Ovdasátni

Ráđđehus háliida dásseárvosaš ja máŋggabealat servodaga mii lea oadjebas buohkaide. Mii almmuhit dál vuosttaš nationála doaibmaplána sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostá mas leat 32 doaibmabiju mat galget eastadit ja vuosttaldit dákkár cielaheami ja vealaheami.

Sámi giela, kultuvrra ja servodateallima eavttut leat áiggi mielde nannejuvvon, ja dábálaš ipmárdus ja dihtomielalašvuohta sámi leahkimis lea buorránan. Sámi mánáidgárddiin ja sámegieloahpahusas skuvllas lea mávssolaš rolla sámegielaid ja sámi identitehta nannemis. Sámi festiválat, sámi dáidda ja sámi searvevuođaid ásaheapmi leat leamaš mielde lokteme sámi gielaid, kultuvrra ja servodateallima.

Seammás diehtit mii ahte ovddeš áiggi vearrivuohta lea guođđán čiekŋalis háviid. Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna lea kárten Norgga eiseválddiid politihka sápmelaččaid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja meahccesuopmelaččaid ektui, ja guorahallan dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid maŋit áiggis. Norgga stáhta bealis šállošii Gonagas Harald dáruiduhttinpolitihka golggotmánu 7. beaivvi 1997. Stuoradiggi šállošii skábmamánu 12. beaivvi 2024 vearrivuođaid maid dáruiduhttinpolitihkka dagahii dáidda joavkkuide.

Kártemat čájehit mo majoritehtaálbmoga negatiiva miellaguottut sáhttet joatkahuvvat vaikko vel almmolaš politihkka lea ge nuppástuvvan. Sápmelaččaid cielaheapmi ja vealaheapmi lea ain stuora servodatváttisvuohta. Dás leat negatiiva váikkuhusat sidjiide geaidda dát čuohcá njuolga ja muđui obbalaččat servodahkii. Ovttaskas olbmuide sáhttá dat mielddisbuktit balu čájehit iežaset sámi identitehta dahje oassálastit almmolašvuođas. Servodatdásis sáhttá cielaheapmi ja vealaheapmi leat mielde bisuheame ja nanneme ovdagáttuid, ja maiddái vuortnuheami legitimerema.

Norggas mis ii galgga leat nu. Lea min oktasaš ovddasvástádus fuolahit ahte buot sámit dovdet iežaset oadjebassan ja fátmmastuvvon.

Doaibmaplána sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostá lea oassin ráđđehusa ollislaš barggus nannet ja ođasmahttit áŋgiruššama rasismma, cielaheami ja vealaheami vuostá, mii dáhpáhuvvá čearddalašvuođa ja oskku geažil. Ráđđehus lea meroštallan golbma čuovvovaš váldovuoruhansuorggi: 1) gulahallan ja buresdoaibmi demokratiija, 2) máhttu ja gelbbolašvuohta ja 3) oadjebasvuohta ja sihkarvuohta.

Ráđđehus giitá buohkaid geat leat buktán cealkámušaid doaibmaplánii. Erenoamáš giitu Sámediggái ja iešguđet sámi birrasiidda geat leat juohkán mávssolaš vásáhusaid ja dieđuid minguin. Dát cealkámušat leat leamaš dehálaččat buriid doaibmabijuid ráhkadeamis.

Ráđđehusa bealis,