargojoavkkuin ahte Sámediggi ovttasráđiid gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin berre álggahit einnostuvvi juohkineavttuid ortnegii. Dát lea dárbbašlaš vai gielddaid guovttegielatvuođa bargu ja vuoruheapmi šaddá dáhpáhuvvat bevttolaš ja ulbmillaš vuogi mielde.

7.3 Sámedikki barggu organiseren sámegiela buorrin

Sámedikki ođđa organisašuvdnahámádaga vuođul ja prinsihpaid ℅uovvoleapmin mat leat adnojuvvon vuođđun Stuorradiggedieđáhusas nr. 55 (2000–2001), ferte sámelága kapihtal 3 nuppástuhttojuvvot. Ođđajagemánus 2002 sáddejuvvui gulaskuddanmearkkastat mas lei sámelága § 3–12 nuppástuhttinevttohus, gulaskuddamii. § 3–12 siskkilda Sámi giellaráđi, ja evttohus mearkkaša ahte sámi gielaid ovddidanbargu organiserejuvvo ođđasis. Kultuvra- ja girkodepartemeantta áigumuš lea bidjat ovdan od. prp. ℅ak℅at 2002.

7.4 Báikenammaláhka

Ráđđehus háliida dahkat sámi kultuvrra ja historjjá oinnola¿¿an, sihke almmolaš ávvosis ja skuvlalágádusas, maiddái guovlluin mat eai leat adnojuvvon gullat árbevirolaš sámi guovddášguvlui. Báikenammaláhka oktan láhkaásahusaiguin ásahallá mo báikenamaid ℅állinvuohki galgá mearriduvvot, muhto ii atte makkárge njuolggadusaid namaid válljemis. Báikenamat leat suodjalanveara dego earáge dološmuittut, ja stáhtii lea deaŧalaš dahkamuššan várehit daid. Lassin dáid deasttaid áimmahuššamii galgá láhka leat mielde váikkuheamen ahte báikenamat dahket oktilis nammabuktosa. Dát gusto sihke dáro-, sáme- ja kvena-/suomagiel báikenamaide. Ovdabargguin daddjojuvvo ahte gielalaš veahádagain berre dábála℅℅at leat riekti oa¿¿ut sin ie¿aset báikenamaid váldojuvvot atnui, juos «erenoamáš geavatlaš dahje teknihkalaš váttisvuođat» eai ℅ájet dan váttisin. Báikenammalágas oktan láhkaásahusaiguin boahtá muđui ovdan ahte ee. almmolaš orgána, opmodaga eaiggát ja báikenammakonsuleanttat sáhttet dahkat álgaga mearridit báikenama ℅állinvuogi njuolggadus℅állosiid mielde. Go ℅állinvuohki lea mearriduvvon ja girjejuvvon báikenammaregistarii, de lea almmolaš orgánain geatnegasvuohta geavahit dán ℅állinvuogi kárttain js.

Guorahallan njuolggadus℅állosiid árvvoštallama oktavuođas ℅ájehii ahte láhka ja láhkaásahusat leat uhccán leamaš dovdosat gielddain ja eará almmolaš orgánain, vaikko leatge dollojuvvon kurssat buot fylkkain. Mearrádusat eai ℅uovvoluvvo, ja gielddat ja earát eai ollašuhte geatnegasvuođaideaset gulaskuddan- ja mearridanáššeoasála¿¿an. Dát gusto riikii oppala℅℅at. Máŋggagielat guovlluin sáhttá lága váilevaš ℅uovvoleami sivvan maiddái leat ahte máŋggagielat namaid geavaheapmi galbbain, kárttain js. ℅uo℅℅uhuvvo mielddisbuktit teknihkalaš váttisvuođaid ja lasi goluid.

Bargojoavku mii lea ráhkadan árvvoštallanraportta (vrd. St.dieđáhusain nr. 55), oaivvilda ahte dieđiheapmi njuolggadus℅állosa ja guovddášlaš báikenammeregistara birra masa buot mearriduvvon ℅álanorpmat galget váldojuvvot mielde, ja buoret gulaheapmi nammamearrádusaid birra, sáhtášii buoridit dili. Lassin árvvoštallá Kultuvra- ja girkodepartemeanta njuolggadusnuppástusaid maid vásedin áigumuš lea álkidahttit áššemannolaga/-gieđahallama, eahpevuogálaš mearrádusaid lo¿¿ema ja nuppástuhttima, ja ℅ielgaset meroštallamiid.

Sámi báikenamaid oinnola¿¿an dahkan dáhpáhuvvá dainna lágiin ahte sámi báikenamat adnojuvvojit. Ulbmilin ferte leat ahte sámi (ja kvena/suoma) báikenamat váldojuvvojit atnui njuolggadus℅állosa mielde. Dieđiheapmi lea deaŧalaš gaskaoapmi. Almmolaš digaštallan mii lea leamaš sámegiel galbema birra, ℅ájeha almmatge ahte muhtun dáhpáhusain leat miellaguottut sámi giela ja kultuvrra vuostá dakkárat mat hehttejit báikenammalága njuolggadusaid ℅uovvuma.

Deaŧalaš oassi árbevirolaš eamiálbmoga dieđus ja máhtus siskkilda boazodoalu fágagiela ja tearpmaid. Boazodoallu atná várre℅ohkaid, joga¿iid ja sullasa℅℅aid namaid mat muitalit olu eatnama ja guohtungeavaheami birra. Dát namat leat uhccán ℅állojuvvon almmolaš kártabuktosiidda. Eatnat báikenamat leat jávkamin. Dát lea deaŧalaš oassi boazodoallokultuvrras ja sámi kultuvrras, ja dieđus ja máhtus mii lea gávdnamis báikenamaid álgovuođus. Danne lea vuoruhuvvon dahkamuššan ℅ohkket ja vuogádahttit boazodoallotearpmaid ja boazosámiid geavahan báikenamaid, dan bále go ain gávdnojit boarráset boazosámit geat máhttet dáid. Dása lea deaŧalaš váldit mielde máŋga oassádalli, nugo Sámedikki, Sámi báikenammanevvohaga ja boazodoalloealáhusa ovddasteddjiid (Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi).

7.4.1 Báikenammanevvohaga ođđasisorganiseren

Sámi ja suoma báikenamaid nevvohagas lei jahkemolsuma rádjai ℅álli ollesvirggis mii lei hálddahusla℅℅at ℅adnojuvvon Norgga giellaráđđái. Oassi báikenammanevvohagas mii lei ℅adnojuvvon sámi báikenamaide, biddjojuvvui ođđajagemánu 1. 2002 rájes hálddahusla℅℅at Sámedikki vuollái. Ruhtajuolludeamit maid Norgga giellaráđđi ovdal hálddahii, leat dál sirdojuvvon Sámediggái.

7.5 Máŋggagielat fylkka- ja gielddanamat

Oassin dahkamis sámi ja kvena kultuvrra ja giela oinnola¿¿an, áigu ráđđehus láh℅it vejolašvuođaid máŋggagielat gieldda- ja fylkkanamaide gielddaide ja fylkkaide mat dan háliidit. Almmolaš giellageavaheamis geavahuvvojit dás rájes bálddalas namat, mii máksá ahte geavahuvvo dat nammahápmi mii lea lunddolaš dan gillii mii geavahuvvo. Dat máksá ahte dárogielat teavsttain ℅állá « Kautokeino kommune », ja sámegielat teavsttain fas ℅állá» Guovdageainnu suohkan ». Seammás guđđojuvvo ortnet mas leat duppalnamat/goallosmearkahámit ( Guovdageaidnu-Kautokeino.) Bargo- ja hálddahusdepartemeanta áiggošii ovddidit od.prp. Finnmárkku fylkkagieldda guovttegielat nama birra giđđat 2002.

7.6 Nammaláhka

Stuorradiggi lea mearridan nuppástusaid nammaláhkii, mat vuođđuduvvet Od.prp.:i nr. 31 (2001–2000) Lága birra persovdnanamaid birra (nammaláhka). Lágas rahppojuvvo vejolašvuohta váldit atnui sámi nammavieruid eamiálbmogiid gaskkas. Rahppojuvvo vejolašvuohta parentonymaide (nuppi váhnema ovdanamma oktan geh℅osiin mii ℅ájeha fuolkevuođa). Rahppojuvvo maiddái vejolašvuohta váhnenváhnemiid ovdanamaid geavahit oktan geh℅osiin mii ℅ájeha fuolkevuođa, go lea sáhka namain main lea árbevierru kultuvrras mii suovvá nu dahkat, nugo sámi kultuvra. Maŋás sogas sáhttá dál luđola℅℅at vie¿¿at sohkanamaid mat máttarváhnemiin leat leamaš, beroškeahttá gulletgo dát 200 suddjejuvvon nama gaskii. Dál ii leat álki mannat guhkkelii maŋás go váhnenváhnemiid rádjai, ja dalle dábála℅℅at dakkár eavttuin ahte olmmoš ieš lea guhká geavahan nama. Dát addá ee. sámiide ja riikkagottálaš veahádagaide, geat fertejit guhkás maŋás mannat juos galget gávdnat sohkanamaid main leat ruohttasat sin kultuvrras, stuorát vejolašvuođaid váldit diekkár namaid.

7.7 Mediat

Ráđđehus lea Sem-julggaštusas dovddahan doarjaga sámi kultuvrii ee. girjjálašvuođa ja aviissaid olggosaddima bokte.

7.7.1 Preassa – Doarjjamáksomeari lasiheapmi sámegielat sisdollui

Almmolašvuođas lea vásedin ovddasvástádus láh℅it dilálašvuođaid veahádagaid sátneluđolašvuhtii ja demokráhtalaš searvideapmái. Doarjjaortnet sámi aviissaide Kultuvra- ja girkodepartemeantta budjeahta bokte lea vuođuštuvvon mearkkašumiin mii preassas lea sátneluđolašvuhtii ja demokratiijai, ja ulbmilin lea «bisuhit sámi aviissaid olggosaddinvuđđosa», vrd. St.prp.:in nr. 1 (2001–2002).

Gustojeaddji láhkaásahusa mielde juogaduvvo 2/3 doarjagis vuođđodoarjjan mii lea ovtta stuoru ortnet buot aviissaide. Maŋimuš goalmmádas rehkenastojuvvo olggosaddimiid logu ja buvttaduvvon siidduid mielde, iešguđet máksomeriid mielde siidduide mat leat buvttaduvvon dárogillii ja sámegillii. Máksomearit mearriduvvojit dán jagi juolludeami vuođul goriin 1 (dárogillii) 1,8 (sámegillii) ektui. Alit máksomearri sámegillii ℅ájeha lassegoluid mat leat sámegiel aviisabuvttadeamis.

Ráđđehus ℅ujuha ahte sámi giela bisuheapmi ja gárgedeapmi lea doaibmi informašuvdnagaskkusteami ja servodatdigaštallama ovdehussan sámi servodagas. Sámi aviissain lea stuorra mearkkašupmi sihke informašuvdnagáldun ja báhkkodankanálan, ja sámi giela seailluheapmái. Ráđđehus oaivvilda danne ahte doarjja galgá eambbo heivehuvvot sámegiel aviissaid buorrin. Dát dahkkojuvvo nu ahte máksomearit sámegiela váste muddejuvvojit láhkaásahusas doarjaga birra sámi aviissaide.

Sámi aviissaid doarjjaortnega hálddaha Stáhta mediahálddahus, seamma go eará preassadoarjaga. Ga¿aldat hálddahanovddasvástádusa vejolaš sirdimis Sámediggái lea váldojuvvon ovdan moanaid gerddiid. Ráđđehus lea mielas ságastallat dán birra. Ovdehussan ferte leat ahte doarjjahálddaheapmi addá dárbbašlaš gaskka ja sorjjasmeahttunvuođa sámi politihkalaš eiseválddiid ja sámi preassa gaskkas.

7.7.2 Sámi girjjálašvuohta

Ráđđehus áigu arvvosmahttit sámegiel girjjálašvuođa olggosaddima. Okta váldo℅uolbma sámegiel girjjálašvuođa hárrái lea ahte girjjit mat olggosaddojuvvojit jukset vuollegis vuovdinloguid. Sáhttá leat dárbbašlaš geah℅adit dárkileappot girjejođu, namalassii geainnu buvttadeaddjis (girje℅állis/olggosaddis) geavaheaddjái (lohkkái), dainna áigumušain ahte divvojuvvojit vejolaš headjuvuođat mat dahket ahte sámi girjjit eai doarvái bures juogaduvvo/gaskkustuvvo, ja dainna eai joavdda lohkkái vuovdinbáikkiid bokte. Vejolašvuođat váldit atnui ođđaáigásaš gaskkustanvugiid (IKT) dahkan dihtii girjjiid oinnola¿¿an ja dovddusin potensiála lohkkiide – ja dainna lágiin arvvosmahttit jearu – lea mielde dán govas.

Makkár doaibmabijut sáhttet veahkehit nannet sámi girjjálašvuođa dili, ferte árvvoštallojuvvot ℅ilgejuvvon ℅uolbmaáddejumi vuođul. Okta vejolašvuohta sáhtášii leat ahte davviriikkalaš oktavuođas – ovdamearkan Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiid olis – árvvoštallojuvvojit oktasaš árjjat dán suorggis golmma riikka sámi veahkadaga buorrin, namalassii lasihuvvon lohkkivuđđosa vuođul.

Ráđđehus oaidná danne davviriikkalaš ovttasbarggu deaŧala¿¿an dán duovdagis, ja áigu váldit ovdan dán ga¿aldaga ℅oahkkimis iešguđet davviriikka stáhtaráđiin geas lea ovddasvástádus sámi ga¿aldagain. Ráđđehus áigu viidáseappot davviriikkalaš ovttasbarggu bokte muđui bargat doaibmabijuiguin mat sáhttet ovddidit sámi girjjálašvuođa.

7.8 Gielladoaibmabijut skuvllas

Doarjja addojuvvo sámegiela giellaoahpaheapmái ohppiide ja oahpahalliide geat leat joatkkaoahpahusas. Doarjja addojuvvo sámi ohppiid/oahpahalliid ovddas geat o¿¿ot sámegiela oahpahusa eará skuvllain go sámi joatkkaskuvllain.

Sámediggi hálddaha stipeandaortnega joatkkaoahpahusa ollesáigeohppiid várás geat váldet sámegiela fágan. Jahkása℅℅at várrejuvvo 1 milj. kr mii juogaduvvo dohkálaš ohcciide. Dáid maŋimuš áiggiid lea submi leamaš sullii kr 2500 juohke oahppi nammii juohke skuvlajagi.

Ráđđehus áigu ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallat ulbmillaš ortnegiid arvvosmahttin dihtii eambbo sámiid ohcat joatkkaoahpahussii.

Ráđđehus áigu nannet sámi oahpaheami skuvllas loktemiin oahpaheddjiid sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa. Geah℅a St.dieđáhusa nr. 16 (2001–2002) Oahpaheaddjeoahpu birra.

7.9 Sámegiela nannen boazodoalus

Sámegiella sisdoallá valljugas ja bienalaš terminologiija bohccuid ja boazodoalu hárrái. Dieinna lágiin lea gielas diehtu, man lea deaŧalaš áimmahuššat, ja mas lea mearkkašupmi dasa ahte boazodoallu ain galgá sáhttit leat sámi birrasa deaŧalaš kulturguoddi. Konvenšuvnna biologalaš máŋggadáfotvuođa birra artihkkala 8j mielde geatnegahttet áššeoasála℅℅at ie¿aset ℅ohkket, gaskkustit ja seailluhit eamiálbmogiid dieđu ja máhtu. Dát dilálašvuođat dahket deaŧala¿¿an bisuhit ja nannet sámegielgelbbolašvuođa boazodoalus ja boazodoallohálddahusas.

Vai boazodoallohálddahus galgá nákcet gulahallat ealáhusain, de ferte juksanmearrin leat ahte arvat eanet olbmot geat barget boazodoallohálddahusas máhttet sámegiela. Dál hupmet buot Nuorta-Finnmárkku ja Oarje-Finnmárkku guovllukantuvrraid mielbargit sámegiela. Eatnašat dáin máhttet giela ℅álala℅℅at. Dáppe ferte dili lohkat leamen buorre. Váldokantuvrras Álttás lea hástalussan loktet sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa oahpaheami ja bestema bokte. Dán ovttadagas lea almmatge bajit fágalaš ja hálddahuslaš ovddasvástádus, ja dat galgá gok℅at buot sámi boazoguovlluid. Danne šaddet gelbbolašvuođaga¿aldagat bestema ja oahpaheami oktavuođas dilálašvuođaid dihtii earaláhkai árvvoštallojuvvot dáppe go guovllukantuvrrain.

7.10 Sámi IT

Veahádatgielat nugo sámegiella deaividit sierra hástalusaid elektrovnnalaš sisdoalu juohkimis. Interneahtta addá ođđa vejolašvuođaid healppubun dábuhit materiála gielaide/suopmaniidda nugo sámegillii, maiddái olggobealde geográfalaš guovlluid gos dát leat dábála℅℅amusat, ja álggahit virtuála oktavuođaid sidjiide geat geavahit daid. Neahta vejolašvuođat ja vuordagat johtileappot almmuhit ja dávjjibut ođasmahttit dieđuid sáhttet almmatge mielddisbuktit ahte «ii leat dilli» jorgaladdat nugo liv℅℅ii sávahahtti. Golut mat gártet go galgá olggosaddit sihke báhpára alde ja elektrovnnala℅℅at sáhttet maiddái mielddisbuktit ahte ii liiguduvvo almmuhit máŋgga gillii.

Ođđa teknologiija dahká muđui vejola¿¿an sajustit riikkagottálaš norgalaš bálvalusaid omd. sámi ássanguvlui, nugo dál lea dahkkojuvvon sihke dárogiel ja sámegiel nummir℅uvgehus- ja telefonguovddášbálvalusa álggahemiin Kárášjohkii.

Sámegiella lea virggálaš giella Norggas. Sámegielagat deaividit sierra hástalusaid dárbbu hárrái mii lea sámi ℅álamearkkaid geavaheapmái elektrovnnalaš teakstameannudeamis ja interneahtas. Seammás lea interneahtta ávkkálaš veahkkeneavvu sámiid gaskaneas oktavuođadoallamii riikkarájáid rastá.

Gielda- ja bargodepartemeanta áigu ovttasbarggus Sámedikkiin ℅uovvolit raportta «Sámi ℅álamearka℅oahkit ja IT». Raporta lea dál viiddis gulaskuddamis. Raportta vuolggasadjin ledje ℅uolmmat maid olmmoš deaivida sámi ℅álamearka℅ohkiiguin IT-oktavuođas. Bargojoavku neavvu departemeanttaid dahkat vuolit etáhtaid dihtomielala¿¿an dan dáfus ahte fertejit geavahišgoahtit vuogádagaid mat vuođđuduvvet Unicode:i. Dát lea gieskat gárgeduvvon ISO-standárda mas lea mearkkašahtti náre viiddiduvvon lohku mearkkat geavahanláhkai. Viidáseappot neavvu bargojoavku ahte stáhtalaš sisaoastinšiehtadusat prográmmagálvovuvdiiguin fertejit gáibidit ahte buot prográmmagálvvut galget doarjut Unicode. Sihke departemeanttat ja etáhtat fertejit ođasmahttit ie¿aset prográmmagálvvuid vai dahket vejola¿¿an ráhkadit ovdanbuktimiid sámegillii, sihke deaddiluvvon almmuhemiid ja interneahtas. Viidáset barggu vuolggasadjin adnojuvvojit bargojoavkku neavvagat ja sisaboahtán gulaskuddancealkámušat.

Sámediggi áigu bargagoahtit gárgedit e Sápmi-plána , mas birrajándora rabas hálddahus ja almmolaš bálvaluskantuvra lea oassin stuorát vuoruheamis. Plána árvvoštallojuvvo juohke jagi. Ráđđehus atná e Sápmi-plána deaŧalaš veahkkin sihke Ráđđehusa bargui ođasmahttit, bevttolmahttit ja álkidahttit almmolaš suorggi ja e Norgga oppala℅℅abut.

Sámediggi álggaha golmma jagi geah℅℅aladdanprojeavtta e Sápmi-plána vuollái, man áigumuš liv℅℅ii hoahpuhit ja buohtalastit doaibmabijuid ℅ađaheami mat leat evttohuvvon Raporttas sámi ℅álamearka℅ohkiid ja IT birra e Norge daguheami mielde.

Earret barggu jávkadit hehttehusaid mat raporttas leat dovdáhuvvon, galgá projeakta veahkehit gártadit kvaliteahttasisdoalu sámegillii, sámiid oassálastit ℅uo¿¿ovaš riikkaidgaskasaš IT-ovttasbargui ja viidásetgárgedit sámi IT-ealáhusa.

Projeakta ja e Sápmi-plána oppala℅℅abut sáhttá, lassin hástalusaid ℅oavdimii mat leat sámi ℅álamearka℅ohkiid hárrái, ráddjejuvvon mahtodagas veahkehit geah℅℅aladdat hálddahuslaš ℅ovdosiid Norgga várás oppalohkái. Dát sáhttet maiddái veahkehit gárgedit sámi njunušgelbbolašvuođa IT siskkabealde mii sáhttá gávdnat gávpevejolašvuođaid stuorát márkaniin Norggas ja riikkaidgaskasa℅℅at.

Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Ealáhus- ja gávpedepartemeanta váldet badjelasaset ruhtadit muhtun ráddjejuvvon gárgedanprojeavttaid e Sápmi-projeavtta ovddas Sámedikki ovddas .

7.11 Sámegiella dutkangiellan

Ráđđehusa juksanmearrin lea seailluhit ja gárgedit sámi giela, ja ahte ráhkaduvvojit eambbo arenat servodahkii gos sámegiella adnojuvvo árjjála℅℅at, vai dat dáinna lágiin oa¿¿u gárgedanvejolašvuođaid. Sámi dutkan dahkkojuvvo váldosa℅℅at eará gielaide go sámegillii. Almmatge leat máŋga sámi ℅uolbmabidjama maid lea váttis dutkat almmá geavatkeahttá vuođđogiela. Sámi dutkaninstitušuvnnain lea eanaš dušše gielladutkan almmuhuvvon sámegilli, ja gielladutkama oassi buohkanas almmuhemiin lea oalle uhcci. Guovddášhálddahus lea muhtun sámi dilálašvuođaide guoski ℅ielggadanbargguid jorgalahttán sámegillii. Hástalussan lea arvvosmahttit sámegiela geavahit dávjjibut vuođđogiellan dutkan- ja ℅ielggadanbargguin.

Danne lea deaŧalaš ahte gárgeduvvojit buorit fágabirrasat main lea buorre sámi gelbbolašvuohta, ahte sámegiella adnojuvvo eanet dutkanoktavuođain ja ahte giella gárgeduvvo dieđagiellan ee. terminologiijagárgedeami bokte. Deaŧalaš lea ahte dutkan, maiddái sámegiela árjjálaš geavaheami bokte, addá lahkavuođa veahkadahkii ja servodahkii man birra dutkan lea ja man galgá bálvalit doaimmainis. Seammás lea deaŧalaš ahte áimmahuššá gulahallan- ja gaskkustandárbbu riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš dutkisearvevuođain ja eará sámi dutkama geavaheddjiiguin.

8 Miellaguottut ja informašuvdna

Dáruiduhttinpolitihkka mii válgojuvvui gitta 1960-logu lohppii, dagahii ahte eatnagat badjelgeh℅℅e ja atne sámi kultuvrra ja giela vuolitárvosa¿¿an. —uovusin šattai ahte eatnat sámit dikte ie¿aset oktet dá¿a kultuvrii ja šiite ie¿aset sámi duogá¿a. Earát elle guovtti kultuvrras main ledje divttes skohttasat gaskkas.

Maŋimuš logijagi sámepolitihkalaš gárgedus lea dagahan ahte sámi politihkka, kultuvra ja giella leat sakka ođđasis virkkosman. Máŋgga guovllus, gos sámi giella ja kultuvra moattelogijagi dás ovdal ledje áibbas oaidnemeahttumat almmolaš ávvosis, leat dál gártan ealjáris sámi birrasat mat bures dihttojit báikkálaš servodagas, ja mat gáibidit giellaoahpaheami ja arenaid sámi kultuvrra dikšumii. Máŋgga gillái leat huksejuvvon sámi kulturviesut mat ℅ielgasit duođaštit sámi searvideami ja stáhtusa mii sámi kultuvrras ja gielas lea guovllus.

Sámi giela ja kultuvrra oinnola¿¿an dahkan muhtun báikkálaš servodagain lea dagahan vuostálasvuođaid veahkadahkii. Muhtumat vásihit sámi giela ja kultuvrra uhkideaddjin, ja dovdet ahte sápmelašvuođa ovddideapmi geavvá dá¿avuođa badjelii. Diekkár dovddut leat earret eará boahtán ovdan digaštallamis sámi oahppoplánas ja sámiid rievttis hálddahit eatnamiid ja ℅áziid Finnmárkkus. Ákkastallan mii geavahuvvo diekkár digaštallamiin vuođđuduvvá muhtumin váilevaš dieđuide ja boasttudulkojumiide. Danne lea Ráđđehusa deaŧalaš ovddasvástádus vuosttaldit negatiiva miellaguottuid ja gierdameahttunvuođa sámiid ektui dieđu lasihemiin sámi dilálašvuođaid birra sihke hálddahusas ja álbmogis. Ráđđehus áigu earret eará ráhkadahttit oahpahusmateriála mii lea hábmejuvvon dainna jurdagiin ahte galgá luovvat gaskaneas árvvusatnima ja áddejumi sámiid ja dá¿aid gaskii, sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii.

Deaŧalaš lea maiddái bures diehtit mii lea sivvan iešguđetlágan miellaguottuide sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra. Statskonsult lea ovttasbarggus Sámedikkiin ja ráđđehusain álggahan kvalitatiiva guorahallama gávnnahan dihtii makkár miellaguottut leat sámi ga¿aldagaide, ja gávnnahan dihtii mii oa℅℅uha sámiid ℅álihit ie¿aset sámi jienastuslohkui. Fáttát mat galggašedje ℅uvgejuvvot lea ee. diehtu, miellaguottut ja ovdagáttut sápmelašvuhtii, sámi jienastuslohkui ja Sámediggái, almmolašvuođa miellaguottut sámi ga¿aldagaide, mii oa℅℅uha olbmuid ℅álihit ie¿aset sámi jienastuslohkui, makkár dárbu lea dárkilet informašuvdnii sámi jienastuslogu ja Sámedikki birra, vejolaš hehttehusat ℅álihuvvamii ja reakšuvnnat mat leat birrasis sidjiide geat leat ℅álihan ie¿aset.

Ráđđehus háliida kártet dálá dieđuid ja dutkama mat ℅ájehit sivaid negatiiva miellaguottuide sámiide ja sápmelašvuhtii, ja mo dat sáhttet vuosttalduvvot. Dađe mielde go lea dárbu, de háliida Ráđđehus álggahit viidáset DjO-doaimma dán duovdagis.

9 Sámi mánát ja nuorat

Ráđđehus háliida ℅ujuhit vejolašvuhtii mii lea sámegielat priváhta mánáidgárddiid ceggemis.

Mánáidgárdelága § 7 goalmmát lađđasa mielde lea gieldda ovddasvástádus ahte mánáidgárddit sámi mánáid váste sámi guovlluin vuođđuduvvet sámi gillii ja kultuvrii. Priváhta mánáidgárddiin lea riekti seamma dábálaš doaibmadoarjagiidda go gielddalaš mánáidgárddiin. Sámediggi lea vel lassin o¿¿on ruđaid geavahanláhkai Mánáid- ja bearašdepartemeanttas (kapihtal 856 poasta 50) sámi ulbmiliidda. Sámediggi lea ráhkadan ođđa njuolggadusaid doarjagii. Dát gustojit ođđajagemánu 1. 2002 rájes.

Oassin nannemis ovttasbarggu sámi mánáidgárddiid ja mánáidgárddiid gaskkas main leat sámi mánát, galgá Sámediggi ovttasbarggus Mánáid- ja bearašdepartemeanttain lágidit davviriikkalaš mánáidgárdekonfereanssa ℅ak℅at 2002. Konfereanssa ulbmilin lea lasihit dieđu barggu birra mii dahkkojuvvo sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, ja vie¿¿at dovddiidusaid davviriikkaid rájáid rastá.

10 Oahppu

10.1 Sámedikki oaidnu oahpposuorggi organiserema hárrái

Sámediggi, Sámi oahpahusráđđi ja Sámi giellaráđđi leat ráhkadan raportta Sámedikki giella- ja oahpahusáššiid organiserema birra . Bargolávdegoddi mii lea addán raportta, evttoha sirdit dahkamušaid Sámediggái lassin daidda mat ℅uvvot oahpahuslága mearrádusain. Sámedikki dievas℅oahkkimii geassemánus 2000 attii Sámediggeráđđi oahppopolitihkalaš ℅ilgehusa. Bargolávdegotti ja Sámediggeráđi dokumeanttat ovdanbuktet Sámedikki oainnu das makkár rolla Sámedikkis berre leat oahpu hárrái lassin dahkamušaide maid Sámediggi oa¿¿u oahpahuslága bokte:

• Bearráigeah℅℅at ja ráđiid addit visot sámi oahpu hárrái miehtá riikka mánáidgárddiin, vuođđoskuvladásis, joatkkaoahpahusas ja osohahkii rávisolbmuid oahpahusas.

• Atnit ovddasvástádusa dieđiheamis sámi ohppui ja oahpus.

• Bargat giellagárgedemiin ja gielladikšumiin.

• Atnit ovddasvástádusa muhtun ekonomalaš gaskaomiin:

  • Juohkit diimmuid vuođđoskuvlla sámegieloahpahussii.

  • Juohkit doarjaga joatkkaoahpahusa liigegiellaoahpaheapmái.

  • Juohkit stipeanddaid vuođđoskuvlla oahpaheddjiide sámegiela joatkkaoahpu váldit.

  • Hálddahit sámi oahpponeavvuid gárgedeami doarjjaortnega.

• Doaimmahit sámi joatkkaskuvllaid stivrra ℅állingoddebargguid.

• Oppala℅℅at ℅uovvolit DjO-barggu:

  • Ráhkadit doaibmaplánaid erenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid gárgedeapmái sámi geavaheddjiid várás ovttasbarggus Oahppanguovddá¿iin.

  • Joatkit gárgedan- ja neavvunbarggu Vuođđoskuvllas (O97S) ja joatkkaoahpahusas (O94).

  • Joatkit matematihkkaoahpaheami kvaliteahttabarggu – KM.

Namahuvvon ekonomalaš gaskaoamit ja ℅állingoddedoaimmat joatkkaskuvllaid várás eai leat dál Sámedikki váldeduovddan.

10.2 Joatkkaoahpahus

10.2.1 Gielladoaibmabijut joatkkaoahpahusas

Geah℅a kapihttala 7.8.

10.2.2 Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan

Jagi 2000 mielde bohte golbma árvvoštallanraportta sámi joatkkaoahpahusa birra:

• Sámi joatkkaoahpahus – vuoigatvuođat ja sisdoallu Sámi Instituhtas.

• Sámi joatkkaoahpahus ođastusa 94 vuolde NIBR:s.

• Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan Ođastusa 94 vuolde – oktiigeassu man AGENDA lea ráhkadan.

Oahppanguovddáš lea gieđahallan raporttaid ja evttohan doaibmabijuid oahpaheami sisdoalu, oahpponeavvuid, oahpaheaddjeoahpu ja Sámedikki rolla hárrái sámi joatkkaoahpahusas. Budjeahtas 2002 várás lea Oahppo- ja dutkandepartemeanta juolludan ruđaid ruhtadit Sámedikki projeavtta Kvaliteahttagárgedeapmi sámi joatkkaoahpahusas. Dáinna ruhtajuolludemiin váldá Sámediggi badjelasas barggu ovddasguvlui árvvoštallanraporttain ja evttohusaiguin maid Oahppanguovddáš lea buktán.

10.2.3 Doarjalusfunkšuvnnat

Oahppo- ja dutkandepartemeanta lea nammadan lávdegotti mii vuosttas jahkebeali mielde 2002 galgá ráhkadit raportta sámi joatkkaskuvllaid birra ja buktit evttohusaid dáid skuvllaid hálddahuslaš ℅atnasumi birra. Oahppilohkogárgedus gáibida doaibmabijuid váfistan dihtii dáid skuvllaid boahtteáiggi. Váldojuksanmearri lea bisuhit ja gárgedit skuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistit dohkálaš resursaávkkástallama áiggi vuollái.

10.2.4 Boazodoallu oahpahallanfágan joatkkaoahpahusas

Boazodoallu dohkkehuvvui 2001s oahpahallanfágan oahpahuslága mielde. Sámediggi lea dan oktavuođas ráhkadan fágaplánaid ovttas Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkaservviin (NBR). Sámediggi lea maŋŋá dohkkehan oahppoplána oahpahuslága § 6–4 mielde. Ráđđehus atná deaŧala¿¿an ealáhusa gárgedeapmái ahte boazodoallu lea dohkkehuvvon oahpahallanfágan. Dát addá buoret máškitvuođa boazodoalloealáhussii, seammás go oahpaheapmi fitnodagas sáhttá addit buotbealláset oahpu. Dát lea erenoamáš deaŧalaš dál go boazodoalloealáhus deaivida ođđa nuppástuhttinproseassaid. Deaŧalaš lea ahte ealáhus oa¿¿u gok℅ojuvvot dárbbu bestet nuoraid vai eastá «eaddjiluvvamis». Dasto addojuvvo nuoraide vejolašvuohta hárjehallat ie¿aset boazoguovllus, juoga man dálá málle mas olles oahppu ℅ađahuvvo skuvllas uhccán váreha.

10.3 Alit oahppu

Alit oahppu máinnašuvvo St.dieđáhusas nr. 34 (2001–2002) (alit sámi oahppu ja dutkan), ja St.dieđáhusas nr. 16 (2001–2002) (Ođđa oahpaheaddjeoahpu birra).

10.4 Sámi dutkan

Sámi dutkan máinnašuvvo St.dieđáhusas nr. 34 (2001–2002) (alit sámi oahppu ja dutkan).

Geah℅a maiddái kap. 7.11.

10.5 Sámi dieđadállu

Statsbygg lea o¿¿on bargun Oahppo- ja dutkandepartemeanttas plánet ođđa dieđadálu Guovdageidnui. Dállui galget earret eará ℅áhkat Sámi allaskuvla, Sámi Instituhtta, Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, Sámi arkiiva ja Sámedikki oahpahusossodat ja giellaossodat. Álggahuvvon lea geavaheaddjijoavku, mas leat earret eará Sámi allaskuvlla, Sámi Instituhta, Sámi arkiivva ja Sámedikki ovdasteaddjit, mii galgá kártet makkár areáladárbbut leat.

Ášši biddjojuvvo Stuorradikki ovdii maŋŋil go ovdaprojeakta lea gárvvistuvvon. Ráđđehus áigu máinnašit ášši St.prp..nr. 1:s (2002–2003, vrd. St.dieđáhusain nr. 34 (2001–2002) (alit sámi oahppu ja dutkan).

11 Dearvvasvuohta ja sosiála

Ráđđehus áigu ℅uovvolit Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sámi veahkadaga várás , mii ovdanbiddjojuvvui ℅ak℅at 2001.

Mii ℅ujuhit muđui kapihttalii 17 Sis-Finnmárkku birgenlágiid hárrái.

12 Kultuvra

12.1 Sámi guovddá¿at ja máŋggaatnoviesut

Sámi guovddá¿at dahje máŋggaatnoviesut leat doahpagat mat siskkildit máŋgga lágan visttiid, báikkálaš kulturviesuid rájes stuorát sámi kulturguovddá¿iid rádjai. Ráđđehusas lea dat oaidnu ahte sámi guovddá¿iid ja máŋggaatnoviesuid vuoruheapmi ferte adnojuvvot min álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid oskkáldas ℅uovvoleapmin. —ujuhuvvo dán oktavuođas artihkkalii 27 ON-konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Visttit leat positiivvala℅℅at váikkuhan sihke sámi gillii ja kultuvrii, ja báikkálašbirrasa barggolašvuhtii ja ássamii.

Ráđđehus dovddasta ahte dálá ruhtadanortnegiiguin gollá guhkes áigi viiddidit sámi guovddá¿iid nugo adnojuvvo leamen dárbu. Hoahpuhan dihtii investeremiid seahtá okta vejolašvuohta leat ahte huksen osohahkii ruhtaduvvo priváhta loanahemiiguin, ja ahte dáid máksimii ávkkástallojuvvo ee. daid váriin maid láigoboađut addet. Ráđđehus ovdeha ahte viesut galget leat vuohkkasat ja ahte dain lea mearálaš standárda. Mađe muddui dát sámi guovddá¿at dahje máŋggaatnoviesut jáhkkojuvvojit arvvosmahttit šaddama ja barggolašvuođa báikegottiin, de sáhttá stuorát báikkálaš ja guovlluguovdasaš oasseruhtadeapmi leat áigeguovdil, vrd. fylkkagieldda nannejuvvon rollain báikkálaš gárgedanoassádallin.

12.1.1 Vuoruheamit

Gieldadoaibmagotti eanetlohku ℅ujuha B.árvalusastis S. nr. 5 (2001–2002) B.árvalussii S.nr. 5 (2000–2001) mas eanetlohku bivdá departemeantta árvvoštallat doarjaga julevsámeguovddá¿ii Árranii. Eanetlohku lea áican ahte Gielda- ja guovlodepartemeanta ii ane ie¿as sáhttit juolludit ruđaid ie¿as budjeahtas. Eanetlohku áv¿¿uha ahte Gielda- ja guovlodepartemeanta ovttasbarggus guoskevaš departemeanttaiguin geah℅℅ala gávdnat ℅ovdosa mii váfista huksenceahki II.

Sámi kulturviesuide lea addojuvvon doarjja Girko- ja kultuvradepartemeantta kapihttala 320 bokte, poasta 73 Riikkagottálaš kulturviesut. Sámi projekta masa lea 2002s addojuvvon doarjja dán poasttas lea Nuortasámi dávvirvuorká Njávdámis. Sámi projeavttat maid Girko- ja kultuvradepartemeanta lea bidjan áigeguovdilin maŋŋil 2005, leat Sámi dáiddadávvirvuorká/Sámiid Vuorká-Dávvirat Kárášjogas ja Ája sámi guovddáš Gáivuonas. Lea meannuduvvon Sámedikki Sámi kulturviesuid ℅oahkkeplána – ođđa vuoruheami ektui, man Sámedikki dievas℅oahkkin lea mearridan geassemánu 3. 1999 (ášši 21/99). Mearrádus vuoruhanlistta birra lei ovttajienalaš. Lassin bajábealde namahuvvon projeavttaide lea maiddái Várdobáiki sámi guovddáš Evenáššis biddjojuvvon vuoruhuvvon viessun.

Dát lea ášši mas sámiide, Sámedikki bokte, lea addojuvvon duođalaš vejolašvuohta vuoruhit áššis mii váldosa℅℅at guoská sámi veahkadahkii. Deaŧalaš lea ahte Sámedikki vuoruheapmi ℅uvvojuvvo mii gusto Girko- ja kultuvradepartemeantta kapihttalii 320, poasta 73 Riikkagottálaš kulturviesut.

12.2 Árran julevsámi guovddáš

Árran julevsámi guovddáš gárvánii ja váldojuvvui atnui suoidnemánus 1994. Guovddá¿is leat dál sierra doaimmat nugo julevsámi dávvirvuorká, ealáhusguovddáš ja julevsámi mánáidgárdi ja skuvlastoáigeortnet. Seammás leat máŋga sámi institušuvnna nugo Sámediggi ja NRK Sámi Rádio bidjan doaimmaideaset ollásit dahje osohahkii guovddá¿ii. Lassin leat viesus sámiguoski doaimmat Budejju allaskuvlla, Hábmera joatkkaskuvlla ja gielddalaš álbmotgirjeráju olis. Árran lea leamaš ℅eahppi álggahit doaimmaid guovddá¿ii. Sullii 40 olbmo barget viesus. Árran lea mávssolaš barggaheaddji Divtasvuona suohkanis, muhto lea dál gár¿ásis go váilot areálat kantuvrraide, vuođđo℅ájáhussii ja sámegiela oahpahuslanjaide.

Golut viiddideapmái mii ovddaldastá guovddá¿a areáladárbbuid, leat rehkenastojuvvon gártat 11 milj. kr. Sámediggi, Nordlándda fylkkagielda, Divtasvuona suohkan ja SND (Stáhta ealáhus- ja guovlobáŋku) leat veahkehan 2,1 milj. kr huksenceahki II muddui 1 lassin dan 4 milj. kr maid Árran ieš lea váldán loatnan. Ráđđehus lea dárkkistuvvon budjeahtas 2002 evttohan 5 milj. kr juolludusa ollašuhttit Árran julevsámi guovddá¿a huksenceahki II muttu 2.

13 Sámi ealáhuseallin

Sámi kultuvrra ja giela gárgedusjoatkima dárbbašlaš ovdehussan leat guoddinnávccalaš ja heivehanábasis ealáhusat.

Sámi ealáhuseallima sáhttá lohkat vuođđuduvvat golmma válddahahkii: kultuvra – ealáhus – ássan. Teoriijas sáhttá ássan árbevirolaš sámi guovlluin váfistuvvot almmá ealáhusdoaimma haga (ovdamearkka dihtii stáhtalaš ruhtajuolludemiid veagas). Teorehtala℅℅at go geah℅℅á, de sáhttá sámi ealáhuseallin gárgeduvvot almmá ℅atnasiid haga sámi kultuvrii (ovdamearkka dihtii IT-doaimma bokte man sámit doaimmahit), nugo sámi kultuvra teoriiijas sáhttá eallit almmá ealáhusdoaimma haga (ovdamearkka dihtii ealli dávvirvuorkágárgedeami bokte). Buoremus sámi ealáhusgárgedus dáidá fitnašuvvat go dát golbma oasi doibmet bures ovttas.

13.1 Oppalaš ealáhuspolitihkka

Ráđđehus áigu oppalaš ealáhuspolitihka bokte buktit doaibmabijuid mat addet buriid ja einnostuvvi rámmaeavttuid buot ealáhusdoibmiide. Doaibmabidjoovdamearkan leat ee. vuolit vearut, álkidahttojuvvon raporterenvuogádagat, máškidis njuolggadus℅állosat, fuopmášumi gidden buvttagárgedeapmái ja innovašuvdnii, beassanvuođa váfisteapmi márkaniidda ja lasihuvvon gelbbolašvuođalokten.

Sámi ealáhuseallin sisdoallá mealgat muddui ovttaolbmofirpmáid ja smávva fitnodagaid. Muhtun dát doaibmabijut mat leat namahuvvon bajábealde navdojuvvojit danne leat erenoamáš positiivvala℅℅at sámi ealáhuseallimii. Ráđđehusa álkidahttinbargu lea deaŧalaš dán oktavuođas. Dát mielddisbuktá ee. buoridit ođđa/nuppástuhttojuvvon njuolggadusaid mearridanvuđđosa. Bargojuvvo maiddái geahpedit ealáhuseallima nođiid sisaraporterengeatnegasvuođaid dáfus, earret eará ℅uvgehusaid lasihuvvon bálddalastima ja ođđasisgeavaheami bokte, njuolggadus℅álusnuppástuhttimiid ja iešguđet etáhta miellaguoddoearáhuhttimiid bokte. Buot dát doaibmabijut sáhttet positiivvala℅℅at váikkuhit sámi ealáhuseallimii.

Oppalaš finánsapolitihka bokte galget maiddái dilálašvuođat láh℅℅ojuvvot vuolit rentui, mii fas dagaha vuolit kapitálagoluid. Dát lea erenoamáš deaŧalaš smávvafitnodagaide ja ovttaolbmofirpmáide, mat gávdnojit olu sámi guovlluin.

Ráđđehus áigu maiddái nannet regionálapolitihka váfistan dihtii ássama ja árvoluovvama buot guovlluin riikkas. Nannen dihtii guovlluguovdasaš dási áigu Ráđđehus gárgedit fylkkagieldda guovlluguovdasaš gárgedanoassádallin. Ráđđehus dáhttu maiddái gaskaoapmeapparáhta oppala℅℅at guorahallojuvvot, ja áigu ee. árvvoštallat ja nannet Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoavádaga. Regionálapolitihka válljedeaddji doaibmabijut bohtet maiddái sámi ealáhuseallimii buorrin.

13.2 Kultuvrralaš válgamat

Árbevirolaš sámi ealáhusat, nugo boazodoallu, luossabivdu, duodji jna., máŧasatnet ja buvttadit sámi kultuvrra. Ráđđehus áigu váfisit dáid ealáhusaide buriid rámmaeavttuid.

Barggadettiin láh℅it dilálašvuođaid sámi ealáhuseallima gárgedeapmái ferte vuolgit erenoamáš kultuvrralaš válgamiin mat leat mihtilmasat osiide dás. Guovddá¿is lea dállodoalloekonomiija ja dállodoalloulbmálašvuohta mii ain lea ráđđejeaddji. Juos doaibmabijuin sámi ealáhuseallimii galgá leat beaktu, de fertejit dát mekanismmat leat diehttevasas.

Dállodoalloekonomiija ii soaba nu goh℅oduvvon šaddanekonomiijain, masa ođđaáigásaš ekonomiija vuođđuduvvá. addanekonomiija mihtilmasvuohtan lea profihttamaksimeren ja ahte badjebáza geavahuvvo ođđasisinvesteremii. Ferte deattastuvvot ahte sámi guovlluin gávdno sihke dállodoalloekonomiija ja šaddanekonomiija.

Dállodoalloekonomiija meroštallojuvvo dainna lágiin ahte olmmoš buvttada doarvvi bisuhit eallinvuogis, dan sadjái go luovvat badjebáhcaga ođđasisinvesterema várás. Dállodoalloekonomiija meroštallojuvvo maiddái dainna lágiin ahte earru barggu ja astoáiggi gaskkas ii leat ℅ielggas. Ovdamearkka dihtii sáhttet muhtumat meroštallat murrema ie¿as atnui sihke ealáhusdoaibman ja astoáigebuđaldussan. Eará dovdomearkkat mat berrejit namahuvvot lea iešheanalašvuohta barggaheaddji ektui, nappo oanehisáigešiehtadusat ovdalii bissovaš barggu, máškitvuohta bargoáiggi ja luomostallama ektui, ja máŋga eallingeainnu lotnolastin ovdalii ovtta fitnus bissuma. Dát maŋimuš mearkkaša ahte eatnagat atnet oasseáigebarggu buorrin. Okta dállodoalloekonomiija dovdomearka oidno maiddái namas: Dállodoalu ferte geah℅℅at ollisvuohtan vai oa¿¿u gova ovttaskas olbmo ekonomalaš dilis.

Dállodoalloekonomiija dahká erenoamáš hástalusaid ealáhusdoaimma ektui. Stuorámus hástalus lea ahte guovlluin maid dállodoalloulbmálašvuohta báidná, dáid gaskkas sámi guovllut, ii duksejuvvo riskadáhtolaš kapitála, mii sáhtášii geavahuvvot ođđasisinvesteremii.

Ráđđehus áigu maiddái láh℅it dilálašvuođaid stuorát máškitvuhtii bargoáiggi ja bargo℅atnasumi hárrái almmolaš suorggis. Vuolggasadjin lea ahte juohkehaš galgá ieš sáhttit lágidit ie¿as fidnogullevašvuođa ja astoáiggi mađe muddui lea vejolaš. Ráđđehusa evttohus lo¿¿et bargobiraslága mearrádusaid eaktodáhtolaš badjeláiggi ja gaskaboddosaš virgádemiid birra, sáhttá dainna lohkkojuvvot bures heivehuvvon dállodoalloulbmálašvuhtii. Ráđđehus áigu maiddái arvvosmahttit gielddalaš ja eará almmolaš bálvalusaid bidjat gilvvu vuollái. Dát arvvosmahttá ovttaolbmo- ja smávva fitnodagaid boaittobealguovlluin, ja rahpá vejolašvuođaid máškitvuhtii mii lea eanet heivehuvvon sámi kultuvrii.

Muhtun sámi guovlluin, erenoamá¿it Sis-Finnmárkkus, lea uhccán mobilitehta. Dát máksá ahte olbmot eai fárre vaikko leatge bargguheamet ja sáhtášedje oa¿¿ut barggu eará báikkiin. Uhccán johtaleapmi sáhttá ℅ilgejuvvot kultuvrralaš sivaiguin, dasgo fárren Sis-Finnmárkkus eret maiddái mearkkaša fárrema eret sámi birrasis. —uovusin lea ahte bargguhisvuohta lassána vel eanet go eará guovlluin riikkas. Barggolašvuođa ja birgenlágiid oppalaš juksanmeari vuođul lea ulbmilin láh℅it dilálašvuođaid ealáhuseallimii Sis-Finnmárkui. Mii ℅ujuhit kapihttalii 18 gos dát ℅iekŋuduvvo.

13.3 Rámmaeavttut – lotnolasealáhusat

Stáhtalaš njuolggadusaid bokte doarjjaortnegiid várás bálkkašuvvojedje ovdal stuorra ovttadagat sihke guolástusas ja eanadoalus. Dát dagahii ahte lotnolasealáhusdoaibma, mii lea ℅ájehan buorredohkálaš heivehanláhkin, šattai gillát gilvobotnjasumi. Njulgen dihtii dán leat ođđaset áiggis addojuvvon Sámi ovddidanfandda bokte vásedin doarjagat lotnolasealáhusdoibmii.

Ráđđehus áigu dál deattuhit bealátkeahtes rámmaeavttuid vai ovttaskas ealáhusdoaibmi ieš gávdná heivehanlági mii lea ℅uovgguseamos. Dáhpáhuvvágo dát ovttafitnu vai lotnolasdoaimma bokte, lea ovttaskas ealáhusdoaibmi duohken mearridit.

Árbevirolaš lotnolasdoaibma lea sisdoallan eanadoalu ja guolásteami. Guollevalljodagaid garra bivdima ja eanadoalu badjelmearecuokka gea¿il leat ℅avgadis ásahallamat leamaš dárbbašla℅℅at goappašiid ealáhusas. Geahpeduvvon earit leat ee. ℅uohcán oasseáigeguolásteddjiide. Dákko ℅ujuhuvvo Sem-julggaštussii, mas daddjojuvvo ahte earregaskavuohta áhpefatnasiid ja riddofatnasiid gaskkas bisuhuvvo nugo lea. Eanadoalus lea maiddái badjelmearecuogga ja riikkaidgaskasaš márkandilli dahkan earreráddjemiid dárbbašla¿¿an ovdamearkka dihtii mielkebuvttadeami hárrái. Seammás leat dát ealáhusat rievdan bargogáibideaddji ealáhusas kápitálagáibáideaddji ealáhussan. Árbevirolaš lotnolasdoaibma mas lea eanadoallu ja guolásteapmi lea danne o¿¿on heajut rámmaeavttuid.

13.4 Buvttagárgedeapmi ja gelbbolašvuođalokten

Raporttas «Ka kan æ få peng til» («Masa sáhtán ruđa fidnet?»), man Agderforskning (1999) lea ℅állán, ℅uo℅℅uhuvvo ahte Sis-Finnmárkkus lea doarjjakultuvra. Dáinna oaivvilduvvo ahte gielddat geavahit alla doarjjamáksomeriid beroškeahttá doarjjaulbmilis, ja oassi ealáhuseallimis orru, raportta mielde, berošteamen eanet doarjagiin go projeaktajurdagis. Dasto daddjojuvvo ahte doarjagiid vávjjekeahtes atnu ain ovddasguvlui sáhttá leat mielde dahkamin ealáhuseallima doarjjasorjava¿¿an ja hedjonahttit ealáhuseallima ceavzilvuođa áiggi vuollái.

Váfistan dihtii ealáhusaid main lea heivehanmunni, ja mat sáhttet bissut áiggi badjel, ferte ieš márkanii giddejuvvot fuopmášupmi. Gielddalaš ealáhusafoanddaid ja eará doarjjaortnegiid oppalaš ℅avgen sáhttet oanehis áiggi vuollái váikkuhit negatiivvala℅℅at ealáhusdoibmii mii mealgadii vuođđuduvvá almmolaš doarjagii. Dát lea dattetge dárbbašlaš nuppástuhttin mii váfista ealáhuseallima mii lea gilvonávccalaš.

Ráđđehus áigu sirdit vejolaš doarjaga eret doaimmas ja eanet innovašuvdnii, ođđahutkamii, investeremii, gelbbolašvuođaloktemii, buvttagárgedeapmái ja fierpmádathuksemii. Seammás lea stáhta ovddasvástádus láh℅it dilálašvuođaid infrastruktuvrra huksemii mii addá vejolašvuođaid ealáhusgárgedeapmái. Gaskaoapmegeavaheamis galgá fitnodaga eallima árra muttuide giddejuvvot fuopmášupmi.

Oassin oppalaš gelbbolašvuođaloktejeaddji doaibmabijuin leat ℅uovvova℅℅at biddjojuvvon fápmui:

• Riekti vuođđoskuvla- ja joatkkaoahpahussii rávisolbmuide.

• Riekti oahppovirgelohpái.

Lassin plánejuvvo addit bargoohcciide vejolašvuođa duohtagelbbolašvuođaárvvoštallamii/fidnogeah℅℅aleapmái barggu o℅℅odeami dihtii. Dát lea maiddái positiivvalaš sámi ealáhuseallimii.

13.5 Sámi ovddidanfoanda

Sámedikkis leat Sámi ovddidanfoandda (SOF) ja duodjeealáhusa doarjjaortnegiid bokte alddes gaskaoamit nannet ja gárgedit sámi ealáhuseallima. Jahkása℅℅at sirdojuvvojit velá ruđat boazodoallošiehtadusas ja eanadoallošiehtadusas SOF:i doarjun dihtii lotnolasealáhusaid.

Ráđđehus háliida gulahallat Sámedikkiin vai gaskaoamit ávkkástallojuvvojit nu bures go vejolaš. Vuolggasadjin lea ahte Sámediggi ieš galgá beassat válljet mo gaskaoamit galget adnojuvvot. Mii gusto doarjjaprofiilii, de eai galgga biddjojuvvot makkárge stivrejumit Sámedikki hárrái lassin daid geatnegasvuođaide mat Norggas leat riikkaidgaskasaš šiehtadusaid bokte. Sámedikkis ja Ráđđehusas lea oktasaš beroštupmin ahte dáhpáhuvvá ealáhusgárgedeapmi. Sámi guovlluid ealáhusgárgedeami váldoovddasvástideaddjin lea goitge juohke okta ealáhusdoaibmi.

13.6 Boazodoallu

13.6.1 Bohccuid massin

Maŋimuš jagiin lea bohccuid massin boraspiriid gea¿il lassánan. Gaskaboddosaš buhtadasmáksámušat maŋimuš boazodoallojagis ledje 36 milj. kr, ja dat dáidet lassánit buhtadasaid nannemiin ođđa ortnegis mii boahtá fápmui dán boazodoallojagis ja mas máksojuvvo 2002s.

Eastadan dihtii riiddu boazodoalu ja boraspirehálddaheami gaskkas ceggejuvvui «Boazofágalaš bargojoavku» mii doalai vuosttas ℅oahkkimis skábmamánu 14. 2001, muhto man sadjái dál lea boahtán eará ovttasbargoorgána. NBR:a (Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi) gáibádusa vuođul ođđa boazodoallošiehtadusa 2002–2003 šiehtadaladettiin leaba eanadoalloministtar ja birasgáhttenministtar reivves njuk℅amánu 11. 2002 addán rámmaid árjjála℅℅at ovttasbargui geahpedan dihtii massimiid, ja maiddái boraspirevahágiid orohagain ja/dahje siiddain mat leat deardagis. —uovvolan dihtii dán lea áigodahkii 2003–2004 ceggejuvvon «Boazodoalu boraspirelávdegoddi». Dát lea oktasaš forum mas boazosápmela℅℅at, boazodoallo- ja birasgáhttenhálddahus galget gaskaneaset ságaškuššat doaibmabijuid bohccuid–boraspiriid hárrái. Dát boahtá lassin iešguđet boazoorohaga váikkuhanvejolašvuhtii hálddahanmearrádusaide boazodoalu ovddasteaddji bokte guovlluguovdasaš boraspirelávdegottiin ja guovddášlaš boraspirelávdegottis (GBL).

Mii gusto boraspiriid bivdimii guovlluin gos lea sámi boazodoallu, de dáhpáhuvvá dát osohahkii albasa earrebivddu bokte, geatkki liseansabivddu bokte dahje dainna lágiin ahte boazoorohagat ohcet ja o¿¿ot mieđihuvvot goddinlobi. Boazodoallit geat devdet gáibádusaid fuođđolága mielde, sáhttet oassálastit báikkálaš bivdojoavkkuide. Dán lassin adnojuvvo Stáhta Luonddubearráigeah℅℅u (SLB) goddit boraspiriid mat leat sáhttán stuorra vahága boazoguovlluin.

Ráđđehus doibmiibidjá dál barggu ođđa stuorradiggedieđáhusain boraspirepolitihka birra mii galgá ovddiduvvot Stuorradiggái 2003s. Dieđáhusbarggus ceggejuvvojit bargojoavkkut maidda oassálastet guovdilis duovdagiid guoskevaš áššeoasála℅℅at. Sámi boazodoalu ovddasteaddjit lea áigeguovdilis oassálastit sihke bohccuid/boraspiriid bargojovkui ja buhtadasa árvvoštallamii.

13.6.2 Boazodoalu árvoluovvanprográmma

Boazodoallošiehtadallamiin šiehtadusjahkái 2001–2002 sohpe áššeoasála℅℅at várret 7 milj kr boazodoalu árvoluovvanprográmmii. Prográmma ulbmilin lea láh℅it dilálašvuođaid lasihuvvon árvoluovvamii ealáhusas mii boahtá boazoeaiggádii buorrin. Boazodoalu árvoluovvanprográmma ovdehuvvo ℅ađahuvvot norgga borramušbuvttadeami árvoluovvanprográmma doaibmastrategiijaid mielde, muhto ii ráddjejuvvo dušše siskkildit borramušbuktagiid. Árvoluovvanprográmma lea organiserejuvvon nu ahte das lea viđa miellahttosaš stivrenjoavku mii earret eará galgá addit bajit vuoruhemiid ja njuolggadusaid ja váfisit ahte adnojuvvo deasta boazodoalu erenoamáš dilálašvuođain. Vuoruhanduovddan lea lasihuvvon árvoluovvama hehttejeaddji njuolggadus℅állosiid guorahallan, fierpmádagaid mobiliseren, nevvodeapmi ja gelbbolašvuođalokten. Oppala℅℅at addá ℅uovggusis biologalaš buvttadeapmi luondduviđá rámmaid siskkabealde boazodollui vejolašvuođaid ja nu buorre vuoittu go vejolaš dán buvttadeamis. Boazodoallošiehtadallamiid šiehtadusáššeoasála℅℅at, stáhta ja Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvi, leat ovttaoaivilis joatkit prográmma.

Ráđđehus áigu arvvosmahttit boazonjuovvama lassebuktagiid geavaheapmái dainna lágiin ahte njuolggadus℅állosat nu guhkás go vejolaš geah℅℅aluvvojit heivehuvvot erenoamáš dárbbuide mat dás bohtet ovdan. Boazodoallu lea árbevirola℅℅at ávkkástallan olles bohccos, iige dušše bierggus.

13.6.3 Boazodoalloláhkalávdegotti ℅uovvoleapmi

Boazodoalloláhkalávdegotti árvalus lea sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea borgemánu 15. 2002. Árvalus ja sisaboahtán gulaskuddancealkámušat galget dahkat vuđđosa Eanadoallodepartemeantta árvvoštallamiidda, ja láhkaevttohus galgá sáddejuvvot Stuorradiggái.

13.6.4 Boazodoallohálddahus

Eanadoallodepartemeanta nammadii 2001s bargojoavkku mii galgá árvvoštallat hálddahusa dainna áigumušain ahte addojuvvon politihkalaš ulbmilat galget buoriduvvot mearriduvvvon ekonomalaš rámmaid siskkabealde. Bargojoavku oaivvildii ahte Boazodoallohálddahus berre ođđasisorganiserejuvvot vai ovttasbargu nannejuvvo organisašuvnna dásiid gaskkas, vai o¿¿ojuvvo duolbaset organisašuvdnahámádat ja vai o¿¿ojuvvo eanet jođiheaddjifokus. Bargojoavkku raporta lea leamaš gulaskuddamis buot Boazodoallohálddahusa bargiid luhtte, ja eai leat boahtán mearkkašeamit doaibmabijuide mat evttohuvvojedje. Eanadoallodepartemeanta atná bargojoavkku raportta vuođđun go ovddasguvlui bargá Boazodoallohálddahusa gárgedemiin ja bevttolmahttimiin. —ujuhuvvo muđui Eanadoallodepartemeantta St.prp:i nr. 1 (2000–2001) mas leat eanet ℅uvgehusat bargojoavkku árvvoštallamiid ja konklušuvnnaid birra.

Vai Boazodoallohálddahus galgá sáhttit ℅ađahit dahkamušaidis buoremus lági mielde juksanmeriid vuođul mat gustojit, de lea dili hárrái lunddolaš ja dárbbašlaš ohcalit veahki dutkan- ja fágabirrasiin. Sámi dutkan- ja fágabirrasiin šaddá dán dáfus guovdilis sadji.

13.6.5 Rámmaeavttut boazodoalloealáhussii

Ráđđehus áigu árvvoštallat guorahallat boazodoalloealáhusa vearro- ja divatráđđenvuogi. Dákkár guorahallan ferte geh℅℅ojuvvot boazodoallošiehtadusa rámma oktavuođas.

13.7 Luossa- ja jávreguolit

Luossa- ja jávreguollebivddus leat guhkes árbevierut sámi kultuvrras, ja lea leamaš stuorra ekonomalaš mearkkašupmi. Erenoamá¿it lea luossabivdu leamaš sámi ássama ja kultuvrra vuođđobázzi, ja lea ain deaŧalaš oassi máŋgga sámi báikkálašservodagas. Luossabivddu ekonomalaš mearkkašupmi lea almmatge sakka uhciduvvon geahppánan luossahattiid gea¿il. Jávreguliid ávkkástallamis maid lea uhccán mearkkašupmi dán áigái.

Ráđđehus oaivvilda ahte fylkka valljugas luossa- ja jávreguolleriggodagat gártet stuorra potensiálan lasi árvoluovvamii ja ođđa bargosajiide deaŧalaš sámi guovlluin. Dát gusto erenoamá¿it lasi árvoluovvanvejolašvuođaide mat liv℅℅e luossabivddus, jávreguollešaddadeamis ja badjelmeare guollenákkis jávrriid dikšumis. Ráđđehus ℅ujuha maiddái mearkkašupmái mii guollevalljodatváriin lea mátkeeallima gárgedeapmái Finnmárkkus.

Ráđđehus áigu láh℅it dilálašvuođaid máškidet luossahálddaheapmái mii rahpá vejolašvuođaid lasi árvoluovvamii luossabivddus. Dán olis galgá ovttasráđiid vuoigatvuođala℅℅aiguin, báikkálaš eiseválddiiguin ja Sámedikkiin guorahallat dálá njuolggadus℅állosiid dainna ulbmiliin ahte mearrádusat mat gár¿¿idit báikkálaš ávkkástallanpotensiála galggašedje nuppástuhttojuvvot.

Ráđđehus háliida láh℅it dilálašvuođaid jávreguliid šaddadeami gárgedit ealáhussan mas leat buorit ℅atnasumit ealáhuspolitihkalaš juksanmeriide gánnihahtti ja gilvonávccalaš doaimma birra. Dát ovdeha ahte jávreguollešaddadeami gárgedeapmi ovddasguvlui dáhpáhuvvá birasla℅℅at dohkálaš vuogi mielde. Ráđđehus áigu vuos ℅ielggadit biraslaš beliid. Kultuvrralaš ja luondduviđá dilálašvuođaid gea¿il, erenoamá¿it Sis-Finnmárkkus, lea dát vejolaš sámi ealáhus, vrd. kap. 18.2.3.

Ráđđehus ℅ujuha maiddái vejolašvuođaide mat leat badjelmeare guollenákkis jávrriid dikšumis, maiddái guovlluin gos sámit ásset. Hui máŋgga jávrris leat beare stuorra guollemáddodagat ja beare smávvil guolit, mat giksašuvvet luhtehasaiguin, eaige dohkke báljo geavaheapmái. Diekkár máddodagaid mearrediđolaš dikšumiin buorrána guoli kvaliteahtta. Diekkár dikšun ferte vuođđuduvvat doaibmaplánaide ja ℅ađahuvvot ovttasbarggus báikkálaš eiseválddiiguin, vuoigatvuođala℅℅aiguin ja geavaheddjiiguin.

13.8 Gonagasreabbá

Gonagasreabbá lea nálli mii lea buktojuvvon Jaskesábis ja lea leavvan norgga ℅áziide maŋŋá go luitojuvvui Guoládaga merrii 1960-logus. Reabbá lea neaktán árvvolaš valljodatvárrin, muhto dat sáhttá seammás ℅uohcit garrasit vuotnaguovlluid birrasii. Dát lea funet guorahallojuvvon, ja Ráđđehus áigu danne buoridit dieđuid dán náli ekologalaš beavttuid birra. Ráđđehus rahpá vejolašvuođa gonagasreappá gávppálaš bivdui daid guovlluin gos máddodat lea stuorámus ℅av℅℅a rájes 2002. Seammás galgá mearkkašahtti deaddu biddjojuvvot eastat vahátváikkuhusain rittu birrasii, vrd. St.dieđáhusain nr. 12 (2001–2002) Rent og rikt hav (Buhtes ja valjálaš áhpi).

13.9 Luossakonsešuvnnat julevsámi gillái Måsskái

Ráđđehus áigu juolludit guokte konsešuvnna biebmat luosa ja guv¿¿á borramušguollin mearra℅ázis Divtasvuona suohkanis Nordlánddas. Juolludeami ulbmilin lea nannet julevsámi servodaga Måskes. Juolludeami háhkun lea maiddái veahkehit ráhkadit bistevaš ja oadjebas bargosajiid Måsskeservodahkii. Seammás galgá álggaheapmi veahkehit nannet ássan- ja ovdánanvuđđosa vai julevsámi kultuvrralaš ja gielalaš biras mii muđui lea rašis dilis dáinna lágiin bisuhuvvo ja gárgeduvvo. Doaibmabidju ℅uovvola golmmajagi Vuodnabada-projeavtta (1997–1999).

13.10 Guolástuspolitihkka

Guolásteapmi, riddofatnasiiguin, lea oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosis. Ráđđehus áigu váfistit nu einnostuvvi earrejuogu go vejolaš iešguđetlágan fanasjoavkkuid gaskkas.

—ujuhuvvo St.dieđáhussii nr. 55, kapihtal 14.3.3. —oahkkeearreásahallan lei St.dieđáhusa nr. 55 áigge geah℅℅aladdanprojeakta. 2002s lea dát gustojeaddji ásahallanvuohki buot fatnasiidda vuollel 15 mehtera mat oassálastet jovkui I dorskebivdui davábealde 62 °N. Geah℅℅aladdanprojeavtta dovddiidusat ℅oahkkeeriin ledje deaŧala℅℅at árvvoštallamii leatgo ℅oahkkeearit ásahallanmolssaeaktun boahtteáigái. Ortnet boahtá riddoguolásteddjiide buorrin.

13.11 Báktedoaibma – minerálaláhka

Ain lea dárbu oa¿¿ut áigái ođđa minerálalága, ja Ráđđehus lea danne bargagoahtán dáinna. Bargui váldojuvvojit mielde eanaeaiggát- ja ealáhusorganisašuvnnaid ovddasteaddjit ja sámi ovddasteaddjit. Dát dahká vuđđosa ođđa láhkaevttohussii mas Ráđđehus árvvoštallá sihke minerálaealáhusa, eanaeaiggádiid ja sámi veahkadaga beroštusaid.

14 Areálahálddaheapmi guovlluin gos sámit ásset

Barggadettiin lágaiguin ja njuolggadusaiguin áigu Ráđđehus , doppe gos lea áigeguovdil, geah℅℅alit atnit deastta sámi vieruiduvvamiin, árbevieruin ja beroštusain. Birasgáhttenbarggus ja barggadettiin gáhttenráđđenvugiiguin, háliida Ráđđehus deattuhit sámi luonddu-, kulturmuito- ja kulturbirasárvvuid ja vieruiduvvamiid.

14.1 Gáhttenplánat luonddugáhttenlága mielde ja sámi beroštusat

Sámi guovddášguovllut siskkildit stuorra luondduárvvuid maid lea deaŧalaš riikkagottálaš geatnegasvuohtan várehit maŋitáigái – maiddái sámi ássama, ealáhusdoaimma ja kultuvrra vuođusin ovddasguvlui. Máŋga luondduguovllu main lea erenoamáš riikkagottálaš/riikkaidgaskasaš árvu berrejit namalassii gáhttejuvvot bilidemiid vuostá riikkagottálaš lágaid nugo luonddugáhttenlága veagas. Leat leamaš hárve riiddut árbevirolaš sámi beroštusaid ja gáhttenguovlluid hálddaheami gaskkas. Ráđđehussii lea deaŧalaš ahte gáhttenguovllut eai ipmirduvvo áittan báikkálaš servodagaide. Ráđđehus áigu danne bargat o℅℅odit ovdan gáhttendoaibmabijuid positiiva beliid vai šaddá vuođus buoret báikkálaš dohkkeheapmái/gullevašvuhtii.

Ráđđehus atná deaŧala¿¿an ahte gáhttenplánaproseassas láh℅℅ojuvvojit dilálašvuođat nu ahte buot áššeoaslála℅℅at geaidda gáhttendoaibmabijut navdojuvvojit guoskat, leat buorebut mielde váikkuheamen. Erenoamáš deaŧalaš lea ahte báikkálaš veahkadat váldojuvvo árjjála℅℅at mielde. Gáhttenbarggu áššegieđahallannjuolggadusat luonddugáhttenlága mielde deattuhit dán sakka. Gáhttema ásaheamis luonddugáhttenlága mielde ja guovlluid hálddaheamis lea maiddái deaŧalaš ahte ovttasbargu sámi kulturmuitohálddahusa ja luondduhálddahusa gaskkas nannejuvvo. Guovlluid hárrái gos gávdnojit sámi beroštusat, galget dát váldojuvvot mielde ovtta dásis eará beroštusaiguin. Gáhttendoaibmabijuid loahpalaš árvvoštallamis ferte sámi beroštusaid deattuheapmi leat govttolaš dan ektui man olu guovlu mearkkaša sámi beroštusaide.

Divtasvuodna/Vuodnabahta lea julevsámi veahkadaga áidna ℅oahkášguovlu Norggas. Gáhttenbarggus mii dál lea guovllus šaddá erenoamáš deaŧala¿¿an váldit sámi beroštusaid mielde plánemii ja láh℅it dilálašvuođaid dakkár gáhttemii mii ii áitte dán guovllu julevsámi guovddášguovlun ain ovddasguvlui.

Ráđđehus deattuha ahte báikkálaš eiseválddit galget beassat oassálastit gáhttenguovlluid hálddaheapmái. Dákkár ga¿aldagaid lea lunddolaš ℅oavdit gáhttendoaibmabiju dábálaš plánema bokte, muhto Ráđđehus áigu maiddái árvvoštallat dárkileappot guđe muddui ee. Sámediggi berre váldojuvvot lagabuidda mielde gáhttenguovlluid hálddaheapmái sámi guovddášguovlluin.

14.2 Boazodoallu ja areálagáhtten

14.2.1 Boazosámiid váikkuhanfápmu

Sámediggi lea deaŧalaš eaktoháhkki boazodoallopolitihkas, ja Sámediggái leat 2002 ovddas addojuvvon ruđat vai sáhttá nannet barggu boazodollui guoski ga¿aldagaiguin.

Seammás lea deaŧalaš ahte boazosámiin alddeset lea dárbbalaš váikkuhanfápmu boazodoallopolitihka hábmemis ja areálahálddaheamis. Dán oktavuođas sáhttá ℅ujuhuvvot Boazodoalloláhkalávdegotti árvvoštallamiidda ja evttohusaide hálddahusa stivrenorgánaid ℅oakkádusa hárrái árvalusas (NOU 2001: 35 Forslag til endringer i reindriftsloven (Evttohusat boazodoallolága nuppástusaid hárrái) ). Norgga Boazosápmela℅℅aid Riikkasearvái evttohuvvo addit riekti njuolga nammadit guokte ℅ie¿a/viđa miellahtus ja riekti evttohit miellahtuid geaid Sámediggi, Eanadoallodepartemeanta ja fylkkadiggi nammadit. Árvalus lea sáddejuvvon gulaskuddamii man cealkináigemearri lea borgemánu 15. 2002. Ráđđehus ii ane riektan dadjat dáid evttohusaid hárrái maidege ovdal go leat dárkileappot árvvoštallojuvvon gulaskuddaninstánssaid cealkámušaid vuođul.

14.2.2 Ekologalaš suvdinnákca ja guohtunproblematihkka

Ekologala℅℅at ceavzilis boazodoalloealáhusa vuođđoovdehussan lea ahte guohtunvalljodatvárit eai ávkkástallojuvvo garraseappot go suvdinnákca gierdá. Áimmahuššan dihtii boazodoalu guohtunminstara ja bohcco guohtunšattuid válljema berre biologalaš máŋggadáfotvuohta bisuhuvvot. Dát lea ovdehussan váfistit ealáhusa boahtteáiggi buvttadanvejolašvuođaid. Ceavzilis boazodoallu mas lea boazodoalu areálaid ekologala℅℅at heivehuvvon guohtungeavaheapmi sáhttá positiivvala℅℅at váikkuhit biologalaš máŋggadáfotvuhtii.

Erenoamá¿it Finnmárkkus leat maŋimuš logijagi leamaš stuorra hástalusat dilálašvuođaid láh℅ima hárrái eallinfámolaš boazodollui rámmaid siskkabealde maid luondduvuođus bidjá. Boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas šiehtadusjagis 2002/2001 sohpe áššeaosála℅℅at ahte dilálašvuođat mat gusket boazolohkomuddemii galget ℅uovvoluvvot ásahallamiid bokte main lea láhkavuođus boazodoallolágas.

Boazologu heiveheami deaŧalašvuohta aiddostahttojuvvo Ealáhusdoaibmagotti budjeahttaárvalusas rámmaduovdaga 11 váste Eanadoallodepartemeanta , mas doaibmagoddi ollása man deaŧalaš lea nannet barggu heivehit boazologu guohtunvuđđosa ektui, vrd. B. innst. S. nr. 8 (2001–2002) (Bujeahttaárvalus S. nr. 8 (2001–2002).

Boazodoallostivra lea dál mearridan alimus boazologu Oarje-Finnmárkku orohagaide, ja alimus boazolohku Nuorta-Finnmárkui vurdojuvvo válbmanit jagi 2002 mielde. Deaŧalaš momeanta dán proseassa gárvvisteapmái lea oa¿¿ut áigái siidajuohkima (orohatjuohkima) oktasašguohtuneatnamiidda (giđđa/℅ak℅a ja dálveguohtumiidda). Proseassa mii dál lea álggahuvvon lea deaŧalaš lávki rivttes guvlui.

Dáid ga¿aldagaid ℅iekŋudeami ja oppalaš boazodollui guoski ga¿aldagaid hárrái ℅ujuhuvvo Eanadoallodepartemeantta jahkásaš st.prp.:i boazodoallošiehtadusa birra.

14.2.3 Boazodoalu areálaid suddjen

Boazoallu lea hui areálasorjavaš ealáhus, sihke birzzehis guohtunguovlluid ja bohcco iešguđet áigodatguohtumiid dárbbu ja daid gaskasaš johtolagaid gea¿il. Olbmo doaimmat boazoguohtuneatnamiin bohtet lassin lunddolaš muosehuhttimiidda ee. boraspiriid gea¿il maid boazu álelassii lea ferten gillát.

Vaikko 40 proseantta Norgga areálas ávkkástallojuvvo boazoguohtumii, de lea boazodoallu uhca ealáhusaš riikkagottálaš mihttomeari mielde. Sámi ja báikkálaš oktavuođas lea das almmatge stuorra mearkkašupmi – ekonomala℅℅at, barggola℅℅at ja kultuvrrala℅℅at. Riikkagottálaš geatnegasvuođaid vuođul Vuođđolága § 110 a mielde ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul nugo ILO-soahpamuša nr. 169 mielde eamiálbmogiid ja ℅earddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain ja ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra artihkkala 27 mielde, geh℅℅ojuvvo boazodoallopolitihkka oppalaš sáme- ja servodatpolitihkalaš oktavuođas. Boazodoallopolitihkka lea danne vuođđuduvvon guovtti ieh℅anas vuđđosa ala; ealáhuspolitihkalaš buvttadanárvvu ja sámepolitihkalaš kulturárvvu ala.

Sisabahkkemat ja muosehuhttimat boazoguovlluid siskkabealde leat leavttuiduvvan maŋimuš logijagiin. Dát lea dagahan ahte areálat maid boazodoallu atná, leat bisteva℅℅at gár¿¿iduvvon, ja ahte boazoealuid muosehuhttimat leat lassánan.

Sisabahkkemiid ja muosehuhtti doaimmaid njulges ℅uovusin sáhttá leat ahte guohtuneana gosa huksejuvvo dahje mii gilvojuvvo, bisteva℅℅at manahuvvo, ja ahte bohccuid johtaleamit ja geinnodagat hehttejuvvojit. Eahpenjulges ℅uovusin sáhttet leat ahte gaskaboddosa℅℅at manahuvvojit dahje gár¿¿iduvvojit birasguohtuneatnamat, ahte boazoeaiggádii gártá lassebargu ja bohccuide ráfehisvuohta. Smávva sisabahkkemiid ja árri doaimmaid buohkanasbeaktu lea dávjá stuorát go juohke ovtta sisabahkkema váikkuhussubmi gártá. Dát boahtá das go guohtuneatnamat háddjejuvvojit, juoga mii ii báljo soaba bohcco dárbui atnit oktilis «luođoguovlluid» ja geinnodagaid. Diekkár boazoguohtuneatnamiid háddjen lea leamaš, ja lea jáhku mielde ain okta duođala℅℅amus uhkádus boazodoalu arealávuđđosa vuostá.

Seammás lea deaŧalaš ahte ealáhus ipmirda ahte eará servodatberoštusat maiddái dahket oasi boazodoalu rámmaeavttuin ja gárgedusvuđđosis.

Oktasa¿¿an buot boazoguovlluide lea ahte dain lea uhccán boazonákkisvuohta (boazolohku juohke km² vuollái) oalle viiddis areálaid ektui. Vaikko boazonákkisvuohta lea uhcci orohatdásis, de ii mávsse dat dattetge ahte vejolaš sisbahkkemiin boazoguovlluide ii leat stuorra mearkkašupmi boazodollui. Boazodoallu johtá gávcci iešguđet jagiáiggi guohtumiin. Juohke jagiáiggis leat hui gár¿¿es areálat mat sáhttet adnojuvvot guohtumii, ja sáhttá dáhpáhuvvat ahte olles eallu ferte dollojuvvot ℅oahkis uhca guvllo¿is. Dát dáhpáhuvvá ovdamearkka dihtii giđasdálvve go eanaš ealát lea muohttaga ja jieŋa vuolde. Areálat gos lea ealát, leat dalle sakka boazonággásat, ja dáid eatnamiid guohtuncuogga mearrida man olu bohccuid orohaga guohtuneatnamat suvdet jagi ℅ađa.

Namahuvvon dilálašvuođaid vuođul lea dárbu oa¿¿ut nannejuvvot boazodoalu areálaid suddjema, ja dalle erenoamá¿it daid areálaid mat leat mearrideaddjin ceavzilis boazodollui. Guđe areálat dát leat, rievddada orohagas orohahkii. Boazodoallohálddahusa vuoruhuvvon dahkamuššan lea ráhkadit metoda mainna gávdná dáid areálaid ja ráhkadit árvojuogusteami buot dálá areálageavahankárttaide. Areálageavahankárttat leat orohagaide juhkkojuvvon digitála kárttat ja gok℅et buot boazoguovlluid Norggas. Kárttat lea dakkár formáhtas ja koordináhttavuogádagas maid buot GIS geavaheaddjit Norggas sáhttet lonohallat. Kárttat sisdollet 11 areálageavahanfáttá, dán vuolde maiddái jagiáiggeguohtumiid, johtingeinnodagaid, áiddiid ja gárddiid.

Plána- ja huksenláhka lea deaŧala℅℅amus gaskaoapmi váfistit boazodoalu valljodatvárrevuđđosa. Láhka mearkkaša ahte boazosámit galget leat mielde váikkuheamen plánaprosessas gulaskuddamiid ja gulahallama bokte guoskevaš plánaeiseválddiin. Guoskevaš orohagaid orohatstivrrat leat gulaskuddaninstánsan, dasgo leat vuoigatvuođala℅℅at. Boazodoallolága mielde galgá orohat leat ráhkadan orohatplána mii ee. ℅ájeha areálageavaheami orohagas, vrd. máinnašumiin dás vuolábealde. Guovllustivrrat leat mielde váikkuheamen plánaproseassaide stáhtalaš fágaeiseváldin, ja dain lea vejolašvuohta ℅uo℅℅áldahttit vuosteákka plánamearrádusaide nu ahte guoskevaš plána sáddejuvvo Birasgáhttendepartementii, dahje Ráđđehussii, loahpalaš mearrideapmái. Iešguđet boazoguovllu boazodoallohálddahus lea fágalaš ráđđeaddin orohatstivrraide, ja guovllutstivrra ℅állingoddi.

Plána- ja huksenláhka lea dárkkistuvvomin. Eanadoallodepartemeantta ja Gielda- ja guovlodepartemeantta álgaga vuođul viiddiduvvui Plánaláhkalávdegoddi boazodoalloovddasteddjiin ℅ak℅at 2001. Dát ovddastus mielddisbuktá ahte ealáhus ieš sáhttá árjjála℅℅at oassálastit bargui mas lea mávssolaš mearkkašupmi boazodoalu doaimmaheapmái boahtteáiggis, ja dainna veahkehit váfistit sámi kultuvrra seailluheami ja gárgedeami.

Plána- ja huksenlága dárkkisteami oktavuođas atná ráđđehus deaŧalala¿¿an ahte láhka viidásetgárgeduvvo bargoneavvun mii buorebut dahká boazodoalu dárbbuid ja beroštusaid oinnola¿¿an, ja áimmahuššá dáid iešguđetlágan plánaproseassain. Dan oktavuođas lea deaŧalaš ahte gielddalaš ja fylkkagielddalaš hálddahusa ja boazodoallohálddahusa ja dan stivrenorgánaid ovttasbargu viidásetgárgeduvvo dainna ulbmiliin ahte áddejupmi lassána boazodoalu mihtilmasvuođa hárrái, ja dan dárbbu hárrái atnit oktilis luođoareálaid, ja dan hárrái makkár ℅uvvosat sisabahkkemiin ja muosehuhttimiin leat. Nuppi bealde lea maiddái deaŧalaš ahte ovttaskas boazodoalli oa¿¿u diehttevassii gustojeaddji njuolggadus℅állosiid ja plánenproseassaid vai buorebut sáhttá áimmahuššat ie¿as beroštusaid cealkámušainis ee. gielddalaš areálaplánaide. Guovdilis veahkkeneavvun boazodoalu ja almmolaš hálddahusa ovttasbargui leat boazodoalu orohatplánat. Boazodoallolága § 8 a mielde galgá iešguđet orohat ráhkadit orohatplána mii earret eará galgá sisdoallat osiid main lea mearkkašupmi guovllu areála- ja valljodatvárregeavaheapmái. Plána lea almmolaš dokumeanta ja galgá leat fidnemis plánaeiseválddiide ja earáide geat duođala℅℅at beroštit boazodoalu valljodatváriid ávkkástallanplánas.

Boazodoalloriekti lea ieh℅anas riekti man riektevuođusin lea dološ áiggi rájes geavaheapmi. Dás lea sáhka rievttis, iige girdojuvvon geavaheamis. Boazodoalloláhka galgá seailluhit boazodoalu sámi kultuvrra deaŧalaš vuođusin, Vuođđolága § 110 a mielde ja álbmotrievtti njuolggadusaid mielde eamiálbmogiid ja veahádagaid birra. Eamiálbmotvuoigatvuođaid hárrái areála- ja plánaoktavuođas lea, earret ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 artihkal 27, ja ILO-soahpamuša nr. 169, maiddái konvenšuvnnas biologalaš máŋggadáfotvuođa birra 1992 mearkkašupmi. Ráđđehus atná deaŧalala¿¿an ahte dárkkistuvvon plána- ja huksenláhka govvida álbmotrievttálaš njuolggadusaid maidda Norga lea ℅atnasan, ja main lea mearkkašupmi areála- ja plánaoktavuođas.

Areálaplánemis leat vuostálas beroštusat ja riiddut vealtameahttumat. Bálddalastin lea dávjá seamma go riidogiehtaguššan. Seammás lea dárbu geah℅℅at badjel gieldda rájáid. Boazu dárbbaša iešguđetlágan ealáha jagi ℅ađa, ja boazoeaiggádat johtet ealuideasetguin viiddis guovlluid badjel. Dat mearkkaša dávjá ahte sii rastidit gielddarájáid ja fylkkarájáid. Dasgo boazoeaiggádat leat logahallojuvvon ássin dušše ovtta ássangielddas, de mearkkaša dát ahte bohccot guhkes áigodagaid leat gielddain gos boazoeaiggádat eai leat virggálaš ássit ja eaige vearromáksit. Danne ii leat áddejupmi boazodoalu hástalusaid ja areáladárbbuid hárrái seamma stuoris juohke gielddas.

Boazodoalu areálaid áimmahuššan lea okta máŋgga duovdagis main lea guovlluguovdasaš mihtilmasvuohta, ja mii sáhttá geah℅℅aluvvot ℅ovdojuvvot guovlluguovdasaš perspektiivvas. Ráđđehus oaidná dárbbu álggahit bálddalastinarena guovlluguovdasa℅℅at mas iešguđetlágan riikkagottálaš ulbmiliid ja deasttaid vihkkedallan biddjojuvvo guovlluguovdasaš oktavuhtii. Dasto lea dárbu álggahit plánaovttasbarggu gielddalaš ja fylkkagielddalaš rájáid rastá. Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte boazodoalu hálddahan- ja stivrenorgánat šaddet oasála¿¿an árrat proseassain.

Areálapolitihkka gárgeduvvá jotkkola℅℅at. Stuorradiggedieđáhus areálapolitihka birra mii árvvoštallojuvvo ođđasis juohke 4.–5. jagi, addá buriid vejolašvuođaid ovdanbuktit bálddalastojuvvon politihka mas vihkkedallojuvvo makkár deasttat ain berrejit alimussii vuoruhuvvot. Areáladieđáhusas lea máškitvuohta fáhtet nuppástusdárbbuid ja bidjat dáid ollislaš oktavuhtii.

Plána- ja huksenlága dálá ℅uovus℅ielggadusaid háhku lea fáhtet huksendoaibmabijuid main sáhttet leat mearkkašahtti ℅uvvosat birrasii, luondduvalljodatváriide ja servodahkii. Okta doaibmabidju boazoguovllus ii mielddisbuvtte dál ℅uovus℅ielggadusa dan váikkuhusa vuođul mii doaibmabijus lea boazodollui. ILO-soahpamuš nr. 169 artihkal 7 gáibida ahte sisabahkkemiid ℅uvvosat sámi guovlluide, maiddái guovlluide gos boazodoallu doaimmahuvvo, fertejit leat doarvái ℅ielggaduvvon ovdal go vejolaš luonddusisabahkken sáhttá doibmiibiddjojuvvot. Arealáplánaid mearrideapmi ferte vuođđuduvvat dohkálaš ℅ielggadusaide váikkuhusaid hárrái boazodollui ja atnit doarvái deastta ealáhusa areáladárbbus. Juos areálaplánaid bokte rahppojuvvo vejolašvuohta goatnjedis luonddusisabahkkemiidda deaŧalaš boazoguovlluide, de bohciidit ℅uolbmabidjamat álbmotrievtti ektui. Maiddái juos areálaplánaid bokte rahppojuvvo vejolašvuohta goatnjedis sisabahkkemiidda deaŧalaš boazoguovlluide, de ferte jáhkkit ahte dát rihkku mearrádusa, goitge juos sisabahkkemat mearkkašit duođalaš uhkádusa boazodollui guoskevaš guovllus. Olmmošvuoigatvuođadoaibmagotti geavada doarjagiin jáhkkojuvvo ahte goatnjedis areálasisabahkkemat boazoguovlluide maiddái sáhttet rihkkut ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra artihkkala 27. Namahuvvon dilálašvuođaid vuođul lea dárbbašlaš plána- ja huksenlága dárkkistettiin laktit gáibádusaid ℅uovus℅ielggadusaid birra maiddái doaibmabijuid hárrái main sáhttá leat mearkkašahtti váikkuhus boazodollui. Dás lea deaŧalaš ahte ii dušše árvvoštala ovtta eaŋkil doaibmabiju ℅uvvosiid, muhto árvvoštallá ℅ađahuvvon ja plánejuvvon doaibmabijuid buohkanas beavttuid iešguđet orohagas.

Vuosteággalágádus lea dárbbašlaš gaskaoapmi váfistit vejolašvuođaid seaguhit ie¿as áššái juos deaŧalaš beroštusat leat deardagis. Iešguđet guovllustivra lea Eanadoallodepartemeantta mearridan rávvaga bokte o¿¿on válddi addit cealkámušaid ja leat vuosteággaeiseváldin áššiin plána- ja huksenlága mielde. Guovllustivrrat fertejit árvvoštallat leago ášši nu deaŧalaš boazodollui ahte seahtá buktojuvvot vuosteágga. Dovddiidus ℅ájeha ahte daid gielddain gos boazodoallu ii váldojuvvo mielde plánemii, geavahuvo vuosteággariekti hui olu. Dát váikkuha ráhkadit riidduid boazodoalu ja eará meahccegeavaheaddjiberoštusaid gaskii, ja lea maiddái leamaš mielde váikkuheamen ahte eanaeaiggádat leat ℅uo℅℅áldahttán ášši boazodoalu guohtunrievtti hárrái priváhta mehciin. Geahpedan dihtii boazodoalu vuosteággageavaheami muhtun guovlluin lea deaŧalaš ahte boazodoalu hálddahan- ja stivrenorgánat šaddet oasála¿¿an árrat plánaproseassas.

14.3 Eurohpalaš eanadatkonvenšuvdna

Norga lea golggotmánus 2001 vuosttas Eurohpa riikan dohkkehan eurohpalaš eanadatkonvenšuvnna. Konvenšuvnna ℅uovvoleapmin álggahuvvui maiddái davviriikkalaš ovdaprojeakta konvenšuvnna ℅uovvoleapmái. Konvenšuvnna ulbmilin lea eanadagaid gáhttet, hálddahit, plánet, ja organiseret eurohpalaš ovttasbarggu dáid duovdagiin.

Konvenšuvdna deattasta ahte eanadat lea guovlu mii lea lunddolaš ja/dahje olmmošlaš buvttadahkkiid ovttasdoaibmama váikkuhusa boađus. Dát lea hui positiivvalaš ja ℅uovvu norgga eanadathálddaheami. Konvenšuvdna hukse šalddi luonddu ja kulturárbbi gaskii ja deattasta eanadaga mearkkašumi rámman min eallimiidda ja eallinlodnjáivuhtii ja arenan ealáhuseallimii. Konvenšuvnna okta eará ja positiiva mihtilmasvuohta lea ahte dat siskkilda buot lágan eanadagaid, ii dušše eanadagaid mat ℅áppášuvvojit dahje adnojuvvojit erenoamáš árvvola¿¿an, muhto maiddái árgabeaibirrasiid ja eanadagaid mat leat lisadeamen, dahje vearráneamen earaláhkai.

Konvenšuvdna deattuha sakka báikkálašservodagaid mieldeváikkuheami eanadaga ja dan geavaheami hárrái. Báikkálaš veahkadat, sii geat ellet ja ásset eanadagas, galget leat mielde meroštallamin eanadaga geavaheami ja gárgedeami. Konvenšuvdna láh℅á dilálašvuođaid digaštallamii ja dihtomielalašvuhtii eanadaga ja eanadatgárgedeami hárrái, ja dat galgá veahkehit lasihit álbmotlaš ealju. Seammás ℅ujuha konvenšuvdna makkár mearkkašupmi dieđus eanadaga birra lea, ja makkár áitagat ja váikkuhusat dagahit ahte eanadat earáhuvvá. Sámi vuohki geavahit ja lahkanit eanadahkii lea deaŧalaš ja dárbbašlaš geah℅℅anvuohki konvenšuvnna ℅uovvolanbargui ovddasguvlui.

15 Davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu

15.1 Davviriikkalaš ovttasbargu

15.1.1 Davviriikkalaš sámi ga¿aldagaid virgeoapmahašorgána

Davviriikkalaš ministariid ja sámediggepresideanttaid oktasaš℅oahkkimis skábmamánu 7. 2001 nuppástuhttojuvvui ovddeš virgeopamahašdási ovttasbargoorgána namma ja šattai Davviriikkalaš sámi ga¿aldagaidvirgeoapmahašorgána. Váfistan ja áimmahuššan dihtii ođđa ovttasbargovugiid main leat oktasaš℅oahkkimat ministariid ja sámediggepresideanttaid gaskkas lea virgeoapmahašorgána viiddiduvvon sámedikkiid bissovaš ovddastusain.

15.1.2 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Ministarat ja sámediggepresideanttat mearridedje oktasaš℅oahkkimis skábmamánu 7. 2001 cegget áššedovdijoavkku mas leat ovddasteaddjit Suomas, Ruoŧas ja Norggas ja mii galgá ráhkadit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa raportta «Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dárbu ja vuođus» («Behov og grunnlag for en nordisk samekonvensjon») vuođul. Joavkkus galgaba leat guokte ovddasteaddji guđege riikkas, ja nuppi nammada guoskevaš sámediggi. Digaštallamis ávnnaslaš sisdoalu hárrái galgá áššedovdijoavku maiddái ℅ielggadit galgágo ráhkaduvvot rámmakonvenšuvdna, vai konvenšuvdna mii bienala℅℅abut albmada stáhta ja sámiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid.

Áššedovdijoavku galgá maiddái geah℅adit dárkileappot dihto fáttáid ja áššeduovdagiid mat berrejit ja sáhttet ásahallojuvvot konvenšuvnna bokte. Fáttáid maid áššedovdijoavkku mandáhta mielde sáhttá leat áigeguovdil árvvoštallat leat sámiid stáhtus, sámedoahpaga meroštallan, iešmearrideapmi, ovttasbargu stáhtaid ja sámedikkiid gaskkas, giella, kultuvra, oahppu, biras, kulturmuitosuodjalus, dearvvasvuohta, dutkan, ovttasbargu mánáid ja nuoraid doaibmabijuid hárrái, ja sámi ealáhusat. Konvenšuvdnateavstta evttohus galgá ráhkaduvvot riikkaidgaskasaš neavvuid vuođul main guoskevaš riikkat leat ℅adnojuvvon, ja vieruiduvvama vuođul. Áššedovdijoavku galgá maiddái dahkat oaivila váidalanvejolašvuođaide konvenšuvnna doahttaleami ja bearráigeah℅℅oorgána dárbbu hárrái. Juos joavku gávnnaha diekkár dárbbuid gávdnot, de galgá dát boahtit ovdan konvenšuvdnateavstta evttohusas. Ráđđehus áigu deattuhit ahte konvenšuvdna ii šatta dálá neavvuid geardduhussan, amaset šaddat latnjalas njuolggadus℅állosat.

Áššedovdijoavku bargagoahtá 2003 álggus, ja joavku galggašii geargat bargguinis 2004 mielde.

15.1.3 Sámi parlamentaralaš ráđđi

Ráđđehus atná sámedikkiid ie¿aset ovttasbargoorgána, Sámi parlamentaralaš ráđi, positiiva doaibmabidjun. Ráđđi šaddá deaŧalaš orgánan davviriikkalaš ovttasbarggus ovddasguvlui, ja das šaddá maiddái mearkkašupmi riikkaidgaskasaš oktavuođas. Ráđđehus atná dettola¿¿an ahte ráđđái addojuvvojit buorit ovttasbargoeavttut ja gárgedanvejolašvuođat.

Sámi parlamentaralaš ráđđi dagai ℅oahkkimis miessemánu 22. 2001 gaskaboddosaš mearrádusa ahte ℅állingoddedoaibma galgá ℅uovvut dan sámedikki mas ain lea ráđi presideantaluohttámušdoaibma. Gielda- ja guovlodepartemeanta juolludii kr 250 000 Sámediggái 2001s Sámi parlamentaralaš ráđi ℅állingoddedoibmii ℅atnasuvvi goluid máksimii.

15.2 Eamiálbmogat veahkkebargguin

NORAD lea dál ráhkadeamen njuolggadusaid doarjagiid hárrái eamiálbmogiidda ja ℅earddaide. Bargu vurdojuvvo gárvánit 1. jahkebealis 2002. Sámediggi ja eará áigeguovdilis sámi institušuvnnat váldojuvvojit mielde dán bargui gulahallanguoibmin ja gulaskuddaninstánsan.

NORAD addá doarjagiid eamiálbmogiidda máŋgga kanála bokte. Norgga eamiálbmotprográmma addá doarjaga njuolga eamiálbmotorganisašuvnnaide Brasilii, Chilii, Guatemalai, Paraguayii ja Perui. Norgga ja riikkaidgaskasaš eaktodáhtolaš organisašuvnnat o¿¿ot doarjaga projeavttaide mat leat oaivvilduvvon eamiálbmogiidda máŋgga riikkas. Lassin addet muhtun ambassádat doarjaga njuolga eamiálbmogiidda.

Romssa universiteahta Sámi dutkamiid guovddáš oa¿¿u doarjaga doallat jahkásaš Foruma eamiálbmotga¿aldagaid birra veahkkebargguin. Dát galgá lea gávnnadanbáikin veahkkeoassádalliide geat barget eamiálbmogiiguin.

Eaktodáhtolaš organisašuvdna Sámiráđđi oa¿¿u doarjaga projeavttaide eamiálbmogiidda gárgedusriikkaide.

NORAD gulahallá bures Sámedikkiin, Romssa universiteahta Sámi dutkamiid guovddá¿iin ja Sámiráđiin. Áigumuš lea joatkit ja gárgedit dán ovttasbarggu maiddái eará sámi birrasiidda mat barget eamiálbmogiiguin veahkkebargguin. Ođđa njuolggadusat mat leat ráhkaduvvomin, dahket vuđđosa NORAD:a boahttevaš bargui eamiálbmogiid ja ℅earddaid hárrái, ja dainna maiddái vuđđosa ovttasbargui ovddasguvlui sámi institušuvnnaiguin ja organisašuvnnaiguin.

Sámediggi lea váldán ovdan ga¿aldaga sierra Eamiálbmogiid Agenda 21 birra. Dát ga¿aldat árvvoštallojuvvo dárkileappot ee. Báikkálaš Agenda 21 sámi guovddášbáikedoaimma árvvoštallama vuođul, mii válbmejuvvo 2002s.

16 Sámi leavgga geavaheapmi

Sámi leavga dohkkehuvvui 13. Sámiid konfereanssas Åres borgemánu 15. 1986. Sámiráđđi mearridii dalle ahte guoskevaš riikkaid levgennjuolggadusat galge gustot. Norggas lea Olgoriikkadepartemeanta ráhkadan gaskaboddosaš njuolggadusaid leavgga árvodássemii eará leavggaid ektui.

Das rájes go leavga dohkkehuvvui Sámiid konfereanssas, de lea dat geavahuvvon ja geavahuvvo Sámedikkis, gielddain, fylkkagielddain, institušuvnnain ja priváhta oktavuođain. Gielddat ja fylkkagielddat mearridit ie¿a galgetgo ja olugo galget atnit sámi leavgga. Dat sáhttá geavahuvvot oktanaga dá¿a leavggain dahje okto. Muđui gustojit seamma njuolggadusat sámi levgii go dá¿a levgii.

Erenoamá¿it guovvamánu 6. oktavuođas, mii lea sámiid našuvnnalašbeaivi/sámeálbmoga beaivi, leat sámi leavgga geavaheami dárkilet njuolggadusat jearahuvvon. Gielda- ja guovlodepartemeantta nammadan bargojoavku lea geah℅adan dán dárkileappot, ja lea evttohan njuolggadusaid leavgga geavaheapmái. Deaŧala℅℅amus evttohus lea ahte láhka levgema birra gielddaid almmolaš visttiin heivehuvvo oktii sámi leavgga gustojeaddji geavahemiin. Viidáseappot evttoha Sámedikki ovddasteaddji bargojoavkkus ahte guovvamánu 6. dahkkojuvvo virggálaš levgenbeaivin.

Bargojoavkku raporta lea leamaš viiddisis gulaskuddamis, ja sisa leat boahtán 30 gulaskuddancealkámuša gielddain, fylkkagielddain je earáin. Sámediggi gieđahalai ášši skábmamánus 2001. Ráđđehus áigu gulaskuddancealkámušaid vuođul árvvoštallat nuppástuhttit lága levgema birra gielddaid almmolaš visttiin, ja evttohusa dahkat guovvamánu 6. birra virggálaš levgenbeaivin.