4 Kapittel 1 og 12 og lovforslaget oversett til samisk

Oversatt av Amund Nergård

1 Proposišuvnna váldosisdoallu

Guolástus- ja riddodepartemeanta evttoha proposišuvnnas rievdadusaid njukčamánu 26. b. 1999 lágas nr. 15 guolástan- ja bivdinvuoigatvuođa birra (oassálastinláhka), geassemánu 6. b. 2008 lágas nr. 37 luođuealli mariidna resurssaid hálddašeami birra (mearraresursaláhka) ja geassemánu 17. b. 2005 lágas nr. 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra Finnmárkku fylkkas (finnmárkkuláhka). Dát lea vástádus ávžžuhusmearrádussii finnmárkkulága meannudeami oktavuođas 2005:s mas Stuorradiggi bivdá ráđđehusa nu johtilit go vejolaš čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa bivdit mearas Finnmárkku olggobealde, dás maiddái uhcimus eari fatnasiidda mat leat oanehat go logi mehtera, ja ovddidit čuovvolanášši dan birra Stuorradiggái.

Guolástus- ja riddodepartemeantta ávžžuhusa vuođul nammaduvvui riddoguolástuslávdegoddi Finnmárkku várás gonagaslaš resolušuvnnain geassemánu 30. b. 2006. Riddoguolástuslávdegoddi ovddidii ovttajienalaš rávvaga guovvamánu 18. b. 2008, NOU 2008:5. Lávdegotti loahppajurdda lea ahte olbmuin geat ásset Finnmárkku vuonain ja rittuin, historjjálaš geavaheami ja álbmotrievtti vuođul, lea vuoigatvuohta bivdit mearas Finnmárkku olggobealde iežaset atnui ja ealáhussan. Lávdegoddi evttoha eanet doaibmabijuid, earret eará sierra finnmárkkuguolástuslága, áidnalunddot vuotnaguolástusvuoigatvuođa, báikkálaš hálddašeami gitta njealji nautalaš miilla rádjai vuođđolinjás ja juolludit resurssaid (kapitála, eriid jna.) stáhtas.

Maŋŋágo čielggadus ovddiduvvui, lea Guolástus- ja riddodepartemeanta sádden riddoguolástuslávdegotti evttohusaid gulaskuddamii ja konsulteren Sámedikkiin riektevuođu dulkoma birra ja iešguđet doaibmabidjoevttohusaid birra. Guolástus- ja riddoministtar ja Sámediggeráđđi sohpe miessemánus 2011 doaibmabidjoevttohusčoahki, vaikke vel rievttálaš gažaldagat eai dulkojuvvo ja áddejuvvo seamma láhkai. Sámedikki eanetlohku dohkkehii doaibmabijuid go dievasčoahkkin meannudii ášši geassemánu 9. b. 2011, dainna várrehusain ahte rievttálaš vuođđu ii áddejuvvo seamma láhkai.

Guolástus- ja riddodepartemeanta ii leat ovttaoaivilis riddoguolástuslávdegottiin sin árvvoštallamis ahte álbmotrievtti njuolggadusaid vuođul álgoálbmogiid ja historjjálaš geavaheami birra, livččii Finnmárkku álbmogis guolástanvuoigatvuohta. Departemeanta bidjá maiddái vuođđun ahte gustovaš njuolggadusat guolásteami muddemii ja oassálastimii guorrasit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin.

Dattetge áigu Guolástus- ja riddodepartemeanta evttohit lága bokte dakkár vuoigatvuođa bivdit dorski, divssu ja sáiddi buohkaide geat ásset Finnmárkkus, Davvi-Romssas ja dain guovlluin gos muđui leat mearrasápmelaččat Romssas ja Nordlánddas, maid Gonagas mearrida, ja geat eaiggáduššet mearkalogahallojuvvon fatnasa mii lea oanehat go 11 mehtera ja geat leat guolásteddjiidlogahallamis. Dakko bokte áigut sihkkarastit ahte guolástusmuddemat maiddái boahtteáiggis leat čielgasit álbmotrievtti rámmaid siskkobealde, ja áigut guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoapmin váikkuhit nannet sin geat guolástit smávva fatnasiiguin osiin Davvi-Norggas. Ferte sáhttit dadjat ahte dát guorrasa guolástuslávdegotti evttohusaid áigumušaide. Departemeanta evttoha ahte láhkanannen dahkkojuvvo ođđa njuolggadusa bokte oassálastinlága paragráfii 1 a ja mearraresursalága § 11 guđát lađđasii.

Guolástus- ja riddodepartemeanta áigu viidáseappot rahpat dan vejolašvuođa ahte vuotnaguolástuslávdegoddi sáhttá ásahuvvot Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda várás njuolggadusa bokte mearraresursalága paragráfii 8 b. Seammás álggahuvvo sierra proseassa oažžut rámmašiehtadusa gaskal Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sámedikki konsultašuvnnaid birra mat gusket guolástusáššiide. Vuotnaguolástuslávdegotti bargamušat ja makkár deaddu galgá biddjojuvvot lávdegotti cealkámušaide, galget leat maid ságaškuššojuvvon viidáseappot rámmašiehtadusa barggus.

Departemeanta áigu maiddái rahpat dan vejolašvuođa ahte gáibádusat dohkkehit dálá vuoigatvuođaid bivdinsajiide, sáhttet ovddiduvvot Finnmárkkukommišuvdnii. Ođđa njuolggadus lea evttohuvvon finnmárkkulága § 29 vuosttaš lađđasa nuppi dilkkožis mii addá láhkavuođu dasa.

Dasa lassin evttoha departemeanta muhtun eará doaibmabijuid riddoguolástuslávdegotti evttohusaid čuovvoleapmái mat eai mearkkaš láhkanannema. Evttohuvvon lea várret dorskelasseeari rabas jovkui bivdit dorski, divssu ja sáiddi Finnmárkkus, Davvi-Romssas ja dain guovlluin gos muđui leat mearrasápmelaččat Romssas ja Nordlánddas, maid departemeanta mearrida. Departemeanta ii leat dahkan oaivila das mo dát earri galgá geavahuvvot boahtteáiggis, muhto evttoha ahte dát lea dakkár ášši masa vuotnaguolástuslávdegoddi sáhttá ovddidit cealkámuša. 2011 ja 2012 várás lea juhkkojuvvon 3000 tonna dorski lasseearrin rabas joavkku fatnasiidda dán guovllus.

Mii guoská vuotnavuoigatvuođagažaldahkii, de ii oainne Guolástus- ja riddodepartemeanta ahte sis geat ásset vuotnaguovlluin, livččii áidnalunddot guolástanvuoigatvuohta, ii Finnmárkkus ii ge eará vuonain rittus. Dattetge oaivvilda departemeanta ahte lea dárbu sihkkarastit dan ahte uhcimus fatnasat besset bivdit eriideaset. Danne evttoha departemeanta gieldit fatnasiid mat leat guhkit go 15 mehtera, guolásteames vuotnalinnjáid siskkobealde, muhto spiehkastanvejolašvuođain.

12 Guolástus-ja riddodepartemeantta árvvoštallamat ja loahppajurdagat

12.1 Álggahus

Stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođat sápmelaččaid ektui ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna (SP) 27. artihkkala vuođul ja ILO-konvenšuvnna nr. 169 vuođul álgoálbmogiid birra iehčanas stáhtain 15. artihkkalis leat árvvoštallojuvvon 10. kapihttalis, ja historjjálaš geavaheapmi lea árvvoštallojuvvon 11. kapihttalis. Dat álbmotrievttálaš ja historjjálaš geavaheami oppalaš árvvoštallamat, maid Guolástus-ja riddodepartemeantta lea dahkan dán kapihttalis, leat vuođđun vuolábeale árvvoštallamiidda ja loahppajurdagiidda.

Riddoguolástuslávdegotti ja sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusat leat váldoáššis vuođđuduvvon dasa mo lávdegottit leat árvvoštallan stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin. Dan lassin lea riddoguolástuslávdegoddi viidát árvvoštallan mo Finnmárkku álbmot historjjálaččat leat geavahan riddo- ja vuotnaguovlluid. Dán vuođu ollislaš árvvoštallama vuođul lea lávdegoddi evttohan dakkár guolástanvuoigatvuođa, mii galgá gustot buohkaide geat ásset Finnmárkkus, ja danne ii gusto ge vuoigatvuohta erenoamážit mearrasámi servodagaide.

Departemeantta árvvoštallama vuođul gustojit lávdegotti evttohusat viidábut go dan maid álbmotriekti gáibida.

Departemeanta deattuha ahte dán proposišuvnna ulbmil lea ovddidit doaibmabijuid mat sáhttet sihkkarastit dan ahte hálddašanvuogádat maiddái boahtteáiggis lea čielgasit daid rámmaid siskkobealde, mat čuvvot álbmotrievttis ja mat guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoapmin sáhttet váikkuhit nannet sin geat bivdet smávva fatnasiiguin Davvi-Norggas. Ferte sáhttit dadjat ahte dat guorrasa riddoguolástuslávdegotti evttohusaid áigumušaide.

Dán kapihttalis lea čohkkejuvvon dat mo departemeanta árvvoštallá riddoguolástuslávdegotti evttohusaid. Álggos árvvoštallojuvvo guorrasa go gustovaš guolástushálddašeapmi stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sápmelaččaid ektui álgoálbmogin ja minoritehtan kapihttalis 12.2. Dasto gieđahallojuvvo riddoguolástuslávdegotti evttohus mearridit guolástanvuoigatvuođa buohkaide Finnmárkkus ja vuotnavuoigatvuođa kapihttaliin 12.3.2 ja 12.3.3. Viidáseappot gieđahallá departemeanta dakkár gažaldagaid go mielráđđenvuoigatvuohta, galgá go ásahuvvot sierra finnmárkkuguolástusláhka dahje láhka guolásteami birra mearrasámi guovlluin, lávdegotti evttohus addit oktagaslaš vuoigatvuođaid ja riddoguolástuslávdegotti eará evttohusat. Loahpas gieđahallojuvvo guđe geográfalaš doaibmaguovllut galget gustot daidda doaibmabijuide maid departemeanta evttoha ásahit, ja doaibmabidjoevttohusat gieđahallojuvvojit kapihttalis 12.7.

12.2 Gustovaš guolástushálddašeapmi ja álbmotrievttálaš geatnegasvuođat

Riddoguolástuslávdegoddi ii leat árvvoštallan guorrasit go gustovaš njuolggadusat guolástusmuddemii ja guolástanoassálastimii stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin. Ii ge leat lávdegoddi cealkán dan ahte dat doaibmabijut mat evttohuvvojit, leat dárbbašlažžan dasa ahte oažžut Norgga guolástushálddašeami álbmotrievttálaš rámmaid siskkobeallái.

Departemeanta bidjá vuođđun ahte dat njuolggadusat mat gustojit guolástusmuddemiidda ja guolástanoassálastimii, guorrasit stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin. Dat lea árvvoštallojuvvon máŋgii 1990 rájes, ja áiggiid čađa leat čađahuvvon iešguđetlágan doaibmabijut dan várás ahte buorebut láhčit dilálašvuođaid mearrasápmelaččaide vai sii galget beassat nannet vejolašvuođaid bisuhit kultuvrraset ja eallinvuogiset, ja oažžut mielváikkuhanfámu guolleresurssaid hálddašeapmái, geahča 1. mildosa válddahusa.

Konsultašuvnnat čađahuvvojit jeavddalaččat Sámedikkiin iešguđet guolástusáššiid birra main lea dahje sáhttá leat váikkuhus sápmelaččaide, ja Sámediggi oassálastá maiddái muddenčoahkkimiidda ja Norgga sáttagoddái earrešiehtadallamiin Norgga-Ruošša guolástuskommišuvnnas. Viidáseappot leat guolástusmuddemiin oppalaččat iešguđetlágan njuolggadusat mat galget láhčit dilálašvuođaid smávvilguolásteapmái ja riddo- ja vuotnaguolásteapmái ja lotnolasealáhusaide.

Berre čujuhit ahte eai leat olus hehttehusat jus áigu álgit guolásteaddjin rabas guolástusaide odne. Dan dáfus leat láhččojuvvon dilálašvuođat sidjiide geat háliidit álggahit guolásteami uhcit fatnasiiguin passiiva bivdosiiguin.

ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra bidjá 27. artihkkala vuođul stáhtii boađusgeatnegasvuođa dan ektui ahte leat mielde sihkkarastimin mearrasámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa.

2. mildosa visogovva čájeha ahte guolástusat mearrasámi guovlluin leat hedjonan sakka eará guovlluid ektui Davvi-Norggas. Dasa leat máŋga siva ja sivat leat máŋggabealat, ja doppe leat eará bealit go dušše hálddašeami rámmaeavttut mat váikkuhit barggaheami ja ássanmálle dáin guovlluin.

Dasa lassin lea dávjá nu ahte go lea uhccán guolástandoaibma guovllus, de sáhttet leat stuorát hástalusat álgit guolásteaddjin juogo fanasveahkan dahje iežas fatnasiin. Iskkadeamit čájehit ahte ain leat ollugat geat álget guolástit bearraša, báikegotti ja fidnofierpmádaga vehkiin, ja danne lea dakkár ealáhus mii lea oidnosis, dehálaš dasa ahte boktit beroštumi ealáhussii.

Seammás ferte árjjalaš guolástusbirrasis leat dárbbašlaš infrastruktuvra čadnojuvvon doibmii, mas lea erenoamáš dehálaš ahte lea vejolašvuohta gáddet sállašiid báikkálaš vuostáiváldimii ja mas leat buorit bagadanfálaldagat ja reaidobálvalusat. Dás lea fas lagaš sorjavašvuohta guovllu oppalaš infrastruktuvrii, daidda fálaldagaide mat leat iešguđet gielddas ja eará ealáhusdoaimmaide.

Vaikke vel gustovaš muddennjuolggadusat ja guolástusoassálastin guorrasit daidda álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide mat stáhtas leat sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin, ja lea ge bures láhččojuvvon dasa ahte álgit guolásteaddjin rabas guolásteapmái odne, de oaivvilda departemeanta ahte dattetge sáhttá leat ávkkálaš álggahit doaibmabijuid mat leat mielde nannemin ávnnaslaš kulturvuđđosa sápmelaččaide álgoálbmogin maiddái boahtteáigái, ja mat maiddái sáhttet leat mielde nannemin sin geat bivdet smávva fatnasiiguin osiin Davvi-Norggas guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoapmin.

Maiddái go guoská njuolggadusaide mielváikkuhanfámu birra ILO-konvenšuvnna 15. artihkkala vuođul, oaivvilda departemeanta ahte gustovaš hálddašanvuogádat guorrasa álbmotriektái. Departemeanta áigu dattetge ásahit vuogádaga mii addá sámi beroštusaide vejolašvuođa eanet árjjalaččat váikkuhit mearrádusproseassaide go dan maid sii odne sáhttet.

12.3 Riddoguolástuslávdegotti árvalusaid árvvoštallan

12.3.1 Álggahus

Nu go čájehuvvon 7. kapihttalis, de sáhttá riddoguolástuslávdegotti evttohusaid juohkit njealljin sierranas kategoriijan; oktasaš vuoigatvuođat, oktagaslaš vuoigatvuođat, mielráđđenvuoigatvuohta ja ekonomalaš ortnegat. Dát evttohusat árvvoštallojuvvojit vuolábealde.

12.3.2 Oktasaš guolástanvuoigatvuođa árvvoštallan buot guovllu olbmuide

Riddoguolástuslávdegoddi evttoha ahte guolástanvuoigatvuohta olbmuide geat ásset Finnmárkku vuotna- ja riddoguovlluin, mearriduvvo rievttálaš prinsihppan, ja ahte dat váldojuvvo sierra láhkii mii galgá muddet guolástanvuoigatvuođa olggobealde Finnmárkku. Lávdegotti láhkaásahusevttohusas daddjojuvvo ahte olbmuin geat ásset Finnmárkku vuotna- ja riddoguovlluin, lea guolástanvuoigatvuohta mearas olggobealde Finnmárkku historjjálaš geavaheami vuođul ja álbmotrievtti njuolggadusaid vuođul álgoálbmogiid ja minoritehtaid birra. Dát vuoigatvuohta galgá gustot buot álbmotjoavkkuide.

Lávdegoddi oaivvilda ahte dát lea váldočuokkis sin čielggadeamis, ja ahte lea dehálaš deattastit guolástanvuoigatvuođa, vaikke vel vuoigatvuođa ferte ge ráddjet nu guhkás go luondduresurssaid vuhtiiváldin gáibida dan, geahča vuolábealde ságaškuššama friija guolásteami birra. Lávdegoddi deattuha ahte njuolggadusa duohta váikkuhus lea ahte dat deattasta riektegáibádusa olbmuide Finnmárkkus guolástushálddašeami ektui, ja ahte láhkanannen lea dehálaš sihke dan ektui ahte mearridit vuoigatvuođa sisdoalu ja dan vuođu. Lávdegoddi čujuha viidáseappot dasa ahte vuoigatvuohta lea dehálaš ja dasa ahte dat guoská maiddái olbmuid vuoiggalašvuođadovdui.

Riddoguolástuslávdegoddi vuođđuda guolástanvuoigatvuođa guovtti rievttálaš vuđđui; álbmotriektái ja vieruiduvvan vuoigatvuođaid vuođđudeapmái. Guolástus- ja riddodepartemeanta oaivvilda, nu mo ságaškuššojuvvon ovddabealde 11. kapihttalis, ahte ii sáhte vuođđudit makkárge vuoigatvuođa Finnmárkku riddo- ja vuotnaálbmoga historjjálaš geavaheapmái dáin guovlluin. Guolástus-jariddod-departemeanta lea váldoáššis ovttaoaivilis das mo lávdegoddi válddaha álbmotrievtti, muhto oaivvilda seammás ahte gustovaš guolástushálddašeapmi guorrasa stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sápmelaččaid ektui, geahča kapihttala 12.2.

Departemeanta ii sáhte oaidnit ahte livččii dárbu ásahit oktasaš guolástanvuoigatvuođa buohkaide geat ásset Finnmárkkus dahje eará mearrasámi guovlluin, vai sáhttá leat mielde sihkkarastimin sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa. Ii ge sáhte departemeanta oaidnit dan ahte álbmotrievttis livččii dakkár gáibádus. Sáhttá viidáseappot eahpidit livččii go dakkár oktasaš vuoigatvuohta ulbmillaš váikkuhangaskaoapmin jus áigumuš lea nannet sámi kultuvrra.

SP 27. artihkkala sáhttá dulkot dan láhkai ahte berre positiivvalaččat vealahit sápmelaččaid ovddabeallái eará riikkaássiid jus dat dárbbašuvvo go galgá sihkkarastit duohta ovttadássásašvuođa guolleresurssaid hálddašeamis. Riddoguolástuslávdegoddi čujuha dasa ahte áigumuš positiivvalaš vealahemiin lea váikkuhit duohta ovttadássásašvuođa, ii ge dušše formálalaš ovttadássásašvuođa gaskal minoritehta ja majoritehta. Dat mearkkaša earret eará ahte sierranas dilálašvuođat galget meannuduvvot sierra láhkai juksan dihtii ovttadássásašvuođa.

Jus vuolggasaji vuođđun biddjojuvvo positiivvalaš vealaheapmi, de sáhttá eahpidit lea go lávdegotti evttohus doarvái ulbmillaš. Riddoguolástuslávdegotti evttohus ii mearkkaš makkárge positiivvalaš vealaheami mii galgá láhčit dilálašvuođa dasa ahte mearrasámi guolásteapmi sáhttá jotkojuvvot.

Nu go čujuhuvvo kapihttalis 12.2 gustovaš guolástushálddašeami ja álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid birra, de lea guolásteddjiid ja fatnasiid logu njiedjan leamaš stuorát dain guovlluin mat gullet Sámedikki geográfalaš doaibmaguovllu ohcanvuđot ealáhusortnegiidda, go Finnmárkku ja Romssa gielddain muđui. Dat čájeha ahte orrot leamen dat mearrasámi gielddat mat ollásit dahje muhtumassii gullet Sámedikki geográfalaš doaibmaguovllu ohcanvuđot ealáhusortnegiidda, mat eanemusat dárbbašit nannet guolástandoaimmaid.

Okta dán proposišuvnna váldoulbmiliin lea váikkuhit nannet riddo- ja vuotnasámi báikegottiid.

Stáhta geatnegasvuođat sápmelaččaid ektui minoritehtan SP 27. artihkkala vuođul lea boađusgeatnegasvuohta, ii ge gáibádus ahte sierra váikkuhangaskaoamit galget geavahuvvot. Mearrideaddjin lea ahte vejolaš doaibmabijut leat mielde nannemin mearrasámi riddo- ja vuotnaservodagaid. Departemeanta oaivvilda ahte ii leat gáibádussan ahte oktagaslaš vuoigatvuođat galget ásahuvvot SP 27. artihkkalis. Dane lea eiseválddiin viehka stuorra friijavuohta válljet galget go álggahit oktasaš vai oktagaslaš doaibmabijuid. Eai ge eavttuin leat lagat njuolggadusat das mo doaibmabijut galget čađahuvvot, das maiddái guđe málliid galgá válljet, ovdamearkka dihtii muddenvejolašvuohta vuhtiiválddedettiin guoskevaš luondduresurssaid guoddevaš ávkkástallama.

Departemeanta oaivvilda ahte lea dehálaš geahččat ollislaš oktavuođas daid doaibmabijuid mat álggahuvvojit, mas deattuhuvvo sihke álbmotriekti ja riddo- ja smávvilguolásteami váikkuhus riddo- ja vuotnaguovlluide Davvi-Norggas. Departemeanta oaivvilda ahte doaibmabijut fertejit guoskat buohkaide geat ásset stuorát guovllus, earret eará vai oažžu stuorát lobálašvuođa daidda doaibmabijuide mat galget leat mielde nannemin sápmelaččaid dili ja guolástandoaimmaid Davvi-Norgga riddoservodagain.

12.3.3 Vuotnavuoigatvuođa evttohusa árvvoštallan

Vuotnavuoigatvuođa árvvoštallan

Riddoguolástuslávdegotti evttohus ahte buohkain geat ásset vuotnaguovllus galgá leat áidnalunddot guolástanvuoigatvuohta iežaset báikkálaš vutnii, nu gohčoduvvon vuotnavuoigatvuohta, lea váldoáššis vuođđuduvvon dasa mo lávdegoddi árvvoštallá dan historjjálaš geavaheami mii vuotnaálbmogis lea leamaš dáin guovlluin.

Departemeanta ii sáhte oaidnit ahte gávdno makkárge áidnalunddot guolástanvuoigatvuohta sis geat ásset vuotnaguovlluin, ii Finnmárkkus ii ge eará riddovuonain. Dat geavaheapmi mii Finnmárkku vuotnaálbmogis dahje eará sajiin riddoguovlluin lea leamaš, ii sáhte addit vuođu dakkár oppalaš riektenjuolggadussii, ahte sis geat ásset Finnmárkku vuotnaguovlluin, lea erenoamáš vuoigatvuohta guolástit iežaset vuonas, geahča 12. kapihttala árvvoštallamiid. Dasa lassin lea váttis oaidnit dan ahte dat geavaheapmi maid lávdegoddi lea kárten, lea earalágan go dat geavaheapmi maid báikkálaš álbmot lea čađahan miehtá olles rittu muhtun historjjálaš áigodagas.

Danne oaivvilda departemeanta ahte vuotnavuoigatvuohta ii sáhte vuođđuduvvot historjjálaš geavaheapmái dahje eará vieruiduvvanrievttálaš vuđđosii. Dat mearkkaša ahte ii leat vuođđu ásahit áidnalunddot guolástanvuoigatvuođa Finnmárkku vuonaide dahje eará vuonaide sin várás geat ásset vuotnaguovlluin.

Dan gažaldaga ektui ahte sáhttet go ovttaskas guolásteaddjit dahje guolástanjoavku leat gártadan priváhtarievttálaš geavahanvuoigatvuođa dihto njurrii, čujuhuvvo evttohussii ahte viiddidit Finnmárkkukommišuvnna mandáhta, geahča čuoggá 12.7.6.

Dálá guolástusmuddemat rittu lahka ja vuonain

Lávdegotti visogovva Finnmárkku guolástusaid ovdáneamis lea dattetge dehálaš. Dat čájeha earret eará ahte vuotnaguolásteaddjit leat áiggiid čađa beassan bivdit vuonain okto, muhto erenoamážit ođđaáiggis sii leat atnán noađđin dan gilvvohallama maid stuorát fatnasat mat bivdet árjjalaš bivdosiiguin, leat buvttihan, ja gilvvu geažil daid báikkálaš resurssaid alde maiguin sii leat ávkkástallan, dovdet dat uhcimus fatnasat iežaset vuoittahallan. Dan leat maid mearrasámi guovllu guolásteaddjit beassan dovdat.

Dát leat muhtun dain sivain dasa ahte dál juo leat ásahuvvon máŋga sierranas muddemat mat sihkkarastet uhcimus fatnasiidda áidnalunddot oassálastima riddolagaš guolástussii ja vuotnaguolástussii. Nubbi dehálaš sivva lea ahte garraset guolásteapmi vuonain lea dagahan dárbbašlažžan suodjalit dakkár báikkálaš resurssaid go riddodorski garraset guolásteami vuostá stuorát fatnasiid bealis ja fatnasiid bealis mat bivdet árjjalaš bivdosiiguin.

Guolleresurssaid hálddašeamis lea ulbmil ahte resurssat galget addit vuođu ássamii ja barggolašvuhtii riddoservodagain olles rittu miehtá. Dat boahtá ovdan earret eará mearraresursalága ulbmilnjuolggadusain. Dat mearkkaša maiddái ahte muddemat galget čađahuvvot nu ahte uhcimus ja uhcimus mobiila fatnasat besset oassálastit riddolagaš guolásteapmái ja guolásteapmái vuonain. Dat dahkkojuvvo maiddái buori muddui dál, dakko bokte ahte sierranas láhkaásahusain leat mearriduvvon njuolggadusat dan birra gos iešguđet fatnasat besset bivdit, gos stuorát fatnasat dávjá eai sáhte bivdit riddolagaš mearas.

Dás sáhttá leat ávkkálaš čájehit oanehis visogova dain muddemiin mat mis leat dál mat galget sihkkarasti uhcimus fatnasiidda vejolašvuođa viežžat eriideaset lahka rittu dahje vuonain. Juovlamánu 22. b. 2004 doaibmanláhkaásahusas lea mearriduvvon gieddus feastonuohttefatnasiidda ja autoliidnafatnasiidda bivdit siskkobealde 4 nautalaš miilla eret vuođđolinnjáin. Muhtun fanasjoavkkuide ja muhtun guovlluin leat mearriduvvon ain garraset njuolggadusat mat dagahit ahte dat fertejit bivdit ain guhkkeleappos eret rittus.

Máŋgga báikkálaš láhkaásahusas leat mearriduvvon njuolggadusat mearrajuogadeami birra ja gielddus guolásteami vuostá iešguđet bivddusšlájaiguin sierranas guovlluin. Golggotmánu 4. b. 1989 láhkaásahusas gildosa birra geavahit sáidesoaikonuohti, snoranuohti ja eará nuohttebivdosiid dihto guollešlájaid bivdima oktavuođas Finnmárkkus, lea mearriduvvon gielddus geavahit snoranuohti dorskebivddus máŋgga guovllus ja vuonas. Romssas lea mearriduvvon sullasaš gildosat skábmamánu 3. b. 1988 láhkaásahusas gildosa birra geavahit sáidesoaikonuohti, snoranuohti ja eará nuohttebivdosiid.

Lasihan dihtii riddodorskemáddodaga leat dorskebivdomuddemiin 62° davábealde mearriduvvon njuolggadusat mat galget eastadit ahte riddodorskemáddodat bivdojuvvo menddo garrasit ja baicce oččodit eanebuid bivdit davvinuortaárktalaš dorski dan sajis. Seammás ferte geahččalit láhčit dilálašvuođaid dasa ahte uhcimus fatnasat eai dárbbaš mannat guhkás bivdit dorski. Danne lea dorske-, dikso- ja sáidebivddus 62° davábealde mearriduvvon gielddus buot snoranuohttebivddu vuostá vuotnalinnjáid siskkobealde earret fatnasiidda mat leat vuollel 11 mehtera. Viidáseappot leat dušše fatnasat mat leat vuollel 15 mehtera mat besset bivdit vuotnalinnjáid siskkobealde dorskebivddus. Guolástus- ja riddodepartemeanta mearridii 2010:s bajáshuksenplána riddodorski várás 62° davábealde, ja dát plána lea vuođđun muddendoaibmabijuide. Áigumuš lea sihkkarastit ahte riddodorskemáddodagas lea vejolašvuohta iežas dievaslaččat ođđasis buvttadadit.

Dát čájeha ahte doppe leat dál njuolggadusat mat gildet ahte fatnasat mat bivdet árjjalaš bivdosiiguin, galget sáhttit gilvalit vuotnaguolásteddjiiguin ja ahte ii leat áibbas friijaguolásteapmi Finnmárkku vuonain, nu mo muhtun cealkámušat orrot dovddaheamen. Danne lea sivva čujuhit ahte guolásteapmi vuonain davvin lea juo mealgadii várrejuvvon uhcit fatnasiidda mat bivdet passiiva bivdosiiguin. Dattetge leat muhtun spiehkastagat das mat vuosttažettiin gustojit sáide- ja sallitbivdui nuhtiin.

12.3.4 Doaibmabijut mat sihkkarastet ahte uhcimus fatnasat besset bivdit eriideaset

Nappo gávdnojit juo njuolggadusat mat dagahit ahte uhcimus fatnasat besset bivdit eriideaset vuonain dahje riddolagaš guovlluin, muhto sáhttet ain leat dilit goas stuorát ja beaktilet fatnasat leat gilvaleaddjin smávva fatnasiidda báikkálaš máddodagaid alde.

Gažaldat lea danne ahte sáhtášii go gávdnat eará doaibmabijuid sihkkarastit smávva fatnasiidda vejolašvuođa bivdit eriideaset, go addit njuolggadusaid dan birra ahte ásahit vuotnavuoigatvuođa nu mo riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan. Riddoguolástuslávdegotti vuotnavuoigatvuođaevttohusas leat guokte beali. Nubbi bealli lea ahte vuotnaguolásteddjiin galgá leat oktovuoigatvuohta bivdit sin báikkálaš vuonain, historjjálaš geavaheami vuođul. Nu mo bajábealde namuhuvvon, de ii guorras departemeanta dasa.

Vuotnavuoigatvuođa nubbi bealli fas lea ahte dain vuotnaguolásteddjiin geat bivdet uhcit fatnasiiguin ja passiivva bivdosiiguin, galgá leat duohta vejolašvuohta viežžat eriideaset ja duohta suodjalus gilvvu vuostá stuorát ja beaktilet fatnasiin.

Dattetge ii leat ávkkálaš dan dahkat dan bokte ahte ásahit vuotnavuoigatvuođa báikkálaš fatnasiidda áidnalunddot vuoigatvuohtan bivdit vuonain. Áidnalunddot vuoigatvuohta bivdit vuonain sáhttá orrut dárbbašmeahttun garas dan ulbmila vuođul ahte sihkkarastit vuotnaálbmogii vejolašvuođa bivdit almmá dan haga ahte «vieris guolásteaddjit» stuorát fatnasiiguin duvdet sin eret. Áidnalunddot vuoigatvuohta sáhttá caggat guolásteddjiid ávkkástallamis daid bivdovejolašvuođaiguin mat ovdamearkka dihtii leat ránnjávuonas.

Departemeantta oainnu mielde sáhttá danne fatnasiidda dihto sturrodagas ásahit oppalaš gildosa bivdimis vuotnalinnjáid siskkobealde, muhto spiehkastanvejolašvuođain, geahča 12.7.4.

12.3.5 Mielmearridanvuoigatvuohta

Riddoguolástuslávdegoddi lea dan vuođul mo sii leat árvvoštallan stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 15 vuođul, evttohan ahte ásahuvvo sierra hálddašanorgána, Finnmark fiskeriforvaltning (Finnmárkku guolástushálddašeapmi). Dát hálddašanorgána galgá hálddašit resurssaid, juohkit eriid ja mearridit vuotnalinnjáid jna. Finnmárkku fylkkas. Hálddašanorgánas galgá leat stivra mas leat áirasat Sámedikkis ja Finnmárkku fylkkagielddas, Finnmárkkuopmodaga málle mielde.

Gulaskuddanásahusaid eanetlohku ii háliit ahte ásahuvvo dakkár hálddašanorgána. Dát gulaskuddanásahusat čujuhit dasa ahte Guolástusdirektoráhtas lea buorre gelbbolašvuohta hálddašit guolleresurssaid, maiddái báikkálaččat, buori láhkai. Departemeanta lea ovttaoaivilis.

Departemeanta oaivvilda ahte gustovaš guolástusmuddemat ja gustovaš hálddašanvuogádat čuovvu stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin, geahča ságaškuššama kapihttalis 12.2. Dat guoská maiddái mielráđđenvuoigatvuođa ektui.

Departemeantta árvvoštallama vuođul sáhttá leat ávkkálaš ásahit dakkár vuogádaga mii addá Sámediggái vejolašvuođa oassálastit ja váikkuhit ain árjjaleappot mearrádusproseassaide go dál. Dát lea ságaškuššojuvvon lagabui departemeantta doaibmabidjoevttohusas vuolábealde.

12.3.6 Gažaldat sierra finnmárkkuguolástuslága birra

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan lága mii galgá muddet guolástanvuoigatvuođa mearas olggobealde Finnmárkku (finnmárkkuguolástusláhka). Orru leamen dehálaš lávdegoddái ahte iešguđet evttohusat ja doaibmabijut čađahuvvojit sierra lágas.

Njuolggadusat oassálastima birra dienaslágan guolásteapmái ja bivdui lea mearriduvvon njukčamánu 26. b. 1999 lágas nr. 15 vuoigatvuođa birra beassat oassálastit guolásteapmái ja bivdui (oassálastinlágas) dahje dan lága vuođul, ja njuolggadusat eriid mearrideami birra sidjiide geain lea oassálastinlohpi, leat fas mearriduvvon geassemánu 6. b. 2008 lágas nr. 37 luođuealli mariidna resurssaid hálddašeami birra (mearraresursalágas), dahje dan lága vuođul. Maŋimusat namahuvvon láhka addá maiddái láhkavuođu mearridit dakkár teknihkalaš njuolggadusaid go reaidduid geavaheami birra, ávkkástallama mudden iešguđet guovlluin ja nu ain.

Dát lágat bidjet vuođđun ahte luođuealli mariidna resurssat gullet Norgga searvevuhtii, ja ahte resurssat guoddevaš rámma siskkobealde galget hálddašuvvot buoremussan servodahkii ja addit vuođu riddoservodagaid ássamii ja barggolašvuhtii. Viidáseappot galget resurssat hálddašuvvot nu ahte maiddái boahttevaš buolvvat sáhttet ávkkástallat dainna badjebáhcagiin mii lea mearas. Dán rámma siskkobealde sáhttá iešguđet servodagaid beroštusaid váldit vuhtii, ovdamearkka dihtii ahte hálddašandoaibmabijut galget leat mielde sihkkarastimin sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa, ja eará servodatberoštusaid nu go barggolašvuođa ja árvoháhkama, resurssaid ulbmillaš juogadeami ja dakkár resursaávkkástallama mii lea heivehuvvon márkanii ja industriijii. Dan láhkai addet dálá lágat vuođu dasa ahte váldit vuhtii ja nannet sihke sámi ja guovlulaš beroštusaid.

Departemeanta oaidná riddoguolástuslávdegotti ákkaid mearridit sierra lága, earret eará ahte dat sáhttá leat stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid govasteaddji dehálaš dohkkehus sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin. Dakkár málle lea válljejuvvon dan áššis ahte muddet riektedilálašvuođaid ja eana- ja luondduresursahálddašeami Finnmárkkus finnmárkkulága bokte.

Dattetge ii leat nu ahte dilálašvuođat leat ovttaláganat ja hástalusat dat seammá resurssaid hálddašeamis eatnama alde go luođuealli mariidna resurssaid hálddašeamis. Galget leat buorit ákkat dasa ahte válljet mearridit ođđa lága dakkár suorggis mas hálddašanvuogádat lea juo bures gokčojuvvon dakkár ođđaáiggi lága bokte mii maiddái addá vuođu vuhtii váldit sámi deasttaid. Buot dat doaibmabijut maid riddoguolástuslávdegoddi evttoha, sáhttet váldojuvvot mielde dálá lágaide, jus háliida čađahit lávdegotti evttohusaid. Seammá guoská maiddái eará doaibmabijuide. Vejolaš rievdadusaid bokte mearraresursalágas sáhttá stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui álgoálbmogin ja minoritehtan dahkat čielgaseabbon go dál. Seammá guoská doaibmabijuide, geográfalaš doaibmaguovlluide ja fanasjoavkkuide maid guovlulaš sivaid geažil háliida vuoruhit. Dan sáhttá maiddái dahkat almmá dan haga ahte rievdadit lágaid. Dalle gártá eanet dakkár gažaldat ahte mii lea eanemusat ávkkálaš, implementeren mearraresursaláhkii dahje dan bokte vai mearridit sierra lága.

Departemeantta mielas lea dehálaš ahte sámi riddo- ja vuotnaguolásteapmi ja eará smávvilguolásteapmi gehččojuvvo lunddolaš oassin norgga guolástusain ja ahte dáid guovlluid guolleresursahálddašeapmi gehččojuvvo lunddolaš oassin norgga guolástushálddašeamis. Dat bealušta dan ahte dat doaibmabijut mat mearriduvvojit, vejolaččat váldojuvvojit mielde dálá lágaide.

Maiddái mielráđđenvuoigatvuođa lea lunddolaš implementeret lunddolaš oassin guolástushálddašanvuogádahkii. Jus dárbbaša njuolggadusaid láhkii bidjan dihtii gelbbolašvuođa eará orgánaide vai nanne sámi ja regionála mielráđđenvuoigatvuođa, de lea maiddái lunddolaš ahte dat nannejuvvo lága bokte mearraresursalágas ja oassálastinlágas. Dalle bohtet ávnnaslaš njuolggadusat ja gelbbolašvuođanjuolggadusat seamma láhkii. Dat lea ulbmillaš ja dat addá buori visogova.

Danne ii evttot departemeanta sierra finnmárkkuguolástuslága, ii ge sierra guolástuslága mearrasámi guovlluid várás. Buoret čoavddus lea go dárbbašlaš doaibmabijut váldojuvvojit mielde gustovaš njuolggadusaide, nu mo evttohuvvon bajábealde.

12.3.7 Oktagaslaš vuoigatvuođaid evttohusa árvvoštallan

Álggahus

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan oktagaslaš guolástanvuoigatvuođaid buohkaide geat ásset Finnmárkkus ja mo daid sáhttá implementeret gustovaš hálddašanvuogádahkii. Lávdegotti evttohus oktagaslaš vuoigatvuođaid birra lea gieđahallojuvvon kapihttalis 7.7.

Lávdegoddi evttoha ahte buohkat geat ásset Finnmárkkus galget beassat:

• guolástit biebmolassin

• guolástit asttuáiggidoaibman vuovdima várás

• álgit guolásteaddjin

• doaibmat fidnoguolásteaddjin ja bivdit dakkár meari guliid mas lea ekonomalaš vuođđu ruovttudollui juogo eallingeaidnun ealáhusláhkin okto dahje lotnolasat eará ealáhusain.

Nu mo departemeanta ádde riddoguolástuslávdegotti evttohusaid, de čuvvot oktagaslaš vuoigatvuođat oktasaš guolástanvuoigatvuođa. Oktasaš guolástanvuoigatvuohta lea dárbbašlaš eaktun daidda oktagaslaš vuoigatvuođaide maid lávdegoddi evttoha.

Departemeanta ii sáhte bajábealde loahppajurdaga vuođul oaidnit ahte álbmotrievttis dahje eará riektevuođuin livččii vuođđu ásahit guolástanvuoigatvuođa buohkaide Finnmárkkus dahje eará báikkiin. Dattetge lea, nu mo departemeanta oaidná ášši, sávahahtti geahččat dan oktavuođas bajimuš guovlopolitihkalaš vuoruhemiiguin, mas maiddái árvvoštallojuvvo makkár doaibmabijuid sáhtášii álggahit nannen dihtii vuotna- ja riddoguolásteami uhkiduvvon guovlluin Davvi-Norggas.

Guolásteapmi biebmolassin

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan ahte buohkain geat ásset Finnmárkkus galgá leat vuoigatvuohta guolástit biebmolassin. Lávdegoddi čujuha dasa ahte guolásteapmi biebmolassin lea áiggiid čađa leamaš dehálaš álbmogii miehtá olles rittu, mearraguolásteapmi lea adnojuvvon buohkaidriektin, geahča bajábealde ságaškuššama 8. kapihttalis.

Guolásteapmi biebmolassin lea lobálaš, muhto dasa leat biddjojuvvon muhtun ráddjehusat. Guolásteapmi biebmolassin buohkaidriektin lea boahtán ovdan guolástuslágain dakko bokte ahte easkka maŋimus áiggiid leat ásahuvvon muddemat asttuáiggiguolásteapmái. Go fidnoguolásteapmái čađa olles 1900-logu bohte eanet ja eanet muddemat nu go teknihkalaš muddemat, earremuddemat ja oassálastinnjuolggadusat, de eai lean njuolggadusat asttuáiggeguolásteami várás mearraguolástanlágas 1997 rádjai. Ii lean gal áibbas muddekeahttá gal, ovdamearkka dihtii gustui geatnegasvuohta gáddet guliid maiddái asttuáiggiguolásteddjiide. Dorskebivddus davábealde 62° ledje leamaš ráddjehusat asttuáiggiguolásteddjiid bivddusgeavaheamis 1990 rájes, ja njuorjobivdu lei gildojuvvon. Dat lei okta dain doaibmabijuin mat čađahuvvojedje 1990-logus nannen dihtii davvinuortaárktalaš dorskemáddodaga.

Dattetge giddejedje, erenoamážit fidnoguolásteaddjit, fuomášumi asttuáiggeguolásteapmái ja sii čuoččuhedje ahte lei dárbu dáistalit asttuáiggiguolásteddjiid čáhppes guollegávppašemiin. Lassánan divaštallama geažil asttuáiggiguolásteami birra, nammaduvvui 1993:s lávdegoddi mii galggai čielggadit dán ášši. Dan barggu boađusin lei ođđa § 4a evttohus mearraguolástusláhkii, mii ásahii bivddusgáržžidemiid asttuáiggiguolásteddjiide.

Dakkár muddemat galge fuolahit vuoigatvuođa asttuáiggiguolásteapmái biebmolassin, muhto seammás uhcidit gilvvohallama asttuáiggiguolásteddjiid ja fidnoguolásteddjiid gaskkas doppe gos lei gilvvohallan guolástansajiid alde, uhcidit bivddushivvodaga guolástansajiin ja uhcidit bivdojuvvon guliid hivvodaga oppalaččat, geahča Ot.prp. nr 69 (1995–96) ja Innst. O. nr. 76 (1996–97). Mearraguolástuslága § 4a njuolggadusat mearridedje ahte sii geat eai lean guolásteddjiidlogahallamis, sáhtte dušše bivdit:

• giehtaváđuin, stákkuin ja mašiinnain doaimmahuvvon váđuin dahje duorgguin

• firpmiin mii ii leat guhkit go 210 mehtera

• liinnaiguin main leat eanemusat 300 ávnnaldaga

• eanemusat 20 merddiin

Dát bivddusmudden fievrriduvvui viidáseappot mearraresursalágas, geahča mearraresursalága § 22, muhto dainna rievdadusain ahte bivddusráddjen dál gusto buot bivdimii dakkár fatnasis mii ii leat mearkalogahallan dahje gáttis. Mearraresursalága § 22 addá láhkavuođu mearridit čavgadet bivddusgáržžidemiid dahje mearridit eriid asttuáiggiguolásteapmái, go dan dárbbaša dahkat máddodaga geažil.

Riddoguolástuslávdegoddi oaivvilda ahte dát bivddusgáržžideamit eai leat eahpegovttolaččat. Departemeanta lea ovttaoaivilis lávdegottiin das ja čujuha dasa ahte mearraresursalága bivddusgáržžideamit leat hui loažžat ja addet eanet go vejolašvuođa bivdit biebmolassin.

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan ahte buohkain galgá leat vuoigatvuohta bivdit guoli biebmolassin Finnmárkkus. Dan lea juo lohpi dahkat miehtá riikka daid gáržžidemiiguin mat leat mearraresursalágas ja dat adnojuvvo leat buohkaidvuoigatvuohtan. Danne ii sáhte departemeanta oaidnit ahte dárbbašuvvo lága bokte mearridit vuoigatvuođa mii lea juo mearriduvvon.

Asttuáiggiguolásteapmi vuovdima várás

Lávegoddi evttoha ahte buohkain geat ásset Finnmárkkus, galgá leat vuoigatvuohta doaimmahit asttuáiggiguolásteami vuovdima várás. Lávdegoddi oaivvilda ahte dálá gustojeaddji dorskeearri maid asttuáiggiguolásteaddjit sáhttet vuovdit, berre bajiduvvot 2000 kilos 3000 kiloi ja ahte galgá jotkojuvvot dat ortnet ahte ii galgga leat makkárge ráddjehus das man ollu sáiddi ja divssu asttuáiggiguolásteaddjit besset vuovdit. Ággan dasa lea ahte dat galgá dahkat ássama Finnmárkkus eanet geasuheaddjin.

Asttuáiggiguolásteapmi vuovdima várás lea lobálaš lagabui mearriduvvon ráji siskkobealde. Daidda bivddusráddjehusaide lassin, mat čilgejuvvojedje bajábealde, lea dál ásahuvvon gávppašanrádji sállašiid várás dain fatnasiin mat eai leat mearkalogahallan. Mearraresursalága § 23 vuođul ii sáhte olmmoš dahje fitnodat vuovdit sállaša dakkár fatnasis mii ii leat mearkalogahallan dahje gáttis, eanet go dan supmi ovddas mii lea mearriduvvon lasseárvodivatlága § 28 vuosttaš lađđasa vuosttaš dilkkožis. Dat mearkkaša ahte asttuáiggiguolásteaddji ii sáhte vuovdit sállaša eanet go dan mii lea momsageatnegahttojuvvon ráji siskkobealde. Dál dat lea 50 000 ruvnno kaleanddarjagis. Departemeantta ágga Ot.proposišuvnnas nr. 20 (2007–2008), lei ahte vuovdin dán ráji bajábealde lea ealáhusdoaibma, ja ahte dalle ferte čuovvut ealáhusguolásteami njuolggadusaid mat gusket guolásteapmái mearkalogahallan fatnasiin rabas dahje gitta joavkkus.

Nu go riddoguolástuslávdegoddi čujuha, de leat muddenláhkaásahusain mearriduvvon asttuáiggiguolásteddjiide njuolggadusat iešguđet guollešlájaid bivdimii. 2011 rádjai lei láhkaásahusas dorske-, rundierpmis-, makrealla- ja gonagasreabbábivddu ráddjemiid birra dakkár guolásteddjiid várás, geat eai leat guolásteddjiidlogahallamis, mearriduvvon ahte asttuáiggiguolásteaddjit sáhttet vuovdit eanemusat 2000 kilo dorski juohke kaleanddarjagis. Oassin riddodorskesuodjaleamis dát hivvodat vuoliduvvui 1000 kiloi jagi 2011 rájes. Viidáseappot lea rundierpmis- ja gonagasreabbábivdu gildojuvvon vuovdima várás.

Departemeanta oaivvilda ahte váldonjuolggadussan berre ain leat asttuáiggiguolásteddjiin lohpi vuovdit guliid. Danne lea gažaldat ahte galgá go leat dakkár vuovdimii viiddiduvvon vuoigatvuohta sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Vuolggasajis berre asttuáiggiguolásteddjiid vejolašvuođa vuovdit sállaša ráddjet máŋgga siva geažil. Dorskevuovdima hivvodatráddjemat leat oassin riddodorskesuodjaleamis, ja dat leat ásahuvvon oassin dáid máddodagaid dohkálaš hálddašeami várás. Lávdegoddi lea oppa áiggi čujuhan dasa ahte sin evttohusat galget gustot guoddevaš hálddašeami rámmaid siskkobealde. Dalle sáhttá jearrat berre go bajidit dan dorskehivvodaga maid asttuáiggiguolásteaddjit besset vuovdit. Mearriduvvon doaibmabijut suodjalit riddodorski gusto buot fanasjoavkkuide, seammás go eiseválddit leat geahččalan heivehit doaibmabijuid nu ahte uhcimus mobiila fatnasat galget beassat bivdit dorskeresurssaid vuonain. Stuorát fatnasat, mat bivdet aktiiva bivdosiiguin, fertejit bivdit olggobealde vuonaid. Dasa lassin nannejuvvo vuodnasuodjalus ain eanet jus dohkkehuvvo departemeantta evttohus gieldit guolásteami siskkobealde vuotnalinnjáid stuorát fatnasiiguin, geahča vuolábealde. Go dakkár muddemat leat čađahuvvon, de oaivvilda departemeanta ahte ii berre lasihit hivvodaga 3 000 kg rádjai asttuáiggiguolásteddjiid várás Finnmárkkus.

Dasa lassin lea váttis oaidnit buriid ákkaid dasa ahte 50 000 ruvdnosaš vuovdinrádji galgá bajiduvvot mearrasámi guovlluin. Go stuorát guolásteapmi doaimmahuvvo, de dat lea ealáhusguolásteapmi, ja dalle berre čuovvut daid njuolggadusaid mat dasa gustojit. Dalle leat oassálastinlága vuođu gáibádus ahte fanas galgá leat logahallan mearkaregistarii. Viidáseappot sáhttá son guhte dan háliida, logahallat iežas guolásteddjiidlogahallama A bláđđái go ollašuhttá gáibádusaid, ja bivdit dorski rabas joavkkus.

Friddjaguolásteapmi uhcit fatnasiidda

Sihke riddoguolástuslávdegoddi ja sámi vuoigatvuođalávdegoddi leat gieđahallan ášši friddjaguolásteami birra uhcit fatnasiidda (vuollel 10/11 mehtera) mat bivdet passiiva bivdosiiguin. Maiddái vuosttaš sámi vuoigatvuođalávdegoddi evttohii čielggadusas NOU 1997: 4 njuolggadusa friddjaguolásteami birra fatnasiid várás mat leat vuollel 7 mehtera. Seammá dagai sámi guolástuslávdegoddi ge iežas čielggadusas 1997:s.

Riddoguolástuslávdegoddi ádde ákkaid mat bealuštit friddjaguolásteami smávit fatnasiidda. Sii oaivvildit ahte dat soabašii bures dainna ulbmiliin ahte nannet mearrasámi kultuvrra ja eará riddokultuvrra. Lávdegoddi maid deattuha ahte láhkanjuolggadus friddjaguolásteami birra dovddahivččii dakkár vuoigatvuođa dan mearkkašumis ahte addit ruovttoluotta vuoigatvuođaid mearrasámi riddo- ja vuotnaguovlluide.

Lávdegoddi oaidná seammás garra ákkaid dakkár njuolggadusa vuostá mii addá duohta friddjaguolásteami. De vuos čujuhit sii dasa ahte buot ovddeš friddjaguolástanevttohusat mearkkašit ahte fatnasat galget leat mearkalogahallan ja guolásteaddjit galget leat guolásteddjiidlogahallamis, ja ahte dat lávdegotti oainnu mielde mearkkaša ahte guolásteapmi vuolggasajis ii leat friddja buohkaide. Nuppádassii sii čujuhit dasa ahte friddjaguolástanevttohus lea leamaš ráddjejuvvon guolásteapmái passiiva bivdosiiguin ja goalmmádassii ahte friddjaguolástanprinsihppa ferte váldit vuhtii máddodatárvvoštallamiid.

Vaikke vel dát ráddjehusat dahje eavttut leat ollašuhttojuvvon, de lea riddoguolástuslávdegottis garra vuostehágut friddjaguolástannjuolggadussii, sidjiide lea váttis áddet ahte friddjaguolásteapmi mearihis hivvodaga áddejumiin uhcit fatnasiidda livččii ávkkálaš čoavddus. Riddoguolástuslávdegoddi čujuha vuos dasa ahte ii oktage ovdal leat evttohan áibbas friddjaguolásteami ja ahte buohkat geat leat gieđahallan gažaldaga, leat bidjan vuođđun ahte maiddái friddjaguolásteamis fertejit fatnasat leat logahallan mearkaregistarii ja ahte guolásteaddji ferte leat guolásteddjiidlogahallamis.

Viidáseappot čujuha riddoguolástuslávdegoddi dasa ahte mearrideaddji gažaldat friddjaguolásteami digaštallamis lea mo kapasitehtain duođaid ávkkástallat. Sii oaivvildit ahte ovddešáiggiid vásáhusat čájehit ahte friddjaguolásteapmi dagaha ahte juohkehaš ávkkástallá buorebut iežas kapasitehtain, erenoamážit go friddjaguolásteapmi ii várra šatta bistevaš ortnegin. Jus friddjaguolástanortnet lihkostuvašii, de dat dagahivččii ahte eiseválddit goas nu fertešedje ásahit eriid fatnasiidda ja ásahit joavkoeriid dan jovkui mas sii galggašedje bivdit.

Lávdegoddi čujuha viidáseappot ahte friddjaguolásteapmi hivvodatráddjemiid haga doaimmašii nu ahte dat fatnasat, main lea buoremus kapasitehta (stuorámus fatnasat buoremus bivdosiiguin) bivddášedje eanet go uhcit fatnasat. Jus gieđahallá buohkaid geain lea friddjaguolásteapmi, seamma láhkai, de šattašii dakkár dilli go guolásteapmi bissehuvvo dan geažil go earri lea bivdojuvvon, ahte fatnasat mat bivdet rittuin, bivdet eanet go vuotnaguolásteaddjit, geain dávjá lea uhcit fatnasat ja uhcit bivdosat, ovdalgo guolásteapmi giddejuvvo. Riddoguolástuslávdegoddi cealká ahte friddjaguolásteapmi dakkár eavttuiguin váikkuhivččii njeaidit dan joavkku bivdovuođu, maid háliidivččii vuoruhit, namalassii guolásteddjiid mihtilmas mearrasámi guovlluin.

Lávdegoddi deattuha maiddái ahte fatnasiin mat leat vuollel 11 mehtera, lea fuopmášahtti bivdokapasitehta ja ahte friddjaguolástannjuolggadus dáid fatnasiid várás, dagahivččii ahte mearkkašahtti oasi riddofanasjoavkku joavkoearis, fertešii várret friddjaguolásteapmái. Dasa lassin sáhttá leat nu ahte ollugat heivehivčče iežaset fatnasiid vai gárttašedje dán ráji vuolábeallái. Oktiibuot dat dagahivččii ahte dát fanasjoavku váldá mearkkašahtti stuorát oasi riddofanasjoavkku earis go dan mii lea leamaš dábálaš maŋimus jagiid. Jus dagaha ahte menddo stuorra oassi joavkoearis bivdojuvvo, de dan ferte buhttet dainna lágiin ahte eará joavkkut ožžot uhcit oasi nationála earis.

Lávdegoddi oaivvilda maiddái ahte fuolla riddodorskemáddodahkii dahká váttisin ásahit njuolggadusaid mat dagahit ahte riddodorski bivdojuvvo eanet go dál, go leat geahččaleamen nannet dán máddodaga.

Sámi vuoigatvuođalávdegotti bealis fas gehččet eanet positiivan ahte friddjaguolásteapmi mearriduvvošii lága bokte uhcimus fatnasiid várás, nu mo sámi vuoigatvuođalávdegoddi maiddái evttohii čielggadusas NOU 1997: 4. Sii oaivvildit ahte dakkár njuolggadusa sáhtášii geahččat vuoigatvuođaid ruovttoluotta fievrrideapmin mearrasámi riddo- ja vuotnaguovlluide. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi oaivvilda viidáseappot ahte daid vahátváikkuhusaid maid friddjaguolásteapmi dagahivččii guolleresurssaide, sáhtášii uhcidit dakko bokte ahte eiseválddit besset muddet friddjaguolásteami viidodaga go máddodatdilli dan gáibida. Lávdegoddi čujuha dasa ahte ii bealuš friddjaguolástannjuolggadusa dat ahte dán guolásteami ferte bissehit go nationála earri lea bivdojuvvon, ja ahte lea vuosttažettiin stuorát fatnasat mat sáhttet ávkkástallat dakkár njuolggadusain, eai ge dat uhcimus fatnasat maid dakkár njuolggadus vuolggasajis galggašii fuolahit.

Departemeanta oaivvilda ahte ii leat vuogas ásahit friddjaguolásteami uhcit fatnasiidda mat bivdet passiiva bivdosiiguin, beroškeahttá das leš dal ággan dat ahte láhčit dilálašvuođa mearrasámi riddo- ja vuotnaguolásteapmái, vai leš dal ággan nannet riddofatnasiid oppalaččat osiin riikkas. Goappašiid diliin leat lossa ákkat dakkár evttohusa vuostá. Riddoguolástuslávdegoddi lea vuohkkasit gieđahallan dáid vuosteákkaid, ja departemeanta sáhttá váldoáššis doarjut lávdegotti árvvoštallamiid dán áššis.

Friddjaguolástannjuolggadus ferte álo váldit vuhtii iešguđet guolleresurssaid dili. Vaikke vel uhcimus fatnasiin livččii friddjaguolásteapmi, de ferte mearridit nationála eari, ja dat earri ferte juhkkojuvvot iešguđet fanasjoavkkuide. Friddjaguolásteapmi joavkoeari siskkobealde doaimmašii, nu mo riddoguolástuslávdegoddi čujuha, dan láhkai ahte dat fatnasat main lea buoremus kapasitehta ja stuorámus doaibmanviidodat, sáhttet bivdit stuorát oasi earis go uhcit fatnasat sáhttet.

Sáhttá čuoččuhit ahte friddjaguolásteamis uhcimus fatnasiidda maiddái ferte leat dat váikkuhus ahte sis galgá leat stuorát oassi nationála earis. Dattetge dat lea eará digaštallan. Nu guhká go eiseválddiide lea ulbmil láhčit dássidis ja einnostahtti rámmaid iešguđet joavkkuide, de berre maiddái juogadeapmi joavkkuid gaskka leat bistevaš. Dakkár ortnet mii mearkkaša ahte uhcit fatnasat galget beassat bivdit meariheamit, sáhttá váikkuhit stáđismeahttun molsašumiid juogadeamis. Dat ii livčče ulbmillaš.

Friddjaguolástannjuolggadus dagahivččii, vaikke vel gustošii dušše uhcit fatnasiidda, álkit stuorát ávkkástallama riddo- ja vuotnamáddodagaiguin, maiguin dál juo ávkkástallojuvvo ollásit. Riddodorskemuddemis leat juo máŋggaid jagiid čađahuvvon sierranas doaibmabijut ráddjen dihtii ávkkástallama riddodorskiin ja oččodit bivdit eanet davvinuortaárktalaš dorski. Dán vuođul sáhttá leat váttis ásahit njuolggadusaid man ulbmil lea eanedit guolásteami vuonain ja riddolagaš guovlluin, gos vuosttažettiin bivdet riddolagaš máddodagaid.

Friddjaguolástannjuolggadus sáhttá maiddái váikkuhit iešguđet láhkai iešguđet guovlluin. Muhtun guovlluin leat uhccán fatnasat mat bivdet, nu ahte friddjaguolástannjuolggadusat eai mearkkaš maidege báikkálaš máddodagaide, ja eará guovlluin lea dilli eará lágan gos sáhttá bivdojuvvot mearkkašahtti hivvodat. 4. kapihttalis leat stuorát vuotnaguolásteami ekonomalaš váikkuhusat árvvoštallojuvvon, ja váldoloahppajurdda doppe lea ahte riddo- ja vuotnamáddodagat Davvi-Norggas eai gierdda dađe stuorát bivdima. Maiddái dan vuođul livččii friddjaguolástannjuolggadusas uhcimus fatnasiid várás unohas.

Danne oaivvilda departemeanta ahte ii leat ávkkálaš ásahit friddjaguolástannjuolggadusaid uhcimus fatnasiidda, ii Finnmárkkus ii ge riikka eará osiin ge.

Dáhkiduvvon earit rabas joavkkus

Riddoguolástuslávdegottis lea molssaeaktun friddjaguolástannjuolggadussii evttohan ahte rabas joavkku fatnasiin galgá leat dáhkiduvvon uhcimus dorskeearri man ii galgga sáhttit uhcidit máddodatrievdamiid geažil.

Lávdegoddi oaivvilda ahte stáhta galgá fuolahit ahte earit sidjiide geat bivdet rabas joavkkus Finnmárkkus, galget leat nu stuorrát ahte dainna galgá sáhttit eallit, juogo okto váldofidnun dahje lassefidnun. Lávdegotti oainnu mielde lea dán eari sturrodat árvvoštallangažaldat, muhto sii oaivvildit ahte rabas joavkku dorskeearri 2007:s ovttas friddja dikso- ja sáidebivdduin duhtada dakkár gáibádusa. Go earit sáhttet rievdat áiggi mielde, de oaivvilda Riddoguolástuslávdegoddi ahte galggašii leat vejolaš mearridit dáhkiduvvon uhcimus eriid rabas joavkku guolásteddjiid várás Finnmárkkus, ja ahte buot logahallan guolásteddjiin Finnmárkkus galggašii leat vuoigatvuohta dakkár earrái.

Guolástusdirektoráhta logut čájehit ahte rabas joavkku fatnasat Finnmárkkus bivde 2007:s gaskamearálaččat 7,4 tonna dorski, ja rabas joavkku fatnasiid earri lei fas gaskal 11 ja 17,6 tonna sorjavaččat fanassturrodagas. Dat mearkkaša ahte eai lahka ge buot fatnasat joavkkus bivde iežaset eari ollásit. Dattetge bivdojuvvui 1 700 tonna eanet go joavkoeari. Rabas joavkku fanasearit ledje danne vuođđuduvvon mearkkašahtti badjelmuddemii.

Vuolggasajis lea vejolaš ásahit dakkár muddenmálle, mas rabas joavkku fatnasiin galgá leat dihto fanasearri beroškeahttá nationála eari sturrodagas. Dalle livččii nu ahte dát fanasearri ii njiejašii vaikke vel ollislaš earri njiejašii. Dain fatnasiin livččii dalle dáhkádus das ahte sii eai oaččo uhcit eari ja nu sis livččii viehka dássidis ja einnostahtti rámmat. Dattetge ferte váldit mielde muhtun várrehusaid dákkár loahppajurdagii. Rabas joavkkus eai leat dihto meari fatnasat. Gáibádus beassat bivdit rabas joavkkus lea váldonjuolggaduslaččat dat ahte fanas lea logahallan mearkaregistarii ja ahte eaiggát ja heavsmánni leat guolásteddjiidlogahallamis. Dat mearkkaša ahte rabas joavkku guolásteddjiid lohku sáhttá rievdat mealgat. Ovdamearkka dihtii sáhttet guolásteaddjit geain lea oassálastinlohpi gitta joavkkus, vuovdit iežaset eret dán joavkkus ja álgit guolásteaddjin rabas jovkui. Dássážii dat lea dáhpáhuvvan ráddjejuvvon muddui, muhto dat sáhttá rievdat boahtteáiggis, erenoamážit jus rabas joavkku dáhkiduvvon earri šaddá stuoris. Viidáseappot lea dávjá nu ahte sii geat álget guolásteaddjin, álget rabas jovkui.

Riddoguolástuslávdegoddi oaivvilda ahte dáhkiduvvon fanasearri ferte leat seamma dásis go rabas joavkku earri 2007:s. Jus galggaš mearriduvvot dakkár dáhkiduvvon earri, de dat mearkkašivččii ahte hálddašeapmi ferte dan váldit vuhtii go rabas joavkku joavkoearri mearriduvvo. Dannego sii geat bivdet rabas joavkkus gaskamearálaččat eai bivdde olles eariset, de lea mealgadii badjelmudden dán joavkkus. Jus fatnasat ožžot dáhkiduvvon eari 2007 dásis ja bohtet eanet fatnasat guolásteapmái, de ferte joavkoeari bajidit vai sáhttá váldit vuhtii ahte eanet fatnasat sáhttet bivdit olles eariset, mii mearkkašivččii stuorát hivvodaga oktiibuot rabas joavkku guolásteddjiin. Ii ge dán livčče nu álki einnostit jagis jahkái.

Danne ii áiggo departemeanta ásahit dakkár ortnega mas leat dáhkiduvvon fanasearit rabas joavkkus, muhto baicce lágain mearridit vuoigatvuođa bivdit dorski, divssu ja sáiddi rabas joavkkus ja várret lassi dorskeeari joavkodásis rabas joavkku fatnasiidda Finnmárkkus, Davvi-Romssas ja dain guovlluin muđui Romssas ja Nordlánddas gos mearrasápmelaččat ásset, geahča doaibmabidjoevttohusaid vuolábealde.

Alideapmi stuorát hivvodahkii rabas joavkku árjjalepmosiid várás

Riddoguolástuslávdegoddi evttoha ahte galggašii ásahuvvot dakkár ortnet, mas rabas joavkku árjjaleamos guolásteaddjit jeavddalaččat besset «gitta jovkui». Seammás oaivvilda lávdegoddi ahte ii galgga sáhttit vuovdit oassálastinlobi gitta joavkkus dakkár alideami geažil. Dalle livččii buoret gohčodit dan «alideapmi stuorát hivvodahkii». Dát ii leat dattetge dehálaš, go dat mii lea lávdegotti ágga, lea ahte rabas joavkku árjjalepmosat galget beassat bivdit stuorát eari go dan mii čuovvu rabas joavkku dáhkiduvvon eriid, mat vástidit rabas joavkku fatnasiid eriide. Lávdegoddi ii árvvoštala gallis galget aliduvvot dakkár stuorát hivvodahkii, muhto bidjá vuođđun ahte jus galggašii leat makkárge ávki doaibmabijus, de berrešii leat dakkár lohku mas lea buorre munni. Alideapmi galggašii maid lávdegotti oainnu mielde sáhttit dáhpáhuvvat jeavddalaččat.

Dasa lassin ahte dakkár ortnet ii deaivva nu bures, de lea hui váttis meroštallat váikkuhusaid sihke hálddašeapmái ja muđui guolástanealáhussii. Nu mo bajábealde evttohusas lea čujuhuvvon, de ii leat mearriduvvon fanashivvodat mii guolásta rabas joavkkus, ja šattašii hui váttis meroštallat jagis jahkái man stuorra earri galggašii várrejuvvot dakkár ortnegii. Šattašii váttis sihke guolástushálddašeapmái ja muđui ealáhussii bidjat vuođđun dakkár evttohusa dahje muddenvuogádaga, mas leat nu eahpeeinnostahtti ja eahpevárddus váikkuhusat.

Danne áigu departemeanta ásahit eará doaibmabijuid, geahča evttohusaid mat leat gieđahallojuvvon vuolábealde.

12.4 Ekonomalaš ortnegat

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan ahte Finnmárkku guolástushálddašeapmái galget fievrriduvvot ruđat oastit fatnasiid oktan oassálastinlobiiguin dahje konsešuvnnaiguin vai sáhttá juohkit dahje láigohit daidda gulli eriid guolásteddjiide mearrasámi guovlluin.

Guolleresurssat gullet searvevuhtii Norggas. Departemeanta oaivvilda ahte danne ii leat ulbmillaš ahte Finnmárkku guolástushálddašeapmi galgá oastit «earrevuoigatvuođaid» guolásteddjiin geat eai eaiggáduša daid, juohkin dihtii daid guolásteddjiide mearrasámi guovlluin. Dalle lea buoret jus oassi ollislaš earis várrejuvvo dakkár ulbmiliidda go eiseválddit juogadit daid.

Riddoguolástuslávdegoddi lea viidáseappot evttohan ahte loatna- ja doarjjaortnegiid fanasoastimiidda ferte lasihit ja ahte ferte addit doarjaga vuostáiváldinstašuvnnaid ásaheapmái. Departemeanta čujuha dasa ahte 2009:s ásahuvvui ortnet man bokte addojuvvui doarjja vuostáiváldinstašuvnnaide mat hálddašuvvojedje gávpeservviid bokte, ja doarjjadárbu infrastruktuvrii guollevuostáiváldima oktavuođas árvvoštallojuvvo oktilaččat.

12.5 Eará evttohusat

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan ahte Finnmárkku guolástushálddašeamis galgá leat rolla anadroma luossaguliid hálddašeamis ja biebmandoaimmaid sajusteamis. Go Finnmárkku guolástushálddašeapmi ii ásahuvvo dál, de ii oainne departemeanta siva rievdadit hálddašeami dáin surggiin.

12.6 Departemeantta doaibmabidjoevttohusaid geográfalaš guovlu

12.6.1 Lávdegotti čielggadusat

Riddoguolástuslávdegotti mandáhta lei geográfalaččat ráddjejuvvon gustot Finnmárkku fylkii. Danne lea Riddoguolástuslávdegoddi ovddidan láhkaevttohusa ja vuoigatvuođaevttohusa mat galget gustot buohkaide Finnmárkkus.

Riddoguolástuslávdegotti mandáhta lei ráddjejuvvon sámi guovlluide máttabealde Finnmárkku, ja sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea čielggadan riektediliid sámi guovlluin máttabealde Finnmárkku.

Lávdegotti mearkkašumit geográfalaš ráddjema birra lea bájuhuvvon bajábealde 7. ja 8. kapihttalis.

Lávdegottiin leat váldoáššis seamma prinsihpalaš árvvoštallamat dan ektui guđe geatnegasvuođat stáhtas leat sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin álbmotrievtti vuođul. Goappašat lávdegottit čujuhit dasa ahte ii leat mihkkege mii orru čájeheamen dan ahte dilit leat earaláganat mearrasámi guovlluin Finnmárkkus go mearrasámi guovlluin eará sajiin riikkas.

Sihke riddoguolástuslávdegoddi ja sámi vuoigatvuođalávdegoddi čujuhit dasa ahte evttohuvvon doaibmabijut berrejit gustot olles mearrasámi guvlui eai ge ráddjejuvvot daid mandáhtaid bokte mat lávdegottiin ledje.

12.6.2 Gulaskuddanvástádusat

Máŋga gulaskuddaninstánssa, maiddái Sámediggi, fylkkagielddat ja gielddat máttabealde Finnmárkku, oaivvildit ahte dat doaibmabijut mat čađahuvvojit Finnmárkkus, maiddái galget gustot mearrasámi guovlluide máttabealde Finnmárkku. Muhtumat evttohit maiddái ahte galggašii nammaduvvot riddoguolástuslávdegoddi mii galgá čielggadit riektediliid ja historjjálaš geavaheami guovlluin máttabealde Finnmárkku. Muhtun gulaskuddaninstánssat oaivvildit ahte dakkár doaibmabijut galget gustot buohkaide geat ásset Norgga riddoguovlluin. Máŋggas háliidit ahte dál galggašii maiddái árvvoštallat guđe doaibmabijuid galgá čađahit máttabealde Finnmárkku ja ahte dát gažaldat ii galgga maŋiduvvot. Mii čujuhit gulaskuddanvástádusaid gieđahallamii 9. kapihttalis.

12.6.3 Guolástus-jariddodepartemeantta árvvoštallamat

Guolástus- ja riddodepartemeanta lea ovttaoaivilis riddoguolástuslávdegottiin ja sámi vuoigatvuođalávdegottiin das ahte dat doaibmabijut mat čađahuvvojit, eai galgga geográfalaččat ráddjejuvvot Finnmárkku fylkii, muhto gustot buot mearrasámi guovlluide.

Riddo- ja vuotnaguolásteapmi uhcit fatnasiiguin mat geavahit passiiva bivdosiid, lea dehálaš ealáhus mearrasámi guovlluin sihke Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas. Ii leat mihkkege sivaid čađahit doaibmabijuid dušše mearrasámi riddo- ja vuotnaservodagaid várás Finnmárkkus, ja de čielggadit galgá go čađahit seammalágan doaibmabijuid eará mearrasámi guovlluide. Lea váttis áddet ahte galget čađahuvvot eará doaibmabijut mearrasámi servodagaid ektui Romssas ja Nordlánddas go dat mat čađahuvvojit Finnmárkkus.

Dát bealušta dan ahte riddoguolástuslávdegotti ja sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusat gehččojuvvojit ovttas.

Seammás lea dehálaš politihkalaš ulbmil ahte doaibmabijut nannet mearrasámi guolásteami, gehččojuvvo stuorát guovlopolitihkalaš oktavuođas. Vaikke vel doaibmabijut eai deaivva ge seamma bures dan ektui ahte nannet mearrasámi guovlluid, de dat sáhttet sihkkarastit stuorát legitimitehta, erenoamážit Finnmárkkus, jus doaibmabijut galget gustot buohkaide.

Departemeanta lea ovttaoaivilis riddoguolástuslávdegottiin das ahte dat áigumuš ahte váidudit riidduid gaskal sápmelaččaid ja earáid, bealušta dan ahte doaibmabijut galget gustot buohkaide stuorát guovllus, ovdamearkka dihtii olles Finnmárkui ja osiide Romssas ja Nordlánddas.Dat mearkkaša ahte sihke Finnmárkkus ja Davvi-Romssas galgá mannat olggobeallái Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot ortnega geográfalaš doaibmaguovllu, guovlopolitihkalaš ákkasteami vuođul.

Danne evttoha departemeanta ahte dat doaibmabijut mat evttohuvvojit dán dieđáhusas, galget gustot buohkaide geat ásset Finnmárkkus, Davvi-Romssas ja dain guovlluin muđui Romssas ja Nordlánddas gos ásset mearrasápmelaččat. Vai galgá sáhttit adnojuvvot dakkár guovlun gos ásset mearrasápmelaččat, de lea áibbas dehálaš ahte doppe lea leamaš árbevirolaš mearrasámi ássan dihto áiggi.

Davvi-Romsii gullet dat gielddat Romssas mat gullet doaibmabidjoavádahkii (Gáivuotna, Skiervá, Ráisa, Návuotna, Gálsá, Ivgu ja Omasvuotna). Vuolábealde ságaškuššojuvvo guđe guovlluin sáhttá dadjat ahte ásset mearrasápmelaččat.

12.6.4 Guđe guovlluin Romssas ja Nordlánddas sáhttá dadjat ahte ásset mearrasápmelaččat?

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea iežas ságaškuššamiin čujuhan dasa ahte sin evttohusat berrejit gustot mearrasámi báikegottiide seammás go ferte čađahit ráddjehusaid geográfalaš ja ássama dáfus eavttuid vuođul. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi oaivvilda ahte sáhtášii leat ávkkálaš jus ráddjehusat čadnojuvvojit Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot doarjagiid geográfalaš doaibmaguvlui (ovddeš Sámi ovddidanfoanda, SOF) ja ahte dat gielddat mat ollásit dahje muhtumassii gullet dasa, govččašedje daid guovlluid maid dálá dieđuid mielde sáhtášii gohčodit mearrasámi riddo- ja vuotnaguovlun.

Riddoguolástuslávdegoddi fas ii leat cealkán maidege dasa mii sáhtášii leat lunddolaš doaibmaguovlun earret Finnmárkku. Muhto riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan ahte sin evttohusat galget gustot olles Finnmárkui, eai ge dušše daidda gielddaide fylkkas mat gullet Sámi ovddidanfoandda doaibmaguvlui.

Sámediggi mearrida doarjjaortnegiid njuolggadusain guđe guovllut galget gullat Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot doarjagiid doaibmaguvlui. Doaibmaguovlu lea dál mearriduvvon leat buot dahje oasit buot gielddain Finnmárkkus earret guđa gieldda (Bearalvággi, Báhcavuotna, Hámmárfeasta, Ákŋoluokta, Čáhcesuolu ja Várggát), ja buot dahje oasit máŋgga gielddas Romssas ja Nordlánddas. Doarjjaortnega geográfalaš doaibmaguovlu mearriduvvo jahkásaččat Sámedikki bušeahtas.

Sáhttá ákkastit ahte Sámediggi ieš mearrida dan mii lea lunddolaš ráddjehussan das mii lea guoskevaš guovlu, go Sámediggi hálddaša doarjjaruđaid sierranas ealáhusdoaimmaide. Sáhttá leat ulbmillaš geahččat daid doaibmabijuid mat galget leat mielde nannemin mearrasámi riddo- ja vuotnaservodagaid, seamma láhkai. Dat maid dagahivččii vejolažžan geahččat daid doaibmabijuid mat čađahuvvojit guolástusain, ovttas eará ealáhusdoaimmaiguin maid Sámediggi doarju. Nu sáhtášii heivehit máŋgga lágan doaibmabijuid uhkiduvvon báikegottiide oččodan dihtii buoremus vejolaš ollislaš beavttu.

Nuppi bealis sáhttá ákkastit dakkár ráddjehusa vuostá ahte dat sáhttá rievdat jagis jahkái, ja ahte šaddá uhccán einnostahtti guđe guovlluide dat guoská. Dáid doarjagiid njuolggadusrievdamat sáhttet váikkuhit njuolgga daidda doaibmabijuide mat čađahuvvojit guolástusain. Eai ge guolástuseiseválddit sáhte váikkuhit daidda rievdadusaide das ahte guđe gielddaide Sámedikki ealáhusdaimmaid ohcanvuđot doarjagat galget gustot.

Departemeanta oaivvilda dattetge ahte lea lunddolaš atnit daid gielddaid Romssas ja Nordlánddas mat gullet Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot doarjagiid geográfalaš doaibmaguvlui, dakkár gieldan gos ásset mearrasápmelaččat.

Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot doarjagiid geográfalaš doaibmaguovlu lea ráddjejuvvon olles gielddaide dahje osiide gielddain, ja dalle dihto vuođđobiirret. Dat mearkkaša ahte gielddas sáhttet leat muhtun biirret mat gártet siskkobeallái geográfalaš doaibmaguovllu, ja earát fas gártet olggobeallái. Dáin guovlluin gustojit ortnegat olles álbmogii.

Departemeantta mielas lea ulbmilleamos jus doaibmabijut dán dieđáhusas ráddjejuvvojit seamma láhkai go guolásteddjiidlogahallama njuolggadusat, vai lea nu ahte go gielda gullá muhtumassii Sámedikki ortnegiid doaibmaguvlui, de gustojit doaibmabijut mat dás evttohuvvojit olles gildii, earret Romssa suohkana. Romssa suohkanis váldojuvvojit dušše Čieŋalluokta, Leaibedievvá, Moskaluokta, Moskavuovdi, Rivnnje, Suortu, Várpenjárga, Suorggomohkki, Guohcavuopmi ja Moskovuotnaguolbba mielde.

Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot doarjagiid ortnegii gullá maiddái sámi álbmot Sáččás ja muđui Leaŋgáviikka suohkanis ja sámi álbmot lullisámi guovllus.

Departemeanta oaivvilda ahte dat doaibmabijut mat evttohuvvojit dán dieđáhusas, galget gustot daidda gielddaide ja daid vuođđobiirriide mat leat namuhuvvon doppe gos olles álbmot lea mielde, eai ge guovllut gos dušše sámi álbmot lea mielde. Dat mearkkaša ahte Leaŋgáviikka suohkanii ja daidda eará suohkaniidda Sáččás eai dán dieđáhusa doaibmabijut gustot.

Tabealla 4.1 čájeha buot gielddaid Finnmárkkus, Davvi-Romssas ja daid gielddaid muđui Romssas ja Nordlánddas gos sáhttá dadjat ahte ásset mearrasápmelaččat, ja maidda dalle gustošedje dat doaibmabijut maid departemeanta evttoha.

12.7 Guolástus-ja riddodepartemeantta doaibmabidjoevttohusat

12.7.1 Láhkanannejuvvon guolástanvuoigatvuohta

Guolástus- ja riddodepartemeanta oaivvilda ahte lea vuođđu lága bokte nannet guolástanvuoigatvuođa dihto eavttuid vuođul sidjiide geat ásset Finnmárkkus. Dat čuovvola muhtun dain áigumušain mat leat riddoguolástuslávdegotti sierranas evttohusain. Dasa lassin galgá dakkár láhkanannen gustot Davvi-Romsii (Gáivutnii, Skiervái, Ráisii, Návutnii, Gálsái, Ivgui ja Omasvutnii) ja daidda guovlluide muđui Romssas ja Nordlánddas gos ásset mearrasápmelaččat, maid Gongas mearrida. Dattetge lea lunddolaš váldit mielde eará gielddaid Romssas ja Nordlánddas mat ollásit dahje muhtumassii gullet Sámedikki ealáhusdoaimmaid ohcanvuđot doarjjaortnegiidda nu go gielddaid gos ásset mearrasápmelaččat, earret Romssa suohkana, geahča bajábealde.

Dakkár láhkanannen ii dárbbašuvvo álbmotrievtti dahje siskkáldasrievttálaš sivaid geažil. Dattetge oaivvilda departemeanta ahte lea ulbmillaš lága bokte nannet dakkár vuoigatvuođa sidjiide geat ásset dáin guovlluin, čájehan dihtii dan stuorra mearkkašumi mii riddolagaš guolástusas lea áitojuvvon riddo- ja vuotnaguovlluide.

Riddoguolástuslávdegotti ja sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusain ja ovddeš čielggadusain lea biddjojuvvon erenoamáš deaddu uhcimus riddofatnasiid dorske-, dikso- ja sáidebivdui. Dát šlájat dat leat dehálepmosat fatnasiidda Davvi-Norggas. Danne oaivvilda departemeanta ahte lea lunddolaš ahte vuoigatvuođa nannen lága bokte ráddjejuvvo dorske-, dikso- ja sáidebivdui, muhto ahte seammás lea Gonagasas vejolašvuohta mearridit láhkaásahusain ahte vuoigatvuohta gusto maiddái eará guolástemiide.

Vai sáhttá hálddašit resurssaid dohkálaččat, de fertejit guolástuseiseválddit diehtit guđe fatnasat sáhttet bivdit rabas ja gitta guolástusas go earit galget meroštallojuvvot ja juogaduvvot. Seamma láhkai ferte diehtit guđe fatnasiidda láhkanannejuvvon guolástanvuoigatvuohta gustošii dihto guovllus. Seammás lea dehálaš ráddjet vuoigatvuođa sin ektui geain lea olles bargu eará fidnuin ja ealáhusain. Danne berre vuoigatvuohta dušše gustot sidjiide geat háliidit doaibmat ollesáiggis dahje oasseáiggis guolásteaddjin, ja nu ollašuhttit gáibádusaid beassat guolásteddjiidlogahallamii.

Danne evttoha departemeanta ahte láhkanannen galgá gustot sidjiide geat eaiggáduššet mearkalogahallan fatnasa mii lea vuollel 11 mehtera ja geat leat guolásteddjiidlogahallamis. Geavadis dat mearkkaša rabas joavkku láhkanannen dorske-, dikso- ja sáidebivddus doaibmaguovllus.

Ii leat váttis ollašuhttit gáibádusaid beassat guolásteddjiidlogahallamii go lea dihto vurdojuvvon doaibma guolástemiin jagi mielde. Sámedikki ohcanvuđot doarjagiid doaibmaguovllus dat mearkkaša ahte dálá logahallannjuolggadusaid vuođul sáhttá leat dienas eará bargguin gitta 450 ruvnno rádjai ja dattetge beassat guolásteddjiidlogahallama B bláđđái.

Ii ge leat váttis dieđihit mearkaregistarii fatnasa mii lea vuollel 11 mehtera, geahča oassálastinlága § 22. Gáibádussan lea ahte galgá eaiggáduššat fatnasa mas lea ealáhusbivdinlohpi. Jus galggaš oažžut ealáhusbivdinlobi fatnasii mii lea vuollel 11 mehtera, de lea earret eará eaktun ahte lea juogo Norgga stáhtalahttu dahje ássá Norggas, geahča oassálastinlága § 2 ja 5. Addojuvvo spiehkastat gáibádusas ahte galgá ovddežis leat doaimmahan guolásteami ja bivddu go ohcá ealáhusbivdinlobi fatnasii mii lea vuollel 50 juolggi (15,58 m), geahča oassálastinlága § 6 goalmmát lađđasa.

Guolástanvuoigatvuođa nannen lága bokte ii iešalddis rievdat maidege sidjiide geat guolástit rabas joavkkus dál. Dakkár láhkanannema váikkuhus lea vuosttažettiin dat ahte guolástuseiseválddit eai sáhte giddet dorskebivddu áibbas ovdalgo láhka vuos rievdaduvvo. Dan dáfus addá láhkanannen sidjiide geat bivdet rabas joavkkus suodjalusa maŋit áiggi muddenrievdadusaid vuostá.

Departemeanta oaivvilda ahte ii leat dárbu ráhkadit sierra lága ásahan dihtii dakkár njuolggadusaid, geahča ságaškuššama bajábealde kapihttalis 12.3.5. Danne evttoha departemeanta ahte váldojuvvo mielde njuolggadus oassálastinláhkii dan birra. Njuolggadusevttohus ovddiduvvo vuolábealde.

12.7.2 Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čielggadeapmi mearraresursalágas ja oassálastinlágas

Norga lea ON-konvenšuvnna vuođul siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid 27. artihkkala bokte geatnegahttojuvvon sihkkarastit sámi álbmoga ávnnaslaš kulturvuđđosa. Dat lea gieđahallojuvvon sierranas oktavuođain, maiddái ovdal riddoguolástuslávdegotti čielggadeami, geahča 1. mildosa čilgehusa. Máŋga stuorradiggedieđáhusas lea nannejuvvon ahte 27. artihkal suodjala dan vuoigatvuođa mii minoritehtain lea doaimmahit iežaset kultuvrra, ja ahte njuolggadusat maiddái gustojit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosii, oktan guolástemiin ealáhusláhkin.

Mearraresursalágas lea dál juo dat njuolggadus ahte luođuealli resurssaid hálddašeamis galgá deattuhuvvot ahte hálddašandoaibmabijut galget leat mielde sihkkarastimin sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa, geahča § 7 nuppi lađđasa bustáva g. Guolástus- ja riddodepartemeanta oaivvilda dattetge ahte sáhttá leat ulbmillaš čielggadit dáid geatnegasvuođaid lágas.

Danne áigu departemeanta evttohit ođđa njuolggadusa mearraresursalága paragráfii 11 mii bidjá vuođđun ahte luođuealli resurssaid eriid juogadeami oktavuođas ja dáid resurssaid earalágan muddemiid oktavuođas, galgá biddjojuvvot mearkkašahtti deaddu sámi geavaheapmái ja dasa maid dat geavaheapmi mearkkaša sámi báikegottiide. Nu mo namuhuvvon bajábealde, de áigu departemeanta várret lasi dorskeeari doaibmaguovllu rabas jovkui.

Oassálastinlágas ii leat dál makkárge njuolggadus mii čujuha daidda álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide mat Norggas leat álgoálbmogiidda ja minoritehtaide. Go mearraresursalágas lea njuolggadus mii sihkkarastá álbmotrievttálaš deasttaid, de sáhttá leat lunddolaš ahte oassálastinlágas lea njuolggadus mii deattasta ahte láhka galgá geavahuvvot álgoálbmotrievtti njuolggadusaid vuođul álgoálbmogiid ja minoritehtaid birra.

Danne áigu departemeanta evttohit ahte biddjojuvvo ođđa njuolggadus oassálastinláhkii mii nanne ahte lahka galgá geavahuvvot Norgga álgoálbmotrievttálaš geatnegasvuođaid vuođul, ja ahte láhka galgá gustot álbmotrievtti njuolggadusaid rámmaid siskkobealde álgoálbmogiid ja minoritehtaid birra. Departemeanta oaivvilda ahte ođđa njuolggadusevttohus lea mielde nannemin sámi deasttaid ain eanet dálá lágain ja sihkkarastimin ahte lágat maiddái boahtteáiggis leat čielgasit álbmotrievtti rámmaid siskkobealde.

12.7.3 Lassi dorskeeari várren rabas jovkui

Dasa lassin ahte lága bokte nannet vuoigatvuođa dorske-, dikso- ja sáidebivdui dihto eavttuid vuođul ja sámi fuola čielggasmahttima mearraresursalágas ja oassálastinlágas, áigu departemeanta várret lassi dorskeeari rabas jovkui geográfalaš guovllus dan ortnegii mii lea válddahuvvon čuoggás 12.6.

Dakkár várrema ulbmil lea ahte dat galgá leat mielde nannemin uhcimus fatnasiid ealáhusvuođu sámi riddo- ja vuotnaguovlluin ja eará uhkiduvvon riddoservodagain. Dakkár várren veahkehivččii bures rabas joavkku árjjaleamos fatnasiid dán guovllus. Lea lunddolaš ahte dát earri váldojuvvo «bajimuččas» go nationála earri juogaduvvo sierranas fanasjoavkkuide, ja dalle evttohuvvon ođđa mearraresursalága njuolggadusa láhkavuođuin.

Dát doaibmabidju šaddá váldoáššis riddoguolástuslávdegotti oktagaslaš vuoigatvuođaid evttohusa čuovvoleapmin, ja lea dat doaibmabidjoevttohus mii geavadis mearkkaša eanemusat guolásteddjiide geat bivdet dahje áigot álgit bivdit rabas joavkkus ortnega geográfalaš guovllus.

Departemeanta ii áiggo mearridit lasseeari bistevaš hivvodaga meari. Várren ferte árvvoštallojuvvot jahkásaččat oppalaš resursadili ja rabas joavkku earrevuođu vuođul ja dan lasseeari dárbbu vuođul mii lea dain fatnasiin maidda doaibmabidju gusto. Sáhttet earret eará leat jagit goas earredilli ii leat nu gárži ahte fatnasat dárbbašit lasseeriid.

Meroštallamat mat čađahuvvojedje daid fatnasiid doaimmaid vuođul mat bivde rabas joavkkus guovllus 2009:s, sáhtášii 3000 tonna sturrosaš earri leat mielde ollašuhttimin daid sierranas dienasulbmiliid maid Sámediggi lea ovddidan konsultašuvnnain. Jagi 2011 várás juogaduvvui miessemánu 23. b. rájes 3000 tonna dorski lasseearrin doaibmaguovllu rabas jovkui.

Eari sturrodat lea dakkár gažaldat maid vejolaš vuotnaguolástuslávdegoddi Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda várás sáhttá digaštallat ja man birra dat sáhttá ovddidit cealkámušaid, geahča departemeantta evttohusa vuolábealde. Danne ii áiggo departemeanta dás árvvoštallat mo lasseearri galgá juogaduvvot dahje mearridit dihto hivvodatlogu.

12.7.4 Gielddus vuollel 15 mehtera guhkkosaš fatnasiidda bivdit siskkobealde vuotnalinnjáid

12.3.3 čuoggás bajábealde lea departemeanta gieđahallan riddoguolástuslávdegotti evttohusa vuotnavuoigatvuođa birra ja dan ahte leat go eará doaibmabijut mat sáhttet sihkkarastit ahte uhcimus fatnasat besset bivdit iežaset eriid. Departemeanta ii sáhte, nu mo lea namuhuvvon, oaidnit ahte livččii makkárge vuoigatvuohta sis geat ásset vuotnaguovlluin, leš dal Finnmárkkus vai eará vuonain rittus, ii ge departemeanta oainne ahte livččii ávkkálaš ráddjet vierisfatnasiid ávkkástallama vuonain áidnalunddot guolástanvuoigatvuođa bokte vuonain báikkálaš fatnasiidda.

Departemeanta oaivvilda ahte lea dehálaš sihkkarastit ahte uhcimus fatnasat besset bivdit iežaset eriid vuonain gilvvohallama haga stuorát ja beaktilet fatnasiin báikkálaš máddodagaid bivddidettiin. Danne háliida departemeanta ahte mearriduvvo oppalaš gielddus fatnasiidda mat leat badjel dihto sturrodaga guolástit siskkobealde vuotnalinnjáid, muhto seammás vejolašvuođain spiehkastit doppe gos dat lea lunddolaš.

Riddodorskemuddemis leat máŋggaid jagiid čađahuvvon sierrana doaibmabijut ráddjen dihtii ávkkástallama riddodorskiin, earret eará gáržžideamit guolásteamis siskkobealde ásahuvvon vuotnalinnjáid. Oppalaš gielddus fatnasiidda mat leat badjel dihto sturrodaga guolástit siskkobealde vuotnalinnjáid, veahkehivččii danne maiddái nannet riddodorskesuodjalusa ain eanet.

Dan maŋŋá šaddá gažaldahkan dat ahte guđe fanassturrodahkii galgá gielddus gustot. Departemeantta oainnu mielde livččii lunddolaš vuolggasadjin leat 11 mehtera sturrosaš rádji vai gielddus dávista láhkanannejuvvon guolástanvuoigatvuhtii mii lea válddahuvvon bajábealde čuoggás 12.7.1. Fatnasat mat leat badjel 11 mehtera leat dasa lassin dávjá beaktilis fatnasat main lea mearkkašahtti bivdokapasitehta. Dattetge sáhttá dát rádji leat geavatlaččat hástaleaddjin guolásteami čađaheamis, dannego leat ollu fatnasat gaskal 11 ja 15 mehtera mat bivdet passiiva bivdosiiguin vuonain, ovdamearkka dihtii gonagasreabbábivddus. Danne čuožžilivččii dárbu ollu spiehkastemiide láhčin dihtii vuotnaguolásteapmái. Dasa lassin leat máŋga guovllu siskkobealde vuotnalinnjáid mat eai leat mihtilmas vuotnaguovllut.

Danne oaivvilda departemeanta ahte galgá ásahuvvot oppalaš gielddus fatnasiidda mat leat badjel 15 mehtera guolástit siskkobealde vuotnalinnjáid doaibmaguovllus, ja ahte galgá leat vejolašvuohta spiehkastit dán gildosis. Nu mo departemeanta dan oaidná, de sáhtášii vuotnaguolástuslávdegoddi árvvoštallat dakkár gažaldagaid ahte guđe fatnasiidda galgá spiehkastuvvot gildosis, ahte leat go vuotnalinnját mearriduvvon jierpmálaččat ja sullasaš gažaldagaid, ja buktit cealkámušaid dasa.

12.7.5 Vuotnaguolástuslávdegotti ásaheapmi ja Sámedikki váikkuhanfámu nannen guolástushálddašeamis

Nu mo daddjojuvvon bajábealde, de oaivvilda departemeanta ahte gustojeaddji guolástusmuddemat ja gustojeaddji hálddašanvuogádat guorrasa stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide sápmelaččaid ektui minoritehtan ja álgoálbmogin. Dat guoská maiddái mielváikkuhanvuoigatvuhtii. Departemeanta áigu dattetge ásahit dakkár vuogádaga, mii addá Sámediggái vejolašvuođa eanet árjjalaš mielváikkuheapmái ja eanet váikkuheami mearridanproseassaide go dál.

No mo departemeanta dan oaidná, de livččii givrodahkan čohkkejuvvon ja konsisteanta guolleresursahálddašeapmái ásahit dakkár ráđđeaddi orgána doaibmabijuid várás geográfalaš guovllus, mii sáhttá addit eiseválddiide dievaslaš rávvagiid báikkálaš diliid ja geavatlaš hástalusaid birra guolástusas.

Dán orgánas galget leat áirasat Sámedikkis ja dain golmma fylkkagielddas. Dát lea vuođđuduvvon dan mállii mii lea válljejuvvon Finnmárkkuopmodaga várás ja sulastahttá dan evttohusa maid riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan Finnmárkku guolástushálddašeami stivran. Vaikke vel departemeanta ii evttot ásahit sierra hálddašanorgána hálddahusain, de oaivvilda departemeanta ahte ráđđeaddi orgána ásaheapmi sihkkarastá Sámediggái árjjalaš oassálastima ja duohta váikkuhanfámu.

Danne áigu departemeanta evttohit ahte ásahuvvo vuotnaguolástuslávdegoddi Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda várás, ja ahte dan sáhttá dahkat láhkavuođuin ođđa njuolggadusas mearraresursalága paragráfas 8 b. Sámediggi ja dat golbma fylkkagieldda ožžot njuolggadusas vuoigatvuođa nammadit lahtuid lávdegoddái. Viidáseappot sáhttá departemeanta addit dárkilet njuolggadusaid vuotnaguolástuslávdegotti čoahkádusa birra ja dan birra guđe bargamušat das galget leat.

Guolástusdirektoráhta regiovdnakantuvrrain lea mearkkašahttit gelbbolašvuohta báikkálaš diliid birra, das guđe fatnasat bivdet iešguđet sajiin, báikkálaš fanasstruktuvrra birra, iešguđet vuonaid máddodatdili birra jna. Danne sáhttet regiovdnakantuvrrat veahkehit hálddahusa ja čađahit áššeráhkkaneami ja čielggademiid vuotnaguolástuslávdegotti ovddas.

Seammás lea áigumuš čađahit sierra proseassa oažžun dihtii rámmašiehtadusa gaskal Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sámedikki daid konsultašuvnnaid birra, mat gusket guolástusáššiide. Vuotnaguolástuslávdegotti bargosuorgin ja makkár deaddu lávdegotti cealkámušain galgá leat, ságaškuššojuvvo viidáseappot barggus dáinna rámmašiehtadusain.

12.7.6 Gaskavuohta vejolaš gustojeaddji priváhta vuoigatvuođaide

Riddoguolástuslávdegoddi lea gieđahallan gaskavuođa erenoamáš vuoigatvuođaide mat sáhttet leat erenoamáš bivdosajiide dahje eará ráddjejuvvon guovlluide. Lávdegoddái ii leat leamaš vejolaš iskat dárkileappot leat go dakkár vuoigatvuođat vuonain ja riddoguovlluin Finnmárkkus, go dat gáibidivččii duođaštusa ja iskkadeami juohke guovllus gos dakkár vuoigatvuohta čuoččuhuvvo.

Lávdegoddi čujuha dasa ahte dál ferte juohke guolásteaddji dahje guolásteaddjijoavku váldit oktavuođa duopmostuoluiguin go áigot oažžut dohkkehuvvot dakkár vuoigatvuođa maid sii čuoččuhit ja maid eará guolásteaddjit eai dohkket. Lávdegoddi lea árvvoštallan lea go dakkár vuoigatvuođaid kárten nu deaŧalaš ahte berre ohcat álkit vugiid mearridit dakkár áššiid.

Lávdegoddi oaivvilda ahte berre leat ortnet mii sáhttá mearridit dakkár áššiid ja mii lea heivehuvvon dakkár áššiide. Sii čujuhit dasa ahte sámi vuoigatvuođalávdegoddi evttoha dakkár ortnega mas lea kommišuvdna ja sierraduopmostuollu finnmárkkulága málle mielde, ja ahte dáid orgánain galgá leat váldi kártet vuoigatvuođaid ja čielggadit vuoigatvuođagáibádusaid mearraguovlluide mearas máttabealde Finnmárkku. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi bidjá mearrideaddji deattu dan prinsihpa vuhtii váldimii, ahte sámi vuoigatvuođat gitta opmodahkii čázádagain galget gieđahallojuvvot seamma láhkai go vejolaš vuoigatvuođat mearračázis. Lávdegoddi čujuha dasa ahte dakkár ortnegiid ásaheapmi lea maid evttohuvvon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa 38. artihkkalis, geahča 35. artihkkala.

Riddoguolástuslávdegoddi lea evttohan ahte gáibádusaid dárkileappot mearriduvvon guovlluide sáhttá ovddidit Finnmárkkukommišuvdnii mii sáhttá mearridit gáibádusaid mat čatnasit báikkálaš vuoigatvuođaide mearas olggobealde Finnmárkku.

Departemeanta sáhttá doarjut riddoguolástuslávdegotti evttohusa dán suorggis, ja evttoha ođđa njuolggadusa finnmárkkulága § 29 vuosttaš lađđasa nuppi dilkkožii mii addá láhkavuođu Finnmárkkukommišuvdnii maiddái čielggadit oktasaš dahje oktagaslaš vuoigatvuođagáibádusaid daidda bivdosajiide mearra- ja vuotnaguovlluin Finnmárkkus, mat sáhttet leat gártaduvvon gustovaš nationála vuoigatvuođaid vuođul. Daid guovlluid várás mat leat olggobealde Finnmárkku, ferte máhccat áššái sámi vuoigatvuođalávdegotti II čuovvoleami oktavuođas.

12.8 Konsultašuvnnat Sámedikkiin

Leat máŋgii čađahuvvon konsultašuvnnat gaskal Guolástus-ja riddodepartemeantta ja Sámedikkiin riddoguolástuslávdegotti rávvaga čuovvoleami birra, sihke politihkalaš ja hálddahuslaš dásis 2009:s, 2010:s ja 2011:s.

Konsultašuvnnat gaskal guolástus- ja riddoministara ja Sámediggeráđi loahpahuvvojedje Unjárggas miessemánu 9. b. 2011. Čoahkkimis juksojuvvui ovttamielalašvuohta daid doaibmabidjoevttohusaid alde, mat leat ovddiduvvon dán proposišuvnnas. Guolástus- ja riddoministtar ja Sámediggeráđđi leat seammás dovddahan ahte sis lea iešguđet áddejupmi das man guhkás álbmotrievttálaš geatnegasvuođat mannet guolástusáššiin ja das mo galgá dulkot guolástanvuoigatvuođaid historjjálaš geavaheami ja vieruiduvvan vuoigatvuođa vuođul.

Sámedikki eanetlohku dohkkehii doaibmabijuid go dievasčoahkkin meannudii ášši geassemánu 9. b. 2011, dainna várašumiin ahte rievttálaš vuođđu áddejuvvui iešguđet láhkai. Dievasčoahkkima mearrádus čuovvu 5. mildosis.

Sámedikki mearkkašupmi:

«Sámediggi ja departemeanta leat konsultašuvdnaproseassa bokte Riddoguolástuslávdegotti árvalusa čuovvoleami ektui ságaškuššan ollu doaibmabijuid birra maid beliid mielas livččii dárbu čađahit ealáskuhttin ja nannen dihte mearrasámi kultuvrra ja sihkkarastin dihte mearrasámiid vuoigatvuođaid konkrehta láhkadoaibmabijuid bokte. Sámediggi aiddostahttá ahte ii oktage dain lágalaš doaibmabijuin rihko vuoigatvuođaid mat juo leat leamaš ja leat. Sámediggi lea álohii čuoččuhan ahte ii leat mandáhta šiehtadallat eret sámi álbmoga historjjálaš vuoigatvuođaid mat leat álbmotrievtti vuođul. Norga lea riektestáhta. Sámediggi eaktuda ahte historjjálaš bealit mat leat namuhuvvon bajábealde čielggaduvvojit dainna áigumušain ahte dohkkehit ja nannet mearrasámiid vuoigatvuođaid álgoálbmotjulggaštusa mearrádusaide dávistettiin.

Sámediggi lea dán vuoru válljen fokuseret čovdosiid maid bokte sihkkarastit guolástusvuoigatvuođa álbmogii mearrasámi guovlluin. Eaktuduvvo ahte Sámedikki oaidnu guolástusvuoigatvuođa riektevuđđui mearrasámi guovlluin boahtá mielde láhkaproposišuvnnas riektevuođuid namuheami oktavuođas. Sámediggi lea ovdal mearridan, ja doalaha das gitta ahte buot relevánta riektegáldut, sihke nationála ja riikkaidgaskasaš áššedovdit, bealuštit ahte mearrasámiin leat historjjálaš guolástanvuoigatvuođat ja sis lea vuoigatvuohta oažžut sierra doaibmabijuid maid bokte suodjalit ja nannet sin kultuvrra ja eallinvuogi. Sámediggi oaivvilda ahte lea mearrideaddji deaŧalaš ahte láhkaaddin guolástussuorggis bisuhuvvo Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid siskkobealde ja dávista dasa ahte sámiin leat historjjálaš bivdovuoigatvuođat mat álohii leat leamaš.

Sámediggi konstatere ahte evttohuvvon doaibmabijut sáhttet leat deaŧalaččat vuosttaš lávkin sámiid ja eará báikegotti olbmuid ollislaš vuoigatvuođaid sihkkarastima ja dohkkeheami guvlui luonddu mariidna resurssaid ektui sihke siskkáldas rievtti ja álbmotrievtti oktavuođas. Sámediggi čujuha ahte historjjálaš guollebivdovuoigatvuođaid dáinna lágiin dohkkeheapmi gáibiduvvo stáhta eiseválddiid beales proseassas viidáseappot mearrasámi kultuvrra ja eallinvuogi ealáskuhttimiin. Dát dohkkeheapmi stáhta eiseválddiid beales sáhtášii váikkuhit ovddeš áiggiid eahperievtti ja dáruiduhttinpolitihka fas ealláheapmái mii erenoamážit čuozašii mearrasámi álbmogii. Dat nannešii maiddái álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođa nationála guolástuspolitihka oktavuođas.

Dan vuođul sáhttá Sámediggi doarjut daid hoahppodoaibmabijuid mat leat govviduvvon badjelis, dainna čielga eavttuin ahte Sámediggi ii doarjjo departemeantta evttohuvvon doaibmabijuid rievttálašvuođu ákkastallama, ipmárdusa ja vuođu. Viidásit eaktuda Sámediggi ahte viidásit soabaduvvon proseassa boađusin šaddá dakkár čoavddus mii áibbas čielgasit lea álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde. Earenoamážit nannet sápmelaččaid rivttiid beassat searvat guolástusresurssaid almmolašrievttálaš hálddašeapmái ja Sámedikki gáibádus ahte sápmelaččaid historjjálaš rievttit dološáiggi rájes geavaheami bokte ja eará vuođul, dohkkehuvvojit.»

12.9 Čoahkkáigeassu

Guolástus- ja riddodepartemeanta oaivvilda ahte doaibmabidjoevttohusat váikkuhit dasa ahte sámi deasttat nannejuvvojit ain eanet dán proposišuvnna bokte ja dálá lágain. Guolástushálddašeapmi gártá evttohuvvon doaibmabijuid geažil maiddái boahtteáiggis čielgasit álbmotrievtti rámmaid siskkobealde.

Doaibmabidjoevttohusat leat čuovvovaččat:

• Lága bokte nannejuvvo vuoigatvuohta daidda olbmuide geat ásset Finnmárkkus, Davvi-Romssas ja dain guovlluin muđui Romssas ja Nordlánddas gos leat mearrasápmelaččat, maid Gonagas merrida, bivdit dorski, divssu ja sáiddi dábálaš bivdosiiguin. Vuoigatvuođa eaktun lea ahte son eaiggáduššá mearkalogahallojuvvon fatnasa mii lea oanehat go 11 mehtera ja ahte son lea guolásteddjiidlogahallamis. Geavatlaččat dat mearkkaša váikkuhanguovllu rabas joavkku nannema lága bokte.

• Mearraresursaláhka oažžu ođđa njuolggadusa das ahte sámi geavaheapmi galgá deattuhuvvot ja das maid dát geavaheapmi galgá mearkkašit sámi báikegottiide go earit juogaduvvojit.

• Oassálastinláhkii lasihuvvo ođđa njuolggadus mii nanne ahte láhka galgá geavahuvvot Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid vuođul.

• Várrejuvvo 3000 tonna dorski lasseearrin doaibmaguovllu rabas jovkui. Hivvodat sáhttá árvvoštallojuvvot jagis jahkái, earret eará vuotnaguolástuslávdegotti evttohusaid vuođul nu mo namuhuvvon bajábealde.

• Ásahuvvo vuotnaguolástuslávdegoddi Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda várás. Lávdegottis ii leat mearridanváldi, muhto sáhttá šaddat dehálaš ráđđeaddin riikka eiseválddiide. Galgá bargojuvvot viidáseappot rámmašiehtadusain gaskal Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sámedikki konsultašuvnnaid birra. Vuotnaguolástuslávdegotti bargamušat ja makkár deaddu galgá biddjojuvvot lávdegotti cealkámušaide, árvvoštallojuvvojit dán barggus.

• Ásahuvvo gielddus fatnasiidda mat leat guhkit go 15 mehtera, bivdit doaibmaguovllu vuotnalinnjáid siskkobealde, muhto spiehkastanvejolašvuođain.

• Dakkár gáibádus ahte dohkkehit bivdosajiid, maid dál sáhttá ovddidit duopmostuoluide, galgá dál sáhttit ovddidit Finnmárkkukommišuvdnii. Go guoská guovlluide Finnmárkku olggobealde, de ferte máhccat áššái sámi vuoigatvuođalávdegotti II čuovvoleami oktavuođas.

Láhkaevttohus

rievdadit oassálastinlága, mearraresursalága ja finnmárkkulága

I

Njukčamánu 26. b. 1999 lágas nr. 15 vuoigatvuođa birra beassat oassálastit guolásteapmái ja bivdui, dahkkojuvvojit čuovvovaš rievdadusat:

Ođđa § 1 a galgá čuodjat ná:

§ 1 a Oktavuohta álbmotriektái

Láhka galgá geavahuvvot nu ahte dat dávista álbmotrievtti njuolggadusaide álgoálbmogiid ja minoritehtaid.

Ođđa § 21 goalmmát lađas galgá čuodjat ná:

Almmá daid mearrádusaid hehttehusa haga, mat leat mearriduvvon vuosttaš lađđasa vuođul, de lea olbmuin geat ásset Finnmárkkus, Gáivuona, Skiervvá, Ráissa, Návuona, Gálssa ja Omasvuona suohkaniin ja dain guovlluin Romssas ja Nordlánddas gos muđui ásset mearrasápmelaččat maid Gonagas mearrida, vuoigatvuohta bivdit dorski, divssu ja sáiddi dábálaš bivdosiiguin. Vuoigatvuohta vuosttaš dilkkoža vuođul gusto dušše sidjiide geat leat guolásteddjiidlogahallamis ja geat eaiggáduššet mearkalogahallojuvvon fatnasa mii lea oanehat go 11 mehtera. Gonagas sáhttá láhkaásahusain mearridit ahte vuosttaš dilkkoža mearrádus galgá gustot maiddái eará guolástusaide.

II

Geassemánu 6.b. 2008 lágas nr. 37 luođuealli mariidna resurssaid hálddašeami birra dahkkojuvvojit čuovvovaš rievdadusat:

Ođđa § 8 b galgá čuodjat ná:

§ 8 b Vuotnaguolástuslávdegoddi

Departemeanta sáhttá ásahit vuotnaguolástuslávdegotti Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda várás. Sámedikki ja dan golmma fylkkagielddas galgá leat vuoigatvuohta nammadit lahtuid lávdegoddái. Departemeanta sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid vuotnaguolástuslávdegotti čoahkádusa birra ja dan birra guđe bargamušat das galget leat.

Ođđa § 11 guđát lađas galgá čuodjat ná:

Dakkár guovllus masa oassálastinlága § 21 goalmmát lađas gusto, galgá luođuealli mariidna resurssaid eriid juogadeami oktavuođas, ja muđui dáid resurssaid earalágan muddemiid oktavuođas, biddjojuvvot mearkkašahtti deaddu sámi geavaheapmái ja dasa maid dakkár geavaheapmi mearkkaša sámi báikegottiide.

III

Geassemánu 17.b. 2005 lágas nr. 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra Finnmárkku fylkkas dahkkojuvvojit čuovvovaš rievdadusat:

§ 29 vuosttaš lađđasa ođđa dilkkoš galgá čuodjat ná:

Kommišuvdna galgá maiddái čielggadit gáibádusaid oktasaš dahje oktagaslaš vuoigatvuođaid birra bivdosajiide Finnmárkku mearra- ja vuotnaguovlluin go dat gáibiduvvo čielggadusa rievttálaš beroštusa vuođul.

IV

Láhka gustogoahtá dan rájes go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttá bidjat sierranas njuolggadusaid fápmui iešguđet áiggis.