3 Sámi veahkadat – giella ja vuoigatvuođat

3.1 Sámi giella – lávdu ja geavaheapmi

Olles sámi ássanguovllus, nappo Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, rehkenastojuvvojit ássat sullii 50 000 sápmela℅℅a, meroštallojuvvon dovdomearkkaid mielde nugo giella, etnalaš ja kultuvrralaš gullevašvuohta dahje ealáhusláhki árbevirolaš sámi ealáhusain. Birrasiid bealli buot sámiin ássá Norggas.

Iešguđetlágan giella- ja suopmanráját mannet riikkarájáid rastá. Maiddái iešguđet našuvnnalašstáhta siskkabealde gávdnojit giella- ja suopmanearut. Árbevirola℅℅at rehkenastojuvvojit gávdnot golbma váldosuopmana, guovddášsámegiella mii fas juhkkojuvvo davvisámegiellan ja julevsámegiellan, ja oarjelsámegiella ja nuortasámegiella. Nuortasámegiela sárdnot dán áigái eanaš ruošša- ja suomabealde.

Olles dálá sámi ássanguovllus lea sámi veahkadat unnitlogus earret muhtun vuotnaguovlluin Davvi-Norggas, Sis-Finnmárkkus, ja davimus gielddain Ruoŧas ja Suomas, gos leat eanetlogus. Sihke oarjelsámegiella ja nuortasámegiella gártet hui uhca giellabirasin Norggas, dan botta go julevsámegiella lea veahá gievrrat. Davvisámi giellaguovlu lea ℅ielgasit stuorámus. Guovdageainnu ja Kárášjoga gielddas lea sámi veahkadat stuorra eanetlogus. Danne dát guokte gieldda sierranit eanaš eará sámi guovlluin Norggas ja gártet davvisámegiela ℅oahkášguovlun.

Guorahallama mielde man Sámi giellaráđđi dagai riikka sámi giellaguovlluin, rehkenastojuvvo ahte leat sullii 25 000 olbmo geat leat sámegielagat dan áddejumis ahte máhttet ℅uovvut sártnodeami sámegillii, ja 53 proseantta sámegielagiin máhttet sihke lohkat, ℅állit ja hállat sámegiela. Dát máksá ahte badjel 10 000 sámegielaga eai máhte lohkat ja ℅állit sámegiela.

Muhtun guovlluin gos sámegiella lea rašis dilis, leat ceggejuvvon sámi giellaguovddá¿at. Dál leat njeallje diekkár guovddá¿a, Porsáŋggus, Gáivuonas, Evenáššis ja Divtasvuonas. Golbma vuostaš namahuvvon leat gielddalaš guovddá¿at, ja Árran giella- ja oahppoguovddáš Divtasvuonas lea organiserejuvvon vuođđudussan. Giellaguovddá¿iid dahkamuššan lea áimmahuššat ja gárgedit sámi giela iešguđet guovllus ja dan bokte doaibmat kulturguoddin.

3.2 Riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođat

Norgga eiseválddit leat álbmotrievtti ja riikkagottálaš rievtti bokte geatnegahttojuvvon láh℅it dilálašvuođaid nu ahte sámi veahkadat galgá sáhttit seailluhit ja gárgedit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. Dákkár geatnegasvuođat leat ee. mearriduvvon lágas geassemánu 12. 1987 nr. 56 (sámeláhka). Dát prinsihppa nannejuvvui maiddái vuođđolága bokte 1988s nu ahte Stuorradiggi mearridii ℅uovvovaš lasáhusa Vuođđoláhkii (§ 110 a):

Stáhta eiseválddit leat geatnegahttojuvvon láh℅it dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit ie¿as giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámeláhka nuppástuhttojuvvui maŋimusat 1990s, ja ođđa kapihtal sámi giela birra mearriduvvui. Dáinna sámelága lasáhusain lea nannejuvvon ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosa℅℅at dihto áššeduovdagiid ja dárkileappot geográfala℅℅at meroštallojuvvon ja ráddjejuvvon guovlluin (hálddahanguovlluin). Guhtta namahuvvon gieldda leat mearriduvvon sámi giela hálddahanguovlun, vihtta Finnmárkkus ja okta Romssas. Dát mearkkaša earret eará ahte báikkálaš orgánat dáid gielddain fertejit vástidit ℅álalaš jearaldagaid seamma gillii, ja láhkaásahusat, almmolaš dieđáhusat ja skovit jna. mat namalassii gusket dahje leat oaivvilduvvon olles dahje osiide sámi veahkadagas, fertejit gávdnot sihke dárogillii ja sámegillii. Báikkálaš almmolaš orgánat dáid gielddain leat dáinna lágiin rávvejuvvon doaibmat guovttegielagin.

Seammás oa℅℅ui vuođđoskuvlaláhka lasáhusa (§ 40 a) mii attii mearrádusaid vuoigatvuođaid birra oa¿¿ut sámegiela oahpaheami. Láhka geassemánu 17. 1998 nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra (oahpahusláhka) addá dálá mearrádusaid rievtti birra oahpaheapmái sámegielas ja sámegillii. Oktagaslaš riekti sámegiela oahpaheapmái gusto dárkilet njuolggadusaid mielde sámi ohppiide miehtá riikka sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Sámi guovlluin sáhttá gielda addit láhkaásahusa das ahte buohkat vuođđoskuvlaagis galget oa¿¿ut sámegiela oahpaheami.

Norga lea guorrasan máŋgga riikkaidgaskasaš konvenšuvdnii main lea mearkkašupmi eamiálbmogiid riektedillái. —ujuhuvvo namalassii ON-konvenšuvdnii 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, Eurohparáđi lihttui guovllu- dahje veahádatgielaid birra 1992 ja ILO-soahpamuššii nr. 169 1989 eamiálbmogiid ja ℅earddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Vuosttasin namahuvvon konvenšuvnna artihkal 27, mii earret eará lei Vuođđolága § 110 a vuolis, suddje etnalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš veahádagaid miellahttoriikkain. Mearrádus ii gusto dušše eamiálbmogiidda, muhto oppala℅℅at veahádatjoavkkuide mat leat namahuvvon. Norgga dilálašvuođain lea dán mearrádusas mearkkašupmi sámi álbmotjovkui ja sin kultuvrra ja giela suddjemii. Mearrádus lea laktojuvvon láhkii miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili nannema birra (olmmošvuoigatvuođaláhka) ja gusto dainna njuolga norgga láhkan.

ILO-soahpamušas nr. 169 eamiálbmogiid ja ℅earddalaš álbmogiid birra lea ulbmilin láh℅it dilálašvuođaid eamiálbmogiid iešlági, ja maiddái kultuvrra, giela ja luondduvuđđosa, seailluheapmái ja gárgedeapmái. Dat sisdoallá njuolggadusaid eiseválddiid geatnegasvuođa birra mearridit doaibmabijuid doarjun dihtii dán barggu ja njuolggadusaid eamiálbmogiid searvideami birra mearridanproseassaide mat gusket sidjiide. Sámit dohkkehuvvojit eamiálbmogin Norggas. ILO-soahpamuš dahká deaŧalaš oasi norgga sámepolitihka prinsihpalaš vuđđosis mii lea rievttála℅℅at ℅adni dokumeanta mii gusto njuolga eamiálbmogiid suddjemii.

3.3 Sámedikki rolla

Sámediggi ásahuvvui 1989s sámelága mielde ieh℅anas álbmotválljen orgánan sámelága mielde. Dat galgá leat ráđđeaddi orgánan eiseválddiide buot áššiin mat gusket sámi veahkadahkii ja lea dainna orgána mii lea sámi veahkadaga jietnaguoddi. Sámediggi lea bargosis bidjan oppalaš juksanmearrin váfistit «kultuvrralaš jotkkolašvuođa sámiid stáhtusa ja vuoigatvuođaid vuođul álbmogin ja eamiálbmogin». Oahppoduovdagii lea Sámediggi hámuhan juksanmeari ná: «Alla dássi sámiid gelbbolašvuođas ja dohkálaš dieđut sámi dilálašvuođaid birra servodaga ektui muđui.» Sámediggi lea albmanahttán gudneáŋgirvuohtan ja juksanmearrin gárgedit gievrras sámi oahppo-, dutkan- ja fágabirrasiid ja gárgedit institušuvnnaid mat dutket sámi dilálašvuođaid.

Bajit juksanmearrin lea mearriduvvon ahte Sámediggái galgá ceahkkálagaid addojuvvot stuorát váikkuhanfápmu áššiin mat namalassii mearkkašit ja gusket sámi veahkadahkii. Oassin dás lea earret eará addojuvvon Sámediggái lága suoidnemánu 17. 1998 nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra (oahpahusláhka) láhkavuđđosiin váldi mearridit sámegiela oahppoplána sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii, ja erenoamáš sámi fágaide (duodji ja boazodoallu) joatkkaoahpahusas viidodat- ja resursarámmaid siskkabealde maid departemeanta mearrida. Sámediggi ráhkada oahppoplánaevttohusaid eará fágaide mat leat vuođđoskuvllas, maid departemeanta mearrida. Válddi sirdin Sámediggái maiddái alit oahpu hárrái máinnašuvvo kapihttalis 8.