2 Oktiigeassu
Kapihtal 1 addá vuođusdokumeanttaid oppalašgeah℅aldaga, maidda dieđáhus vuođđuduvvá, NOU 2000: 3 Sámi oahpaheaddjeoahppu – iešguđetlágán máhttovieruid gaskkas (Nergård-lávdegotti ℅ielggadus) ja NOU Frihet med ansvar – om høyere utdanning og forskning i Norge (Luđolašvuohta ovddasvástádusain – alit oahpu ja dutkama birra Norggas) (Mjøs-lávdegotti ℅ielggadus). Sámedikki gulaskuddancealkámuš dáid ℅ielggadusaide adnojuvvo deaŧalaš dán oktavuođas ja lea danne vásedin máinnašuvvon. Viidáseappot lea ℅ilgejuvvon dieđáhusa dihto ráddjehusa birra dahkamis oaivila evttohusaide mat šaddet institušuvnnaid ie¿aset válddi vuollása¿¿an maŋŋá go Stuorradiggi lea gieđahallan St.dieđ. nr. 27 (2000–2001) ja mearridan stuorát institušuvnnalaš autonomiija. Dieđáhus vuođđuduvvá viidáseappot guovtti ℅ielggadussii dutkama birra, Sámedikki ℅ielggadus 1996 ja Norgga dutkanráđi ℅ielggadus 1998, lassin dokumeanttaide mat gusket dáid ℅uovvoleapmái, earret eará St.meld. nr. 39 (1998–99) Forskning ved et tidsskille (Dutkan áigeearus).
Kapihtal 3 ℅ilge sámi veahkadaga iešguđetlágan dilálašvuođaid birra nugo sámegiela lávddu ja geavaheami, geatnegahtti riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid ja Sámedikki rolla eiseválddiid ráđđeaddi orgánan ja veahkadaga jietnaguoddin.
Kapihtal 4 válddaha alit oahppoinstitušuvnnaid dálá doaimmaid mat leat erenoamáš ℅uo¿¿ova℅℅at dán oktavuođas. Erenoamá¿it leat máinnašuvvon institušuvnnat main lea vásedin ovddasvástádus addit alit oahpu sámi veahkadahkii oktan gullevaš dutkamiin.
Kapihtal 5 ℅ilge sámi bestenvuđđosa alit ohppui. Lohkomateriála ℅ájeha ee. negatiiva oahppilohkogárgeduvvama dan guovtti sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas ja Guovdageainnus, mii almmatge orru veajihuvvomin dainna go oahppit geat válljejit sámegiela fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain lasket. Vásedin bestendoaibmabijut mat geavahuvvojit sisaválddedettiin muhtun universiteahtaide ja allaskuvllaide, ℅ilgejuvvojit.
Kapihtal 6 válddaha sámi dutkama oppalaš dili, ja deattuha erenoamá¿it Norgga dutkanráđi doaimma. Departemeanttaid ovddasvástádus gelbbolašvuođahuksemis dutkama vuolggahemiin ja ruhtademiin ie¿aset suorggi siskkabealde máinnašuvvo, ja dálá doaibmi dutkanprojeavttaid ovdamearkkat albmaduvvojit.
Kapihtal 7 ℅ilge davviriikkalaš ovttasbarggu oppala℅℅at dán duovdagis, ja deattuha namalassii Sámi Instituhta doaimma máinnašumi, ja Kapihtal 8 fas siskkilda iešguđetlágan orgánaid mat leat álggahuvvon ovddidit riikkaidgaskasaš dutkama ovttasbarggu eamiálbmotga¿aldagaid birra.
Kapihtal 9 sisdoallá ulbmiliid ja doaibmabijuid maid ráđđehus áigu doarjut oassin boahttevaš gárgedeamis.
Ráđđehusa juksanmearrin lea nannet sámi oahpu ja dutkama oppala℅℅at, lasihit sámi studeanttaid bestema ja addit lasihuvvon diehtovuđđosa sámi servodatdilálašvuođaid ja sámi kultuvrra birra oassin ollislaš gelbbolašvuođahuksemis. Evttohuvvon doaibmabijut ℅uvvot ráđđehusa ovttasbarggu (Sem-julggaštusa) politihkalaš vuođđolávddi, mii sámiid dohkkehemiin eamiálbmogin, njuolga dadjá ahte ráđđehus áigu doarjut sámi kultuvrra dan bokte ahte nanne Romssa universiteahta sámi dutkanbirrasa ja Sámi allaskuvlla Guovdageainnus.
Ráđđehusa politihkalaš juksanmeriid ℅uovvoleami dihtii leat evttohuvvon ℅uovvovaš doaibmabijut:
Ráđđehus deattuha ahte ovttasbargu oahppo- ja dutkandoaimmaheaddji institušuvnnaid gaskkas nannejuvvo ja áigu dahkat álgaga ℅ađahit ℅ielggadanbarggu mii ℅atnasa dan golmma institušuvdnii Sámi allaskuvlii, Sámi Instituhttii ja Romssa universitehttii, mii galgá árvvoštallat iešguđetlágan organisatuvrralaš rámmaid fágalaš ovttasbargui, dán vuolde maiddái hálddahuslaš ovttasorganiserenvugiid.
Romssa universitehttii biddjojuvvo riikkagottálaš ovddasvástádus eamiálbmogiidda guoski dutkamis, oahpus ja gaskkusteamis, maiddái sámegielas.
Oassin ráđđehusa dutkama oppalaš lasihanplánas oa¿¿u Romssa universiteahtta juolluduvvot bestenvirggiid mat leat bealljemerkejuvvon sámiguoski fágaduovdagiidda. Dutkioahppu dáid fágaduovdagiin šaddá opparat guovdilis dahkamuššan universitehttii.
Dábálaš budjeahttajuolludeamis áigu departemeanta árvvoštallat addit Romssa universitehttii ruđaid doibmiibidjat institušuvnna sámi oahpu ja dutkama strategiijaplána.
Ráđđehus áigu doarjut ahte Sámi allaskuvla oa¿¿u riikkagottálaš ovddasvástádusa áimmahuššat ja gárgedit sámegiela dieđafágan. Allaskuvlla fágabiras nannejuvvo ruđaid juolludemiin stipendiáhttavirggiide ja professor II-virggiide. Ulbmilin lea nannet birrasa vai sámegiella galgá sáhttit álggahuvvot alit dásis (mastergrádan) mii lea vuođusin sáhttit juolludit doavttergráda.
Sámi allaskuvlla fágabiras galgá nannejuvvot dainna ulbmiliin ahte sámi duodji sáhttá álggahuvvot alit dásis allaskuvlii. Deattuhuvvo ahte ovttasbargu Oslo allaskuvllain jotkojuvvo, muhto duoji váldofága gal hámola℅℅at heaittihuvvo Oslo allaskuvllas.
Ráđđehus áigu doarjut dihto fágalaš viiddideami Sámi allaskuvllas, ovdamearkka dihtii modulaiguin luonddu- ja valljodatvárrehálddaheamis ja muhtun servodatfágain.
Ráđđehus doarju ahte Sámi allaskuvla nannejuvvo nu ahte allaskuvlla stáhtus sáhttá nuppástuhttojuvvot dieđalaš allaskuvlan. Ovdehuvvo ahte stáhtusa nuppástuhttinohcamušaid dábálaš meannudanvuohki ℅uvvojuvvo. Dat mearkkaša ahte Sámi allaskuvlla ohcamuša ferte vuos fápmudanorgána gieđahallat mii árvvoštallá adnojuvvojitgo fágalaš eavttut devdojuvvon.
Sámi allaskuvla ferte vuoruhit doaibmabijuid mat lasihit studeantabestema. Institušuvdna oa¿¿u juolluduvvot liigeruđaid máksit goluid hálddahuslaš virgái mii earret eará pláne ja doaimmaha árjjálaš bestenbarggu.
Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu ovttasbarggus Sámedikkiin ℅ielggadit ga¿aldaga vásedin stipeanddas studeanttaide geat váldet ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpu Sámi allaskuvllas.
Budejju allaskuvllas galgá ain leat riikkagottálaš ovddasvástádus julevsámi gielas ja kultuvrras oassin oahpaheaddjeoahpus. Departemeanta áigu árvvoštallat dárbbu juolludit liigeruđaid mat ℅atnasit allaskuvlla ovddasvástádusduovdagii.
Davvi-Trøndelága allaskuvllas galgá ain leat riikkagottálaš ovddasvástádus oarjelsámi gielas ja kultuvrras oassin oahpaheaddjeoahpus. Departemeanta áigu árvvoštallat dárbbu juolludit liigeruđaid mat ℅atnasit allaskuvlla ovddasvástádusduovdagii.
Ráđđehus áigu budjeahttaoktavuođas ℅uovvolit álggahuvvon kvaliteahttagárgedanprojeavtta sámi joatkkaoahpahusas gárgedan dihtii sámi joatkkaskuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistan dihtii dohkálaš resursaávkkástallama. Dan guovtti sámi joatkkaskuvlla hálddahuslaš ℅atnasupmi árvvoštallojuvvo maŋŋá go nammaduvvon bargojoavku lea addán cealkámuša.
Ráđđehus áigu ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallat ulbmillaš ortnegiid arvvosmahttit eambbo sámiid ohcat joatkkaoahpahussii.
Sámi studeanttaid sisaváldima earreortnet alit ohppui sáhttá dárbu mielde viiddiduvvot, ja oktasaš eavttut sisaváldimii earreortnegiid bokte galget ráhkaduvvot.
Sámediggi oa¿¿u válddi mearridit rámmaplánaid erenoamáš sámi fágaide nugo sámegillii ja duodjái oahpaheaddjeoahpus. Rámmaplánaid eará fágaide mearrida departemeanta nugo ovdalge, muhto Sámediggi oa¿¿u vejolašvuođa addit ráđiid dáid fágaid sámi geah℅℅anvuogi birra.
Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu árvvoštallat guđe láhkai Sámediggi sáhttá oa¿¿ut stuorát váikkuhanfámu mánáidgárddi rámmaplána vejolaš ođđa veršuvnna hábmemii.
Ráđđehus áigu St.dieđáhusas nr. 1 (2002–2003) máhccat áššái Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta je. oktiisajusteamis.
Ráđđehus áigu buohkanas juolludusaid siskkabealde mat addojuvvojit Norgga dutkanráđi atnui, nannet Dutkanráđi sámi dutkama prográmma, deattuhemiin guhkesáigge℅uolbmabidjamiid.
Ráđđehus áigu nannet bestema sámi dutkamii. Nannen boahtá osohahkii Dutkanráđi bokte, osohahkii bestenvirggiid juolludemiin guoskevaš institušuvnnaid budjeahtaid bokte.
Ráđđehus áigu dahkat álgaga ságaškuššat lagat davvirikkalaš ovttasbarggu sámi dutkama organiserema várás.
Ráđđehus áigu fuolahit ahte eamiálbmotfierpmádat jotkojuvvo. Boahttevaš organiseren ferte árvvoštallojuvvot dárkileappot.
Ráđđehus áigu doarjut ahte addojuvvo doarjja lonohallat dutkiid ja váldofágastudeanttaid nannen dihtii oktavuođa eará eamiálbmogiiguin. Doarjaga sturrodat ferte árvvoštallojuvvot dárkileappot.
Ráđđehus áigu dahkat álgaga bargagoahtit lágidit sámi dilálašvuođaid álgovuolggalaš ja vuođusdieđuid vuođđoulbmillaš organiserema vai dieđut sáhttet dahkkojuvvot dábuhahttin oppalaš servodatplánemii ja dutkanulbmiliidda. Organiseren ja ruhtadeapmi ferte árvvoštallojuvvot dárkileappot.
Kapihtal 10 válddaha ekonomalaš ℅uvvosiid mat leat doaibmabijuin mat evttohuvvojit dieđáhusas. Evttohuvvon vuoruhandoaibmabijut galget eanaš geh℅℅ojuvvot ovtta olis ráđđehusa dutkama oppalaš lasihanplánain, ja leat boahttevaš jagiid budjeahttarámmaid duohken. Doaibmabidjoevttohusat eai navdojuvvo mielddisbuktit hálddahuslaš ℅uvvosiid. Evttohuvvon ℅ielggadus fágalaš ovttasbarggu gárgedeapmái guoski organisatuvrralaš rámmaid birra mielddisbuktá áiggi vuollái hálddahuslaš ℅uvvosiid.