5 Sámi besten alit ohppui

5.1 Álggahus

Sámi studeanttat leat váldojuvvon sisa iešguđetlágan oahpuide máŋgga universitehttii ja allaskuvlii Norggas. Institušuvnnat eai almmatge logahala studeanttaid etnalaš duogá¿a dahje gullevašvuođa. Dušše daid oahpuid dáfus main lea beassanvuođaráddjehus ja mearriduvvon earit sámi studeanttaide, leat institušuvnnain oppalašgeah℅aldagat mat ℅ájehit gallego sámi studeantta leat váldojuvvon sisa earreortnegiid bokte. Dát lohkomateriála siskkilda almmatge dušše sámi studeanttaid bestema alit ohppui.

Lohkomateriála guovtti stáhtalaš sámi joatkkaskuvllas ja fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain váldosa℅℅at Davvi-Norggas ja Davvi-Trøndelágas sáhttet albmadit bestenpotensiála alit ohppui. Lassin bohtet sisaváldimat duohtagelbbolašvuođa vuođul mii álggahuvvui 2001 sisaváldima rájes, ja sáhttá dahkat mearkkašahtti bestenpotensiála boahttevaš jagiin.

5.2 Sámegiella joatkkaskuvllain

Guovtti sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas ja Guovdageainnus dáhpáhuvvá oahpahus sámegillii dan muddui go geavatla℅℅at lea vejolaš. Lassin addojuvvo oahpahus sámegielas, sámi ávdnasiin ja fágain moattelogi fylkkagielddalaš joatkkaskuvllas, eatnašat Davvi-Norggas ja Davvi-Trøndelágas.

Doarjja addojuvvo sámi ohppiid ja oahpahalliid giellaoahpaheapmái joatkkaoahpahusas. Doarjja addojuvvo sámi ohppiid/oahpahalliid ovddas geat o¿¿ot sámegiela oahpahusa eará joatkkaskuvllain go sámi joatkkaskuvllain.

Fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain Finnmárkkus o¿¿ot buot oahppit geat válljejit dan, sámegiela (davvisámegiela) oahpahusa guoskevaš skuvllas. Eará fylkkain lea ovddasvástádus sámegiela oahpaheamis biddjojuvvon muhtun skuvllaide. Romssas galgá Ráissa joatkkaskuvla fuolahit gáiddusoahpahusa sámegielas skuvlajagi 2001/2002 rájes. Nordlánddas lea guovtti skuvllas ovddasvástádus sámegielas joatkkaoahpahusas, Hábmer joatkkaskuvllas mas lea ovddasvástádus julevsámegielas, ja Musárre joatkkaskuvllas mas lea ovddasvástádus oarjelsámegiela fálaldagas. Grong joatkkaskuvla buohtalastá buot sámegiela oahpaheami Davvi-Trøndelága joatkkaskuvllain. Lulli-Trøndelágas lea Plassje ja Oppdal joatkkaskuvllain sámegiela (oarjelsámegiela) oahpaheapmi.

Guovtti sámi joatkkaskuvllas lea buohkanas ohppiid lohku njiedjan maŋimuš oasis 90-logus. Kárášjoga skuvllas, mas lea dábálašfágaid lohkansuorgi, lea oahppilohku njiedjan 120 oahppis 1993/94s 88 oahppái 1993/94s. Guovdageainnu skuvllas, mas leat fidnofágalaš lohkansuorggit, lea oahppilohku njiedjan 110 oahppis 1993/94s 71 oahppái 2001/2002s. Fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain Finnmárkkus lea sodju mannan nuppeguvlui dasgo oktila℅℅at eambbo oahppit váldet sámi giellaoahpaheami. Erenoamáš mearkkašahtti mađe leat lassánan oahppit geat váldet sámegiela vuosttasgiellan. Ohppiid logu njiedjan guovtti sámi joatkkaskuvllas orru veajihuvvomin dainna go lassáneaddji lohku oahppit fylkkagielddalaš skuvllain válljejit sámegiela. Ohppiid lohku joatkkaskuvllain Kárášjogas ja Guovdageainnus boahtá ovdan tabeallas 5.1, ja ohppiid lohku fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain Finnmárkkus geain lea sámegiela oahpaheapmi boahtá ovdan tabeallas 5.2.

Buohkanas oahppilogu oppalašgeah℅aldat joatkkaskuvllain geain lea sámegiela oahpaheapmi jagis 1999/2000 ℅ájeha 463 oahppi buohkanaslohkun, geain 225 oahppi váldet vuosttasgiela ja 114 nubbegiela, oktiibuot 339, earát juohkásit B- ja C-gillii ja válljenfágii. Skuvlajagis 2001/2002 álggahuvvui vuosttas geardde julevsámegiela oahpaheapmi vuosttasgiellan joatkkaoahpahusas. Dát lea lunddolaš ℅uovus das go Divtasvuona suohkan lea addán julevsámegiela oahpaheami vuosttasgiellan vuođđoskuvllas 1991 rájes.

5.3 Besten Sámi allaskuvlii

Sámi allaskuvlla bestenguovlu lea prinsihpas olles sámi guovlu, nappo sihke Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša lassin Norgga sámi guovlluide. Eanaš studeanttat bohtet dattetge lagasguovllus, gielddain Kárášjohka ja Guovdageaidnu (60 proseantta), eará studeanttat bohtet váldosa℅℅at eará gielddain Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas (32 pst.), ja 8 pst. bohtet Ruoŧas ja Suomas (oahppojagi 1998/99 logut).

Allaskuvllas leat máŋga jagi leamaš váttisvuođat deavdit oahpposajiid, erenoamá¿it ovdaskuvlaoahpus, muhto maiddái dábálašoahpaheaddjeoahpus. Dáid oahpuid várás lea mearriduvvon dihto mihttolohku sisaváldimii. Vuollegis ohcciloguid gea¿il eai leat juohke jagi váldojuvvon studeanttat ovdaskuvlaoahpaheaddjeohppui maŋimuš jagiin. Sisaváldin ℅ak℅at 2001 ℅ájeha almmatge positiiva gárgeduvvama, go goappašiid máinnašuvvon ohppui lea studeanttaid sisaváldin lassánan, ja buohkanas studeantamihttolohku lea devdojuvvon.

Sámi allaskuvlii sisaváldimis gáibiduvvo ahte studeanttat máhttet sámegiela. Potensiála ohccin šaddet danne vuostta¿ettiin oahppit geat váldet sámegiela vuosttasgiellan joatkkaoahpahusas. Ohccit geain lea sámegiella nubbegiellan dahje sámegielmáhttu man leat o¿¿on eará vuogi mielde, sáhttet váldojuvvot sisa juos cevzet giellaiskosis.

Ohppiid logu oppalašgeah℅aldat geat ℅ađahedje loahppaiskosa giđđat 2001 joatkkaskuvllain dábálašfágaid lohkansuorggis mas sámegiella lei fágabiirres, boahtá ovdan tabeallas 5.3. Loguin eai leat mielde oahppit fidnofágalaš lohkansuorggis, geat lassin mearriduvvon teoriijafágaide/sámegillii o¿¿ot dábálaš lohkangelbbolašvuođa. Sii bohtet lassin.

Juos rehkenastá lohkanfrekveanssa mii lea sullii 50, de leat vuollel 40 oahppi geat jahkása℅℅at ℅ađahit loahppaiskosa joatkkaskuvllain, gelbbola℅℅at njuolga sisaváldojuvvot Sámi allaskuvlii, lassin badjelaš 40 geat cevzet giellaiskosa.

5.4 Sisaváldinearit sámi ohcciide

Guhkit áigge leat leamaš vásedin doaibmabijut buoridan dihtii sámi ohcciid bestema alit ohppui. Máŋga institušuvnna leat mearridan sierra eriid sámi ohcciide. Romssa universiteahtas leat ásahuvvon earit sámi studeanttaide eanaš oahpuide main lea beassanvuođaráddjehus. Dát gusto sisaváldimii medisiidnii, psykologiijai, juridihkkii, farmasiijai, guolástuskandidáhttii, guolástusdearvvasvuhtii, mearradollui, alit eanadollui ja siviilaingeneraohppui. Juos galget beassat sisa earreortnega bokte, de fertejit ohccit deavdit gáibádusaid ℅álihuvvat sámi jienastuslohkui, muhto ii gáibiduvvo ahte sii duođas ℅u¿¿ot jienastuslogus. Dáid oahpposajiid siskkabealde fas oidojuvvojit ohccit geain lea sámi giellagelbbolašvuohta. Sámi studeanttaid earreortnet albmanahttá ℅ielgasit universiteahta ovddasvástádusa ovdanbuktit ja gaskkustit dieđuid sámi servodahkii buorrin. Ortnet bálddastahttá dieinna lágiin ortnega mii gusto davvi-norgalaš ohcciide máŋgga oahpus.

Maiddái eará institušuvnnat leat mearridan sámi eriid muhtun oahpuide. Birggona universiteahtas leat máŋggaid jagiid ℅ađa várrejuvvon 2 oahpposaji rádjai sámegielat sámiide medisiidnaoahpus.

Finnmárkku allaskuvllas lea 10 pst. rádjai oahpposajiin guovlluguovdasaš earis várrejuvvon sámi studeanttaide. Earreortnet geavahuvvo maiddái sisaválddedettiin mediateknihka ohppui Lillehammer ja Stavanger allaskuvlii, ortopediijaingenera-, reseptára- ja bátneteknihkarohppui Oslo allaskuvlii ja šibitdoavtterohppui Norgga veterinearaallaskuvlii. Dáid eriide sisváldimii gáibiduvvo ahte ohccit duođaštit sámegielmáhtu.

Institušuvnnat geavahit muhtun iešguđetlágan sisaváldineavttuid earreortnegiid bokte, dasgo meroštallet iešguđetláhkai mii sámi ohcci/sámi studeanta lea. Departemeanta áigu bivdit institušuvnnaid bálddalastit geavada dán duovdagis (vrd. ℅uoggáin 8.7).